meeviren

Sodoma ja Gomorra

 

 

Kukaan ei varmaan voi olla huomaamatta, että nyt on ilmastohysterian huippukausi: tiedotusvälineet tuntuvat olevan täynnään meteorologeja; lapset keskeyttävät koulunkäyntinsä osoittaakseen mieltään ilmastonmuutosta vastaa, ruokapöytään ilmestyy vain ruohoja, poliitikot takovat pöytään entistä hullumpia ehdotuksia ilmaston pelastamiseksi, blogisivut täyttävät ”nyt on viimeinen hetki tehdä” –kirjoituksista . Toinen toistaan synkempiä uhkakuvia esitetään: merivesi nousee, kiehuu, hirmumyrskyt, nälänhätä, kuolema…….

Eihän tässä mitään uutta ole. Ihmiskunnan historia on täynnään samanlaisia uhkakuvia ja pelottelua: Sodoma ja Gomorra, maailman loppu, Musta surma, noitavainot, ydinsota, verenhimoiset kapitalistit, natsit. Valtaapitävillä on oltava uhkakuvia, joilla pelotella ja pitää rahvas nöyränä. Valtaapitävien nimet toki vaihtuvat: keisari, kirkko, tsaari, Mafia, Kim Jong-un jne., mutta näytelmän juoni pysyy samana. Ja aina löytyy niitä, jotka sokeana uskovat valtaapitävien propagandaan ja joiden elämästä tulee vain suuri ”paha vastainen” taistelu, jossa kaikki keinot ovat sallittuja.

Yleensä aina on käynyt niin, että uhkakuvien taustalta ei ole löytynyt mitään (noidatkin poltettiin ”aivan turhaan”). Mutta koska joukkohysterian aikana epäilevät äänet peittyvät yleiseen euforiaan, epäuskosta ja epäilystä tulee pahuutta ja kyseenalaistamisesta osoitus tyhmyydestä ja takapajuisuudesta, kestää kauan, ennen kuin ”totuus” löytyy. Tiedemaailman luulisi olevan sen, joka pontevimmin etsii totuutta, mutta kun ajattelee suomalaista tiedeyhteisöä, tuntuu siltä, että kyse on toiveajattelusta, Tiedotusvälineet, poliitikot – unohtakaa koko juttu.

Erikoisin toimija ilmastomuutoksen alalla Suomessa on SITRA. Erikoinen se on myös siksi, että ei oikein tiedä, onko se osa valtion hallintoa vai onko se itsenäinen yritys (joo, joo, tiedän, miten sen hallinto ja rahoitus on järjestetty). Sitran alkuperäinen missio oli tarjota rahoitusta (pääomaköyhän maan) yrityksille tilanteessa, jossa pääomanliikkeet olivat tiukasti säännösteltyjä, pääomamarkkinat olemattoman ohuet ja rahalaitosten luotonsäännöstely äärimmäisen tiukkaa. Kun pääomamarkkinat 1980 –luvulla vapautettiin, Sitran missiolta katosivat alkuperäiset edellytykset. Se olisi ehkä (nimenomaan ehkä) voinut muuntua selkeästi erilaiseksi riskirahoittaja- tyyppiseksi instituutioksi aloitteleville yrityksille, mutta sellaista Sitrasta ei ole tullut. Sen sijaan Sitra on päättänyt ruveta jonkinlaiseksi tutkimuslaitokseksi tai ajatuspajaksi tai mediataloksi, ota siitä selvää. Samalla henkilökunta on paisunut niin, että palkollisia on (oli) yli 160 ja palkkasumma yli kymmenen miljoonaa. Nämäkin ovat vanhoja lukuja. Firman massiivisilta kotisivuilta löytyvät kyllä kaikki suomen kielen kielikuvat, aah niin ylevistä arvoista ja avoinmuudesta, mutta turha siltä on hakea tietoa henkilökunnasta, palkoista ja ostopalveluista (budjetti kuitenkin yli 40 miljoonaa; ks. lähemmin alla mainitusta Seura-lehden artikkelista).

Jotenkin ihmetyttää, miten jokin valtion laitos voi niin vaan muuttua toiminta-ajatukseltaan täysin uudenlaiseksi? Voisiko vaikka Finnvera muuttua sekin vaikka luomutalouden tutkimuslaitokseksi? Toisaalta jos joku organisaatio muuttuu ”tutkimuslaitokseksi”, pitäisi sen näkyä rekrytoinneissa (tieteellinen kompetenssi pitäisi varmistaa asiantuntija-arvioilla). Valittujen asiantuntijoiden ”arvomerkit” pitäisi olla näkyvillä sammalla tavalla kuin tiedeyhteisössä yleensä. Toki sen pitäisi näkyä myös julkaisuissa; valtaosan niistä kuvittelisi olevan vertaisarvioituja kansainvälisiä julkaisuja. Mutta kun katselee julkaisuluetteloa, niin vaikuttaa siltä, että niistä ei yksikään ole sellainen. En tiedä, miten väitteen todistaisi, mutta luetellaan nyt vaikka vuoden 2018 julkaisujen otsikot:

Huomisen hyvinvointia datasta, Näin rakennamme kiertotaloutta Tulevaisuudennäkymien ja oppimisen mahdollistajana, Nordic Green Scale for countries, Kuntien ilmastotavoitteet ja toimenpiteet, Taloudellisten instrumenttien tehokas valjastaminen ilmastomuutoksen hillintään, Tutkain- heikkojen signaalinen työpohja, Kiertotalouden liikentoimintamallit valmistavassa teollisuudessa, Sibsalabim, Ehdotus sote-tietopakettin laatu- ja vaikuttavuus ja uudistuskykymittareista, Toimintakertomus 2017, Erätaukokeskustelut, Vertaamalla viisaammaksi, SHIF workbook, Uskalla ajatella, yhdessä, Kansanvallan peruskorjaus, Etelä-Korean ilmastostrategia, Fiksu kuluttaminen Suomessa, Fiksu kuluttaminen Suomessa – motivaatioprofiilit apuna liiketoiminnan kehittämisessä, maapallolle mahtuva tulevaisuus, The circular economy – a powerful force for climate mitigation, Millä rahalla? Kohti jatkuvaa tilannekuvaa, Climate Impact Report 2017, Sustainability, Human well-being and the Future of Education, Haastekilpailut yhteiskunnallisten innovaatioiden tuottajina: Case ratkaisu 100, Kustannustehokas tapa Suomelle vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä, Vaikuttavuuden askelmerkit, Hyvinvoinnin seuraava erä, Akkuekosysteemi – nykytilaselvitys, Vaikuttavuuden askelmerkit, Hyvinvoinnin seuraava erä, Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja kustannukset Suomelle, Vaikutuspolut ja yhteisarviointi muutoksen ajureiksi, Hyvinvoinnin seuraava erä – Visio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, 1+5 strategista ehdotusta Suomelle, Kesy, sotkuinen vai pirullinen ongelma, From Big data to Myhealth, Nordic Green to Scale for countries (esite), Erätaukokouluttajan opas, Ilmiölähtöisen suunnittelun työkalupakki, Dialogia, 1+5 strategista ehdotusta Suomelle (tiivistelmä), Eksponentiaalinen ilmastotoimien tiekartta, Dialogin vuoro, Ilmiömäinen julkinen hallinto, Riskeistä mahdollisuuksiin, Shift.

Ehkä nämä nyt ylittävät Åbo Akademin sukupuolentutkimuksen tieteenalan homonationalistisen gangsterismin ja patriarkaalisen kolonialismirasismin tutkimuksen tulokset, mutta tällaiseksi tiedemaailma alkaa tulla. Omassa yliopistossani (ja sen kauppakorkeakoulussa) ns. tulevaisuuden tutkimus on ylivoimaisesti suurin laitos, vaikka ainakaan minä en ymmärrä, mitä koko oppiaine (tiede??) tahtoo sanoa. Perinteiset tieteenalat häviävät ja niiden tilalle tulee verbaalista siansaksaa, jota eivät ymmärrä sen paremmin sen tekijät kuin ”maallikotkaan”.  Matematiikkakin varmaan kohta pyyhkäistään pois ”hyvinvointitieteiden” tieltä. Sitrankaan julkaisuja ei matematiikka turhaan häiritse. Jos kyse ei ole jonkun ”itseään viisaana pitävän” visioinneista, turvaudutaan sosiaalitieteiden kovaan analyyttiseen nyrkkiin, eli kyselyihin. Näinhän saadaan uutta tietoa niin kuin esimerkiksi seuraavasta ei-lainkaan-ohjailevasta kysymyksestä:

Kysymys 8. Kuinka todennäköisesti seuraavissa asioissa arviosi mukaan tullaan onnistumaan?

• Maapallon kantokykyyn sopeudutaan ja elinympäristömme tulevaisuus turvataan

• Onnistumme siirtymään reilulla tavalla kiertotalouteen, eli talousmalliin, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen, ja materiaalien uudelleen hyödyntämiseen.

Sitra on valinnut painopisteiksi kaiken maan ja taivaan väliltä. Ilmeisesti mitään budjettirajoitusta ei ole, jos on kirjoittavinaan ilmaston muutoksesta, kestävästä kehityksestä, hyvinvoinnista, maapallon tulevaisuudesta, tulevaisuuden visioista ja ties mistä. Täytyy myöntää, että kateeksi käy. Suomessa ole ollut yhtään rahaa selvittää, mitä esimerkiksi kaavailtu SOTE -uudistus maksaisi tai tuottaisi, eikä ole ollut varaa selvittää, mitä maahanmuutto maksaa (tai tuottaa).  Sen sijaan visiointiin riittää rahaa. Jos visiointi vielä oikealla tavalla pelottelee ilmaston muutoksen Sodomalla ja Gomoralla, rahahanojen alta ei millään ehdi juosta pois.

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seura-tutki-sitran-rahankayttoa-kokoustarjoiluihin-palaa-jopa-yli-500-000-euroa-vuodessa/

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

29Suosittele

29 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Tämä ei liity blogin varsinaiseen asiaan, mutta koska nostit asian tuolla esiin niin on minunkin kysyttävä: Mitä mielestäsi suomalainen tiedeyhteisö sitten tekee, jos se ei "etsi totuutta"?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ehkä voi katsoa Suomen Akatemian ja suurimpien säätiöiden myöntämien apurahojen otsikoita. Siltä näkyy aika hyvin, mikä on suomalainen totuus.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

On niitä tullut kyllä katseltua ja haettua, mutta en siitä huolimatta ymmärrä mitä ajat takaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #11

Vaikka meillä olisi kuinka korkea moraali, niin "raha tekee nöyräksi".

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #12

Jos se raha olisi niin tärkeä asia niin olisi tutkijan ura alunperinnii ollut aika huono valinta. Eiköhän suurinta osaa tiedeyhteisön jäseniä motivoi työssään ihan muut asiat kuten se totuuden etsiminen, joten epäilen, että huolesi on turha.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

Helsingin yliopisto julkaisi taannoin haastattelun jossa sosiologian (muistaakseni, ei ainakaan kaukana ollut) ensimmäisen vuoden opiskelija kertoi valinneensa oppiaineensa siksi että oppisi argumentoimaan maailman epätasa-arvoa vastaan. Siinä on ainakin motiivina ollut ihan joku muu kuin tieteen tekeminen. "Maailman muuttaminen" tuntuu olevan monelle humanistille se iso juttu. Toki niin että maailmaa ei muuteta itse vaan pakotetaan joku muu tekemään asioille jotakin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Olisi joskus edes kohtuullista arvioida sitä, miten arvioitu ilmasto muuttuisi, jos kaikki suomalaiset pidättäytyisivät seksistä sadaksi vuodeksi ja loputkin päätyisivät nälkä- ja paleltumiskuolemiin ?

Kannattaa katsoa kuitenkin kiinalaisen tuntoja ja aivan käsittämätöntä kansallismieltä innostusta rikastumisen saralla - ristiriidassa globaalien ilmastokysymysten kanssa.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Huolestuttavinta ilmastokohkauksessa on se, että monet näyttävät ihan tosissaan kuvittelevan, että hyttysenpaskan kokoinen Suomi pystyy omilla toimenpiteillään vaikuttamaan merkittävästi globaaliin tilanteeseen. Tai, että Suomen kannattaa "näyttää muille esimerkkiä", vaikka Suomen toimenpiteistä ei välitä maailmalla tosiasiassa kukaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Onhan se vähän erikoista, että täällä vähnee, mutta se ei vielä riitä, koska muualla kasvaa niin nopeasti. Sen olen huomannut, että laskento on monille liian vaikea aine.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Suomi voi omilla toimenpiteillä vaikuttaa paljonkin omaan selviytymiseensä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kyllä Virenin huoli oikeasta tieteen tekemisestä on täysin paikallaan. Sen olen kokemuksesta oppinut, että se, joka parhaiten toistelee ja hokee muoti-ilmiöitä ja -asioita, pärjää parhaiten. Johtopäätös tästä on, että kyllä siellä taloustieteen puolellakin kannattaa rahoitushakemuksiin laittaa sana "ilmastonmuutos", niin rahoitus järjestyy todennäköisemmin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Niinpä niin... asiasanat kannattaa ilman muuta poimia Sitran kotisivulta. Ilmastnomuutos on iskemätön. Toki myös sellaiset kuin "syrjäytyminen", "epätasa-arvo", "vieraantuminen", "diskriminointi" purevat hyvin...

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Kiitos viikon parhaista nauruista!Tragi-komediaa? Ei, komediaa ehdottomasti.
Molierkin (se ranskalainen 1600 -luvulla elänyt komedia näytelminäkirjslija, ’Tartuffe, Hypocrite’,’Luulosairas’, jne) olisi ollut kiitollinen näin hyvistä näytelmän juonista uuteen näytelmäänsä nimeltään ”Pelastetaan maapallo”.

Taidanpa lukea illalla Tartuffen. Latasin sen Project Gutenberg sivustolta
https://www.gutenberg.org/ebooks/2027

””His characteristic qualities are nowhere better exhibited than in "Tartuffe." Compared with such characterization as Shakespeare's, Moliere's method of portraying life may seem to be lacking in complexity; but it is precisely the simplicity with which creations like Tartuffe embody the weakness or vice they represent that has given them their place as universally recognized types of human nature.”

Katkelma teoksesta
Tartuffe; Or, The Hypocrite
Molière

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ongelma vaan on, että tähän näytökseen pääsyliput maksavat PALJON. Jopa niille, jota eivät mahdu teatteriin.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Maapallon saastuminen ja kantokyky on koetuksella, mutta vaikka suomalaiset kaikki kuolisivat tänään, se ei pelasta yhtikäs mitään. Ilmasto on valitettavasti globaali. Sen sijaan suomalaisten kyllä kannattaa puhdistaa oman ympäristönsä. Vesistömme ovat huonossa hapessa, sekä meret että järvet.

Meidän ei kannata lyödä lukkoon mitään tiettyä energiamuotoa vielä koska ala kehittyy ja tulevaisuudessa saamme luultavasti puhdasta ja ehkäpä jopa halpaa energiaa. Välikautena ydinvoimaa, ehkäpä pieniä yksiköitä, joissa käytetään torumia uranin sijaan?

Tuotantoa tuotava takaisin Eurooppaan, näin vähennämme tehokkaimmin globaaleja päästöjä. Euroopassa aletaan suosimaan kestäviä tuotteita, jolloin ei joka vuosi tarvita uusia vaatteita, kännyköitä ja kodinkoneita. Mikäli tuotanto tapahtuu Euroopassa, myös työpaikkoja syntyy lisää. Hyvinvointi lisääntyy...

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Yleensä aina on käynyt niin, että uhkakuvien taustalta ei ole löytynyt mitään (noidatkin poltettiin ”aivan turhaan”).
............................

Matti hei, ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on tieteellinen fakta mitä ei voi sanoa noitien olemassa olosta.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Myös noidat olivat aikanaan tieteellinen fakta.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

#35
Ei ollut, vaan ihmisten mielikuvitusta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Vuonna 1660 noidat olivat Kirkon, hallituksen/hallitsijan ja yleisen mielipiteen mukaan fakta.
"Totuus" ihmisen aiheuttaman ilmastomuutoksen suuruudesta selvinne sekin joskus, ehkä 50 vuoden päästä. Ehkä.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

#16
"Totuus" ihmisen aiheuttaman ilmastomuutoksen suuruudesta selvinne sekin joskus, ehkä 50 vuoden päästä. Ehkä.
.............................

Harmin paikka, että olet fysiikan sijaan opiskellut itsesi taloustieteilijäksi.

Olisit ollut aivan ylivoimainen ilmastotieteilijä kun kykenet yksin päässäsi mallintamaan ihmisten vaikutuksen ilmastoon paljon paremmin kuin maailman kaikki tiedemiehet apunaan maailman tehokkaimmat tietokoneet ja parhaimmat ohjelmistot.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ei kai ilmastomuutoksen luonne ja vaikutukset selviä tietokoneilla ja ohjelmistoilla. Nehän ovat vain apuvälineitä, niin kuin kynä ja paperi.

En todellakaan ole mikään ilmastotutkija, mutta jos syrjäsilmällä katselen heidän mallejaan, en ole mitenkään hirveän vakuuttunut mallien kyvystä tuottaa "oikeita tuloksia". Mallithan ovat kaikki simulointimalleja, ja riippuvat paljon (myös) siitä, miten parametrit kalibroidaan (aivan kuin taloustieteessä). Taloustieteessä on kuitenkin mahdollista usein hakea mallien ja datan vastaavuutta estimoimalla (osin tai kokonaan) kriittisiä parametreja. Jos minulla esimerkiksi on 3 miljoonaa havaintoa kakista Suomen yrityksistä 20-30 vuoden ajalta, kykenen aika hyvin tarkentamaan mille välille parametrit pitää asettaa (ja onko malli ylipäätään konsistentti datan kanssa). Ilmastomalleissa relevanttia dataa on tarkoitusperiin nähden aika vähän.
Tieteellisiä tuloksia ei päätetä äänestämällä (tai huutamalla). Kyllä Albert Eisteinkin oli varmaan vähemmistönä tutkijapopulaatiossa vuonna 1905.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #20

Ilmastonmuutoksen jatkuvaan seuraamiseen kylmempään suuntaa ei itse asiassa tarvita muuta kuin pari linkkiä.

https://sohowww.nascom.nasa.gov/

https://www.nasa.gov/content/goddard/parker-solar-...

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #20

Ilmastomallien toimintaa määrittää kuitenkin teoriat ja ilmakehän ja merien fysiikka (ja jossain määrin kemia). Tietysti havaintodataa saisi aina olla enemmän, mutta kyllä malleja arvioidaan jatkuvasti vertaamalla olemassa oleviin havaintoihin. Jos sinulla on ilmastomalleja parempia tapoja arvioida esim. tulevaisuuden ilmastoa, niin nuo ajatukset otetaan ilolla vastaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #25

Koska ei ole "eksakteja" malleja, tuloksiin liittyy aina epävarmuutta, jonka takia pitäisi olla aika nöyrä tulosten tulkinnassa. Tuntuu siltä, että "nöyryyttä" puuttuu ainakin debatissa.
On monta virhelähdettä. Havainnoissa on mittavirheitä Ja paljon. Mallitäsmennys voi olla väärä. Parametrit voivat olla väärin arvioituja - kalibroituja tai estimoituja. Malliennuste (simuloinnit) voi(vat) olla väärin. Koodissa voi olla virhe...

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #28

En tiedä oletko seurannut tieteellistä debattia, mutta kyllä siellä tunnustetaan virhelähteet. Ja todellakin kaikki nuo mitä luettelit ovat enemmän tai vähemmän virheellisiä. Täyttä varmuutta saadaan tuskin missään oli sitten tieteenala mikä tahansa ja ei ilmastotutkimus tämän suhteen ole ainakaan parhaimmassa asemassa. Se taas on toinen juttu onko kaikki täysin epävarmaa vai onko mahdollista kuitenkin tehdä joitain johtopäätöksiä. Teoria hiilidioksidipitoisuuden yhteydestä ilmakehän säteilyn kulkuun ja sitä kautta ilmaston lämpötilaan on suhteellisen luotettavalla pohjalla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #32

Mutta ei tässä ole kyse vaan tiedemiesten kisailusta. Pitää nähdä myös "se" isompi kuvio. Ja kysyä, miksi jotkut poliitikot/maat/organisaatiot/ihmiset ovat ottaneet asian omakseen. Sulaa vilpittömyyttäkö? Vain siksi, että he tässä tapauksessa uskovat visusti tiedemiehiin? Miksi samat poliitkot, jotka ilmastomuutoksen osalta muka tukeutuvat "tiedemiehiin", piut paut välittävät "tiedemiehistä" muissa yhteyksissä ("kaiken maailman dosentit").

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #33

#33
miksi jotkut poliitikot/maat/organisaatiot/ihmiset ovat ottaneet asian omakseen. Sulaa vilpittömyyttäkö? Vain siksi, että he tässä tapauksessa uskovat visusti tiedemiehiin?
.......................

Jos sinulla on aivosyöpä, luotatko hoidossa lääketieteen asiantuntijoihin vai naapurin Veikkoon?

Eiköhän ihmiset ihan terveellä järjellä ajattele mihinkä kannattaa luottaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #37

Alat jo mennä menna keskustelussa jo aika pahasti sivuraiteille. Tuskin sinulla niin hirveän suurta espertiisiä on mallien rakentamisesta ja käytöstä, että kannattaa viisastella asioista. Kannattaa vain lukea Sitran analyysejä; sieltähän ne asiantuntijat löytyvät.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #40

#40
Tuskin sinulla niin hirveän suurta espertiisiä on mallien rakentamisesta ja käytöstä, että kannattaa viisastella asioista.
................

Ei ole, eikä pidäkään olla. Sen sijaan pitää olla ymmärrystä erottaa kenellä on, kenellä ei ole ja uskoa sitä.

Ja sinähän tässä olet viisastellut, en minä. Minä luotan asiassa asiantuntijoihin.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #33

Varmasti tuolla on taustalla paljonkin sellaista vähän vähemmän kunnioitusta herättävää. Enkä minä ole ihan varma miten vakavasti ilmastonmuutoksenkaan osalta poliitikot tukeutuvat asiantuntijoihin. Varmaan silloin kun se heille ja heidän ajatuksiin muuten sopii.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #39

Eiköhän nämä sinun kommenttisi jo riitä.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #45

Olen samaa mieltä. Pahoittelut, kun ylipäätänsä kommentoin ja yritin keskustella!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #48

#45 oli kyllä osoitettu Makkoselle, jolle keskustelu tarkoittaa jotain ihan muuta kuin meille muille. Kiitos sinulle kommenteista.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #28

Mallien antamien ennusteiden epätarkkuus toteutuman kanssa on tosiasia - mutta se kertoo ainoastaan mallien heikkoudesta.

Se että mallien arvostelulla pyritään kieltämään koko ilmastonmuutoksen olemassa olo on tyypillistä olkiukkoilua. Jääpeitteen trendinomainen pieneneminen ja maapallon lämpötilan nouseminen ovat ne todelliset ilmiöt, joita on seurattava. Ei mallien ja toteutuman eroavaisuuksia.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #44

Voi voi... Olennaista kai ovat syy-seuraussuhteet. Se, että näet muutoksia lämpötiloissa ei kai vielä kerro syistä yhtään mitään. Vai näetkö sinä?
Jos taloudessa esimerkiksi työttömyysaste muuttuu, syy voi olla (a) mittauksessa, (b) väestön määrän ja rakenteen muutoksista (c) kysynnän supistumisesta, (d) aggregointiharhasta (e) työmarkkinoiden rakennemuutoksista jne. Ei syy selviä työttömyysnumeroa katsomalla. Rohkenen epäillä, että syiden identifiointi ei ole sen helpompaa ilmastoasioissakaan. Toki jos uskoo omaan agendaansa samalla varmuudella kuin jotkut profeetan saamiin ilmoituksiin enkeleiltä, asia on selvä.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #46

Minulle riittää se, että maailman ilmastotutkijoista >95% näkee ihmisen toiminnan (=hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä) ajavan ilmaston lämpenemistä.

Tuon pitäisi riittää muillekin. Ja jos ei riitä, niin pitäisi sitten esittää omat teesinsä ja evidenssiä teesiensä perusteeksi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #47

Mistä muuten käy selville mainitsemasi 95 %...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #51

Taisit valita luvun sieltä yläpäästä. Mutta mitäpä sillä, itänaapureissakin 99,99 % oli sitä mieltä, että kommunismi on ainoa oikea talousjärjestelmä.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #51

Juu, ja miljoona kärpästä ei voi olla väärässä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #56

Voihan ne.

Saa vapaasti todistaa vääräksi.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #20

#20
Ei kai ilmastomuutoksen luonne ja vaikutukset selviä tietokoneilla ja ohjelmistoilla. Nehän ovat vain apuvälineitä, niin kuin kynä ja paperi.

En todellakaan ole mikään ilmastotutkija, mutta jos syrjäsilmällä katselen heidän mallejaan, en ole mitenkään hirveän vakuuttunut mallien kyvystä tuottaa "oikeita tuloksia".

........................

Kyllä minä ainakin olen enemmän vakuuttunut asiaan kouluttautuneiden tiedemiesten analyyseihin joilla on kaikki mahdollinen tietotekninen apu mallintaa ilmastonmuutosta kuin maallikon "syrjäsilmällä" tehtyihin havaintoihin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #29
Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #29

Eikä se edes ole mitään salatiedettä vaan noita ilmastomalleja löytyy vaikka githubista.

Eli jos on pielessä niin saa ihan vapaasti itse osoittaa sen sieltä mallista.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #20

"En todellakaan ole mikään ilmastotutkija, mutta jos syrjäsilmällä katselen heidän mallejaan, en ole mitenkään hirveän vakuuttunut mallien kyvystä tuottaa "oikeita tuloksia"."

Ei tuo nyt ole mitenkään tavatonta tuottaa simulaatiolla oikeita tuloksia. Esimerkiksi tällainen visuaalinen esimerkki: https://www.graphics.cornell.edu/online/box/compar...

Laskennan tarkkuudesta ja mitatusta datasta kiinni.

En kyllä kiellä sitä etteikö ilmaston laskenta kaipaisi lisää antureita ympäri maailmaa että saisi tarkempaa dataa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #59

Kakkien mallien heikkous EI ole "laskennan tarkkuus, "tietokonekapasiteetti", mittausten tarkkuus" vaan mallin oikea täsmennys. Se taas edellyttää tietoa siitä, mitkä ovat oikeat syy-seuraussuhteet. Siihen kysymykseen vastaaminen ei ole mitenkään triviaalia, eikä se onnistu vain "äänestämällä"...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #62

Jos nyt katsoit tuota linkkiä minkä laitoin niin hommahan toimisi niin että on malli ja dataa, ja ajaa simulaatiota.

Sitten vertaa simulaatiota todellisuuteen että miten vastaa ja jos on heittoa niin selvittää miksi ja korjaa mallia.

Nähdäkseni data voisi olla tarkempaa, että olisi hyvä idea kylvää yhtenäisiä antureita ympäri maailmaa tasaisesti niin saisi malleja parannettua. Ei varmaan maksaisi montaa miljardia tuollainen projekti.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Jotkut tuntuvan tietävän tuon "Totuuden" ihmisen aiheuttaman ilmastomuutoksen suuruudesta jo nyt.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Hyvä kirjoitus! Olen itsekin ihmetellyt, miten 180 henkilön organisaatio pystyy tuottamaan vain erilaisia selvityksiä, kirjallisuuskatsauksia, visioita, tiekarttoja, kehyksiä jne., joilla ei ole minkäänlaista tieteellistä arvoa. Itselläni on kokemusta jo SITRAN alkuvuosilta, jolloin olin Nokia Elektroniikassa kehittämässä Suomen, jopa maailman ensimmäistä prosessitietokonejärjestelmää paperi- ja sellutehtaan ohjaukseen. Tällöin SITRA rahoitti ihan oikeita tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja. Tämä työ siirtyi sittemmin TEKES:iin ja SITRA keskittyi taivaanrannan maalailuun. Valitettavasti TEKES:kin on siirtynyt samoille linjoille kuten suuri osa VTT:stäkin. Ei siis ole mikään ihme, että Suomi on jäänyt jälkeen innovaatioissa, vaikka "innovaatioympäristö" onkin jonkin selvityksen mukaan maailman parhaita!

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Aivan niin. Nykymuotoiselle Sitralle on aika vaikea löytää oikeutusta. Jonkin ulkopuolisen (kuin Sitran) pitäisi tehdä kunnon evaluaatio siitä, tarvitaanko koko organisaatiota. Mutta arvioijien pitäisi olla oikeita tiedemiehiä, eikä heillä saisi olla mitään kytkentöjä Sitraan.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

Maan rappiokehityksen merkkejä. Organisaatiot veltostuvat ja rupeavat toiminnallaan turvaamaan oman olemassaolonsa.

Tätähän on edesauttanut usko julkisella sektorilla työskentelevien moraalisesta ylemmyydestä. Uskotaan että he ovat vipittömiä yhteiskunnan hyväntekijöitä, kun taas ykstyisellä sektorilla on lähtökohtaisesti liikkeellä pahoja ihmisiä hämärillä motiiveilla.

Lopulta tällainen loisiminen syö kansakunnan selkärangan, veronmaksajien motiivin maksaa veroa ja tuottavaa työtä tekevien perusteen nähdä vaivaa paremman yhteiskunnan eteen. Varoja kun käytetään omia kansalaisia vastaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kai tieteen pitää tukea vihreää"onnellisuus politiikkaa" taloutta ei siihen tarvits.

Katainenkin näytti esimerkkiä tilaamalla visioita pekka himaselta.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Sitraan liittyen ”käki” on näköjään muninut pikkulinnun nimeltä Suomi pesään.
Lintu jaksaa näköjään kantaa jatkuvasti uutta syötävää.

Siinä oma hyvä on asetettu yhteisen hyvän edelle ja se on naamioitu julkaisuautomaatilla.

Tämä menee kuin voi kuumaan puuroon ”hyödyllisille idiooteille.”

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muistan kuinka 60-luvulla ensin pelättiin maailman tuhoutuvan ydinsotaan. Sitten 60-luvun lopulla ilman saaasteisiin (lähinnä sillon rikkidioksidi ja typenoksidit), 70-luvulla tuli pelko uudesta jääkaudesta, 80-luku alkoi tiedolla, että ihmiskunta kuolee AIDSiin, 80-luvun loppupuolella tulivat happosateet, jotka tuhoavat maailman havumetsät, 90-luku alkoi otsonikadon merkeissä kunnes kyseisen vuosikymmenen lopussa alettiin taivastella lämpenemistä, mikä on muuttunut ilmaston "muutokseksi" sittemmin.

Kaikki skenaariot ovat perustuneet "tiedeyhteisön" asiantuntemukseen.

Jostain syystä jotain pahaa uhkakuvaa pitää olla olemassa kaiken aikaa.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Eikö juuri nimenomaan se pelko ole johtanut toimenpiteisiin jonka myötä noilta uhkilta on vältytty?

Ja tämä 70 luvun jääkauden pelko on minulle ihan outo asia. Ei ole tullut minulle vastaan lähihistoriaan tutustuessani.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En tiedä kuinka hyvin muistat 70-luvun, mutta kyllä se oli yleinen käsittys silloin.

Siitä löytyy edelleen netistä tuhansia saitteja.

Newsweek oli yksi ensimmäsiä pelon lietsojia:

https://iseethics.files.wordpress.com/2012/06/the-...

Käyttäjän mauritem kuva
Mauri Temisevä

Hyvä kirjoitus. Sitran rooli on todella muuttunut sen alkuperäisestä tarkoituksesta. Siitä on näemmä tullut entisille politiikoille hyvä vihreä oksa, johon on istuutua. Sieltä voi saada joko työpaikan tai konsulttisopimuksen.
Sitralla on rahaa olla hyvä kumppani ja laajentua vähän joka alueelle. Syy on selvä, tuohta löytyy!

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Minulle on yhdentekevää onko ilmastonmuutos totta vai ei, niinkaun kun toimenpiteet sen torjumiseksi tehdään taloudellisen voiton ja moraalisen kilpalaulannan perusteella. Lopputulos on taattu epäonnistuminen.

Päästöjen vähentäminen on merkittävästi vaikeampaa, kuin poliitikot ja asiasta paasaajat luulevat.

Itse arvelen Suomen kykenevän suurimpaan mahdolliseen päästövähennykseen yhteistyöllä kehittyvien maiden kanssa, eikä suinkaan laittamalla rahat jo hyvin optimoituun kotimaiseen energiantuotannon ja teollisuuden viimeiseen viilaukseen. On suuri merkitys saadaanko eurolla 1:n yksiköön vähennys vaiko 10:n yksikön vähennys. Rahaa ei yllättävää kyllä riitä kaikkeen, toki aina naapuri voisi maksaa viulut.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

”Tieto on pääomaa, jota ei voi ulosmitata.” Tutkimalla menneisyyttä, niin sieltä saattaa löytyä myös avain tulevaisuuteen. Menneisyys myös ilmastonmuutoksen suhteen näkyy puun vuosirenkaissa. Se on lahjomaton todiste menneen ajan ilmastosta.

Oheiset linkit ovat sopusoinnussa aikaisemmassa kommentissani olevan SOHO:n linkin kanssa. Linkit ovat vuosilta 2009 ja 2011, mutta ne ovatkin nyt käymässä toteen.

”Suomalainen lustosarja on ajanjaksoltaan koko maailman toiseksi pisin havupuulustokalenteri. Se ulottuu vuoteen 5634 eKr., ja siitä nykyhetkeen saakka on kerätty tiedot metsänrajamännyn vuosikasvuista joka ikiseltä vuodelta.”

https://www.suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/...

https://fi.sott.net/article/24-Lustotutkija-epaile...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Nykyiset ilmastomallit eivät taida kalibroitua niihin lukuihin.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

On helppohintaista viitata niihin ennusteisiin jotka eivät ole toteutuneet. Moni ennuste on toteutununut, tai parhaissa tapauksissa ehkäissyt riskejä ( esim. otsonikato, tai ylipääätään ympäristön puhdistuminen).

Kokonaisuutena tieteen käsitys todellisuudesta on edistynyt ja varmasti todempi kuin 100 tai 50 vuotta sitten.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset