meeviren

Hiilinielu

 

Vielä kymmenen vuotta sitten, uutisista selvisi hyvin ilman ”hiilinielua”, nyt ei ole päivääkään. Vaikea on kuvitella, että esimerkiksi sotien jälkeen olisi keskusteltu metsänhakkuiden pienentämisestä, mutta nyt erilaisia prosenttilukuja tulee tiuhaan tahtiin.

Mutta ketkä asiasta puhuvat? Taitavat olla kaikki Kehä-kolmosen sisäpuolelta, osalla lienee vain visuaalinen kontakti metsiin television välityksellä. Mutta mitä pahaa siinä on? Eiköhän se ongelma lähinnä liity siihen, että on niin kovin helppo ”istua toisen housuilla tuleen”. Jos asun kerrostalossa Kalliossa ja käyn töissä valtion virastossa, voin suuremmitta suruitta vaatia hakkuiden supistamista 50 tai jopa 100 %. Otan vastuun ilmastonmuutoksesta – päinvastoin kuin Impivaaraan jämähtäneet moukat.

Se, että metsuri, metsäautonkuljettaja ja paperimies joutuu työttömäksi, ei ole minun ongelmani. Ylipäätään se ei ole mikään ongelma. Työttömiksi joutuneet voivat helposti uudelleenkouluttautua monikulttuurikoordinaattoreiksi ja muiden tavoin rahoittaa elämänsä valtion velkaa kasvattamalla.

Mutta onko moraalisäteilystäni mitään apua maailman pelastamisessa? Vähän epäilen. Jos puita ei hakata Suomen metsistä, ne hakataan todennäköisesti Venäjältä. Rahat Venäjälle, työttömyyskorvaukset Suomeen. ”Ei ole minun ongelmani”. Jos puuta ei saada Suomesta, tehtaatkin häipyvät Suomesta – Uruguay, Malesia…. Ei puun, sellun ja paperin kysyntä (ja tarjonta/tuotanto) riipu Suomen teollisuuden tarjonnasta. Ei Suomi ole mikään suurvalta. Suomen BKT on 0.3 prosenttia maailman BKT:sta. Vaikka Suomi lopettaisi kaiken tuottamisen, kukaan maailmalla ei sitä huomaisi. Toki metsäteollisuuden hätistäminen pois Suomesta auttaisi ”maapallon pelastamisessa” oikein kunnolla ainakin kotimaan perspektiivissä: kansatulo pienenisi reippaasti ja punaisen lihan syönnistä oli pakko siirtyy heinäruokiin.

Hiilinielu ei tietenkään ole ainoa asia, jossa moraalisäteilyä voi hankkia muiden kustannuksella. Hyvä esimerkki on hirvet ja peurat. Hirvieläinonnettomuuksia on vuosittain noin 2000, henkilövahinkoja no 100, joista kuolemaan johtuneita 3-5 vuodessa (”ennätys” taitaa olla 10). Mutta mitä niistä! Hirvi kuuluu Suomen luontoon, ihmiset saavat syyttää itseään kun ajavat autoa (ja liian lujaa ja pimeällä, miksi eivät laita valoja katuvaloihin niin kuin meillä Kalliossa?). ”Meillä Kalliossa ei ole hirviä. En ole koskaan nähnyt hirveä luonnossa (toki televisiossa; lisää luonto-ohjelmia ohjelmistoon), mutta niiden kannan pitää olla vähintään 200 000. 100 000 ei missään tapauksessa riitä. Koska hirvi kuuluu Suomen luontoon”.

Kalliolaisella moraalisäteilijällä ei varmaan ole metsää; ei tarvitse tuskailla metsätuhojen, metsän istutuksen eikä metsän korjuun kanssa. Minulla on, ja tiedän millaista helvettiä se on, kun hirvet syövät 5-10 vuotiaan mäntytaimikon (aikanaan) myyntikelvottomaksi. Joku idiootti vielä tulee ja sanoo, että saathan korvauksia. Tervetuloa metsän raivaukseen ja istutukseen kesähelteellä (oma ennätykseni on 10 hehtaaria…olisi pitänyt istuttaa mäntyä, mutta eipä tullut mieleenkään ruveta hirvieläinten ruokkijaksi). Arviolta 16 prosenttia mäntytaimikoista koko maassa varioituu tavalla tai toisella hirvivahinkojen seurauksena. Riski on jo, kohta ruvetaan syömään myös kuusen latvuksia. Joku voi tietysti sanoa, ”so what”, sehän on niiden ongelma, joilla on metsää… Ei ”minun, koska en (muka) ajattele rahaa vaan luotoarvoja”… Mutta (ikävä kertoa, että) kyllä tällainen kehitys jossain vaiheessa alkaa riipaista kokonaistuotantoakin ja jaettavaksi jääviä tuloja.

Kun asuu Kalliossa tai Itäkeskuksessa 100 metrin päässä metropysäkistä tai ostoskeskuksesta, voi päästää moraalisäteilyn täysin valloilleen ja vaatia polttomoottoreiden kieltämistä. Ja heti. Vähintäänkin voi vaatia polttoaineverotuksen kaksinkertaistamista (ei tietenkään(!) siksi, että kasvaneet verotulot tulevat tietenkin ”meille” pääkaupunkiseudulle). Ja kaivokset heti kiinni. Samalla vesivoimalaitosten tulvaportit auki, koska Jasper Pääkkönen haluaa kalastaa Kemijärven latvoilla. Sähköähän ei tarvita, kun pannaan tehtaat kiinni. Ja jos tarvitaan raideliikenteeseen (kun mennään ostosparatiisiin), sitähän saadaan Sosnovyi Borista.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jos jollakin on 100 ha metsää tai suopeltoja, niin kuinka paljon kalliolainen tai punavuorelainen on valmis maksamaan näistä hiilinieluista ?

Ei varmasti sen ensimmäistä senttiäkään ja haluaa edelleen lomailla Balilla muutamia kertoja vuodessa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tosiaan, siinä oli oikea testi halusta pelastaa maailma.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Hiilinielu on vain osa siitä hömpästä, joka on saatu ihmisille kaupattua oletetun ilmastonmuutoksen varjolla.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Pertti ei halua pelastaa maailmaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ivallinen kärjistävä vastakkainasettelu toimii aina ja edistää asioita.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Aivan neutraalistikin todettuna tofujäätelöpallon (4.50€) hinnalla saa 100 neliömetriä suota ja jopa huonolta paikalta hakattua metsää.
Suon tai metsän suojeleminen ei siis oikeasti ole vaikeaa, jos sellaista oikeasti haluaa tehdä. Sen kun ostaa mäkäräplantaasin, minkä jälkeen ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Jos homma menee pahasti kiville, senkin jälkeen kiinteistön voi yleensä myydä kalliimmalla, kuin mitä siitä itse maksoi.
Omistusoikeutta ei ole mitenkään asuinpaikan mukaan rajattu, joten sama mahdollisuus on niin kaupunkilaisilla kuin maalaisilla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Eikös huonolta paikalta juuri hakatun metsän ostaminen ole suojelun kannalta aika lailla myöhäistä?

Istutusvelvoitteen kautta sinne on pitänyt laittaa taimikko ja avohakkuun ollessa kyseessä seuraava merkittävä hakkuu pl harvennus odottaa mahdollisesti jossain 60 vuoden päässä?

Suota saat tuohon hintaan jostain, missä sille ei muutenkaan olla tekemässä mitään, joten mitä tuolla saavuttaa? Eipä juuri mitään.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #13

Puhtaasti hiilinielun kannalta tuollainen, tai pakettipelto, on paras mahdollinen paikka. Siihen saa sidottua eniten hiiltä suhteessa investointiin.
Jos taas ajattelet hiilivarastoa, niin se on tietysti varttuneessa metsässä suurempi, mutta metsän kyky sitoa lisää hiiltä on merkittävästi huonompi kuin edellisissä tapauksissa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Järjestään kaikki "ilmaston pelastamistoimet" ovat sellaisia, jotka kirpaisevat vain syrjäseutujen asukkaita. Minusta (ei-syjäseutujen asukkaana) esitetyt toimet (tai ainakin tapa esittää ne) ovat uskomatonta tekopyhyyttä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Jos ne hirvet syö niitä professorin männyn taimia, niin kukahan sen metsän on oikein hävittänyt, kun siellä ainoastaan taimia kasvaa. Ei hirvet ainakaan. Hyvä keino välttää hirvivahinkoja on pitää puusto niin korkeana, että hirvet eivät latvuksiin yllä.

Voisin kuvitella, että professorille metsänhoito on vain harrastus eikä niinkään elinkeino, josta saa näppylöitä jokaisen hirven syömän taimen vuoksi.

Minäkin olen metsänomistaja ja liikun paljon metsässä. Mutta tykkään mieluummin liikkua ja majailla metsässä, jossa on kunnon puita eikä taimikoita. En asu Kalliossa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Aivan, petopaineen ollessa mitätön taimikoiden määrä korreloi hirvikannan kanssa. Metsästa ei tosiaan kannata tehdä hirvien laitumia avohakkuiden kautta. Metsästetään aivan liian vähän hirviä ja vääränlaisia, mistä syystä, en tiedä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

"Hyvä keino välttää hirvivahinkoja on pitää puusto niin korkeana, että hirvet eivät latvuksiin yllä." Eli istuttaa 3 metria korkeita taimoia.
Näppylöitä tuli vii kerralla 3 hehtaarista.
"Minäkin olen metsänomistaja ja liikun paljon metsässä". Mitä siihen enää sanoisi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kuinkahan suurelta osin hirvikannan kasvu on seurausta siitä, että suurpedot on metsästetty sukupuuton partaalle?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Ja asiallinenkin metsästys on jätetty 70+ taattojen vastuulle.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ainakin Lapissa ongelmana on, että tupia tulee aivan liian vähän ja sitten suuri osa jää käyttämättä, koska ei ole enää metsästäjiä. Valtion kannttais ehkä "myydä" ulkopuolisille.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Kannattaisiko siitä suomalaisesta puusta jalostaa vaikka biomuovipulloja tms. ja siis se tehtäisiin Suomessa, sekä samalla tuettaisiin järkevin keinoin metsien kasvattamista.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Juuri näin tulisi tehdä. Puu on uudistuva raaka-aine.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hyvä kommentti. Ilmastouskovaisille puulla on vain kaksi vaihtoehtoista käyttöä: sellu ja mäteminen pystyyn, Mistä tiedämme, mitä kakkia keksintöjä tehdään puuraaka-aineelle seuraavan 50 vuoden aikana.

Jone Virtanen

Odottelinkin koska suurpedot otetaan mukaan tähän keskusteluun hirvikannan hoitajana. Hirvi- ja peurakannan hoito lisäämällä suurpetoja on erittäin huono tapa hoitaa hirvikantaa.

Meillä suurimmat hirvitiheydet (≥ 5 hirveä/1000 hehtaaria) eteläisellä ja lounaisella rannikolla. Suuressa osassa Etelä- ja Länsi-Suomea hirvitiheydet vaihtelivat 3–4 hirveä/ 1000 ha. Itä- ja Pohjois-Suomessa tiheydet olivat pääosin alle 3 hirveä/ 1000 ha.

Kannan tuotto aikuisia naarashirviä kohden laskettuna oli 2000-luvun alhaisin laajoilla alueilla Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Koillismaalla ja Itä-Lapissa. Aikuisten hirvien sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää/sonni Lounais- ja Etelä-Suomessa sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa.

Miksi?

Suurin syylinen on susi. Ei metsästys, ei ilmastonmuutos tms. Susi tarvitsee noin 15 hirveä vuodessa eläkseen. Jos se ei sitä saa niin se muttaa, kuten Suomessa on tapahtunut. Meidän sutemme elävät eteläisellä ja lounaisella rannikolla. Eivät idässä. Miksi ne siellä olisivat kun ei ole syötävääkään?

Jos susikantaa halutaa lisätä, on myös lisättävä merkittävästi sorkkaeläinten määrää. Jos ei lisätä susi tulee kyläilemään pihoissa, karjatiloilla jne., sen jälkeen kun metsä on tyhjä. Se kun ei osaa vielä ostaa jauhelihaa Alepasta. Viriilin susikannan alueella tulisi talvikannan hirvellä olla n 9 hirveä/1000 ha, jotta muilta susivahingoilta vältyttäisiin. Monille metsänomistajille tulee tässä kohtaa keskustelua melkoinen poru.Meillä päätehakkuisiin perustuva metsänhoito sopii huonosti moisen hirvikannan ylläpitoon. Omalla 240 ha metsäpläntillä harrastan ns. jatkuvaa kasvatusta ja naapurini tekin muutama vuosi sitten auvoista aukkoa omalla maallaan. Siinä on kiva hirvien pitää tällä hetkellä talvileiriä.

Kun Suomen susikantaa alettiin rajoittaa 1880-luvulla, syynä oli juuri se yksinekertainen syy, että sudelta olivat eväät metsästä loppuuneet (Suomen viimeiset hirvet suojeltiin "Parkanon Paronin" toimesta.Vuonna 1918 Suomen hirvikanta oli supistunut muutamaan kymmeneen yksilöön jotka elivät Parkanon alueella valtion metsissä. Vaikea uskoa tänäään. Biisoni tulee mieleen....) ja niistä koitui siksi harmia. Jopa Venäjältä tänne pyydettiin "ammattiapua", lukasheja susia pyytämään.

1880-luvun alkuun sattuu myös se surullinen tapahtumajakso Suomen historiassa. Oliko kyseessä susi vai koirasusi, sitä emme tiedä. Varsinais-Suomessa, Turun seuduilla susi tai suden kaltainen eläin tappio yhteensä 22 lasta. Sillon mitta tuli täyteen ja susia alettiin tappaa systemaattisesti. Koko maan susisaalis oli vuonna 321 yksilöä, mutta vuonna 1882 enää 128 ja vuonna 1883 91 yksilöä. Yhtenöä syynä on esitetty juuri suurta sorkkaeläinten katoa joka osuu samaan aikaan. 1880 luvulla ihminen/susi yhdessä pyyti metsäpeuran loppuun ja samoin kävi hirvelle.

Jos siis halutaa lisää susia niin halutaa lisää sorkkia metsään. Näin se vain on. Punavuorsessa tätä on niin pirun vaikea ymmärtää.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Hirvien talvileirithän se isoin ongelma on. 3-4 hirveä / 1000 metsä-ha muuttuu syvälumisessa mäntytaimikoissa nopeasti hirveen/ha. Se tarkoittaa nykyisen lainsäädännön aikana taimikon uusimista kuuselle (tai rauduskoivulle). Mutta kyllä siihen aikanaan kuitenkin metsä kasvaisi ilman uusimistakin, mutta metsälainsäädäntö ei anna aikaa odotella 50 vuotta. Loppuu firmoilta puu.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jokin luvuissa ei täsmää.

15 hirveä per susi tarkottaisi, että nykyinen susikanta kaataisi vuodessa pari tuhatta hirveä. (Metsästäjät kaatavat yli 50 tuhatta.)

Millä logiikalla susikannan kasvu edellyttäisi hirvikannan kasvua?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Älä nyt mene pilaamaan hyvää kauhutarinaa vaatimalla tylsiä faktoja. Iso paha susi Alepassa on niin vinha satu että sitä pitää olla näköjään kertomassa puheenvuorossa jos toisessakin.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Hiilinielukorvausta metsänomistajille on ehdottaneet muunmussa Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori (luke) Jussi Uusivuori.

Sanotaan että jos keskisuomalainen metsä kasvaa hehtaarille neljä kiintokuutiota puuta lisää vuodessa niin se sitoo kovaa hiiltä C2 tonnin. Kun taasen hiilipörssissä kovan hiilen tonnihinta on jotain 80-90 € niin hehtaarille hiilinielukorvaus olisi 8700 € vuodessa.

Tässä olisi pohtimista nykypäivään. Kun satut olemaan se sukupolvi kierrossa joka pääsee myymään yli 90 vuotista kuusikko/männikkön päätehakkuuna niin joka kolmas puu menee verottajalle nykypäivänä. Sen jälkeen on mätästys pottitainten istutus ja sopivasti raivausta.

Jotenkin on apsurdia tuo lähinnä vihervasemmiston into esitellä hakkuiden rastista rajoitusta mitkä puunjalostus tehtaat suljettaisiin on hyvä kysymys.
Aamun yhdeksän uutisissa sanottiin että metsässä pitää olla puuta lahoamassa pitkällään että eliostön monimuotoisuus säilyy mutta eikos puusta tule silloin hiilipäästö lähde muutta kylläkin päätehakkuussa on jätettävä linnuille laupuita pystyyn latva katkaistuna.
Muutoin päätehakkuu tukkihirren elinkaari jatkuu hirsirakennuksissa jopa 250 vuotta kuten viimesyksynä poltetussa Kiihtetelysvaaran kirkossa joka nyt muuttui hiilidioksidioksidiksi taivaalle.

Kaikkiaan tämä oli erinomainen blogi Kallion punakuplassa elävälle cityläiselle kiitos siitä Matti Virenille.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Esimerkkisi hiilihumpan oloissa sinänsä aivan oikeutetusta hiilikorvauksesta osoittaa, että hiilihumppa on aivan järjetöntä soitantaa. Ihmisen päästämällä hiilidioksidilla ei ole merkittävää vaikutusta muuhun kuin fossiilisten polttoaineiden riittävyyteen ja niiden tasa-arvoiseen jakoon maailmalla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mielenkiintoinen asettelu on myös tämä hirvikanta, jossa kertomasi mukaan ongelma on kalliolaisten ja metsänomistajien välillä.

Kiistaahan käydään kannan koosta ennemminkin metsänomistajien ja metsästysseurojen välillä. Metsästäjät haluavat riistaa riittävän tasaisesti ja metsänomistajat haluavat vähentää kantaa vahinkojen vuoksi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ehkä se ei ole näin yksinkertaista. Mutta siinä määrin kuin on, taas kyse on siitä, että on mukava "istua tulessa muiden housulla".

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Ilmastonmuutos pelottaa ja ahdistaa. Siitä on syytäkin olla huolissaan, mutta pelkkä pelko lamauttaa ja estää toimimasta. Pelottelun sijaan tarvitaan avointa puhetta ja faktaa niin ilmastonmuutoksen riskeistä kuin sen ratkaisumahdollisuuksistakin. Päästöjen vähentäminen ei yksin riitä, hiilinielut ovat välttämättömiä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

" Päästöjen vähentäminen ei yksin riitä, hiilinielut ovat välttämättömiä."

Kohta varmaan joku älypää huomaa, että hiilinielutkaan eivät riitä, vaan tarvitaan joitain muita toimia lisäksi...

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

Suomessa heitetään tuhkaa pään päälle ilmastokatumuksessa, aivan turhaan. Maailma ei pelastu eikä eliittitaivaaseen päästä.

Siis rahvas katuu. Katumuksen hedelmät, menevätkö ne ilmastopolitiikan pelureitten taskuihin?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Sen ainakin tiedämme, kuka maksaa. Mikä onkaan sen halvempaa ja moraalisempaa kuin suojella (ilmaiseksi) jonkun toisen omaisuutta, Maahanmuutossakin on samalainen sävelmä: kiivaillaan kovin monikultturisuuden puolesta, mutta ei parhaalla tahdollakaan asuta monikultturisissa lähiöissä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #30

En minä ole huomannut muiden maahanmuutosta kiivailevan kuin perussuomalaisten. He asuisivat mielellään maailmassa jossa ei olisi muita kuin persuja.

Aika nokkelaa sinulta kyllä oli niputtaa yhteen maahanmuuton vastustajat ja ilmastodenialistit. He kuuluvat kieltämättä samaan sarjaan. Lisään listaan vielä rokotekriitikot. Kaikille heille ja monille muillekin on helvetissä oma paikka.

"Tarvitaan uusi Helvetti, jonka synnit ja rangaistukset edustavat paremmin tätä aikaa. 1. piiri eli limbo, jossa iankaikkisuutensa viettävät suhteellisen mukavasti kaikki ne hyvät ihmiset, jotka eivät eläessään tehneet mitään esimerkiksi syrjintää tai rasismia nähdessään.

6. piirillä kärsivät johtavat rokotekriitikot, joiden nettivideot ovat saaneet vanhemmat jättämään lapsensa rokottamatta. Heidän iankaikkisuutensa kuluu lapion varressa, kaivaen hautoja lapsille, jotka ovat kuolleet rokottamalla estettävissä oleviin sairauksiin kuten tuhkarokkoon tai kurkkumätään. Ja jokaisella vainajalla on heidän oman lapsensa kasvot.

7. piirillä hikoilevat iankaikkisesti ilmastodenialistit, joiden vastaväitteet lykkäsivät ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ilmastodenialistit ovat kaulaansa myöten suurissa kattiloissa, joiden veden lämpötila nousee vähä vähältä aina vain kuumemmaksi. Tulta kattiloiden alla pitävät pikku pirulaiset hoilaavat kuorossa: “Tämä on vaan ihan luonnollista lämpötilan vaihtelua.”

http://jyrkikasvi.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuur...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Keskustele sitten näitten kanssa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset