meeviren

Faktat ja tarkastajat

 

Aloitetaan kaukaa. Ja aloitetaan vaalitenteistä. Ennen ne olivat yksinkertaisia: toimittaja kysyi ja ehdokas vastaisi, tai oli vastaavinaan. Ja sen jälkeen vastuu siirtyi kuulijalla tai katsojalle. Piti päätellä, miten ehdokas osasi tai halusi vastata kysymyksiin. Miten sanavalmis, empaattinen ja asiantunteva hän oli.

Ajat muuttuvat. Mutta ei välttämättä hyvään suuntaan. Nykyään vaalitentit muistuttavat enemmänkin oikeuden istuntoa, tosin sillä varauksella, että äänessä ovat vain syyttäjät ja tuomarit. Ehdokkaan kuulustelu ehkä jollain tavoin muistuttaa vanhanaikaista haastattelua, mutta muuten lavaesiintyminen on uutta. On ensinnäkin asiantuntijoita, jotka valistavat kuulijoita siitä, millaisen ”eläimen” kanssa he joutuvat/joutuivat tekemisiin. Sen jälkeen loppuarvio (tuomio) vielä päätetään faktantarkastajien toimesta. He kertovat, mitkä ja miten vastaukset olivat väärin. Toistaiseksi he vielä välttävät suoraan sanomasta, kuku ehdokas on huono ja kuka hyvä, mutta ehkä siihenkin vielä mennään.

Tällainen formaatti voisi ehkä menetellä, jos meillä olisi kakkien puolueiden ja aatesuuntien yläpuolella olevia ihmisiä, jonkinlaisia superasiantuntijoita. Mutta ei meillä tietenkään ole sellaisia. Vaikuttaa vain siltä, että toimittajat luulottelevat olevansa sellaisia, ikään kuin toimittajan tai yleensä media-ammattilaisen suojaväri tekisi heistä poliitikkojen yläpuolella olevia arvoista ja ennakkoluuloista vapaita arvostelutuomareita.

Kuitenkin tiedämme, että toimittajat jos ketkä ovat poliittisesti äärimmäisen aktiivisia ja kantaa ottavia. Myös on selvää, että heidän aatteellinen taustansa ei ole suinkaan suuntaud lähelle jonkinlaista ”keskustaa”, on mitta-akseli sitten oikeista/vasemmisto, nationalismi/globalismi tai joku muu.

Faktojen tarkastaminen kuulostaa kunnioitettavalta tehtävältä, mutta en oikein vakuuttunut siitä, että nykyinen toimittajavetoinen järjestelmä toimii ”oikein”. Faktat ovat usein äärimmäisen monimutkaisia, eikä asiaa voi ratkaista sillä, kuka faktan esittäjä edustaa arvovaltaisinta tahoa (esimerkiksi ministeriötä) tai kuuluisinta ”nimeä” (ns. asiantuntijaa). Suomessa tosin auktoriteettien kunnioitus on huippuluokkaa. Jos joku x ministeriön kesäapulainen antaa vastauksen kysymykseen, on se monta kertaa painavampi, kuin jos joku organisaatioiden ulkopuolinen asiantuntija antaisi arvionsa. Ongelma on myös tilastoissa; niitä on helppo lukea kuin ”piru raamattua”, mutta jos ei ole hyvin perehtynyt tilastoihin & otantaan & ekonometriaan, tuloksena on usein niitä kuuluisia ”tilastollisia valheita”. Näissä asioissa toimittajat joutuvat turvautumaan toisen käden tietoihin ja kun ”toisetkin kädet” ovat usein sitä ”toista mieltä”, totuus helposti hämärtyy.

Ajatellaan vaikka paljon puhuttua arviota siitä, miten paljon (nyt jo irtisanoutuneen) hallituksen toimet ovat vaikuttaneet työllisyyteen. Kysymys on todellista poliittista dynamiittia, koska hallituspuolueiden vaalikampanjassa pyritään kertomaan, että lähes kaikki oli hallitukisen ansiota opposition kertoessa, jossa kyse oli vain yleisestä suhdannekehityksestä. Mutta miten tiedotusvälineet voivat toimia tällaisessa asiassa erotuomarina. Yleensä tuomarointi on perustunut siihen (tietääkseni) ainoaan laskelmaan, joka on tehty, eli ETLA:n marraskuussa julkaisemaan arvioon. Sitäkin arviota voi lukea monella eri tavalla riippuen siitä, tarkastellaanko ns. toteutuneita vaikutuksia vai myös niiden ja tulevien vaikutusten summaa (ks. alla oleva linkki). Oireellista oli sekin, että laskelmien lopputulosta vielä korjailtiin jälkikäteen. En todellakaan kadehdi laskelman tekijöitä, koska politiikkapaketissa on/oli sellaisia elementtejä, joista ei oikein voi sanoa mitään. Voisi kuvitella, että esimerkiksi veronalennuksilta olisi helppo tehdä arvioita, mutta kun kyse on osin odotetuista muutoksista tilanteessa, jos valtion talous oli jo alkutilanteessa alijäämäinen alijäämän (kaiken muun ollessa ennallaan) kasvaessa, ei lopputulosta saa selville ainakaan taulukkolaskennalla.  

Vielä hankalampia ovat kysymykset ilmaston muutoksesta (ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä). Tarjolla on tietenkin ns. virallinen totuus ja se tarjoaa helpon tavan luokitella vastaukset ”oikeiksi” tai ”vääriksi”. Oikeita vastauksia ovat tietenkin ne, joissa tavoitteellinen elintaso on lähellä Pohjois-Koreaa (ei autoja, ei lihaa, ei turistimatkoja ulkomaille, ei lämpimän veden ja ”liiallisen” huoneenlämmön tuhlausta, ihmisen tehovalvontaa, …) ja automaattisesti vääriä ovat vastaukset, joissa ehdotetaan asioiden perusteellisempaa selvittämistä (ei ehditä, aikaa katastrofiin on vain kuusi vuotta). Syytetyn on myönnettävä olevansa samaa mieltä kuin WWF, eli että suomalaisen ekologinen jalanjälki on 3.6 -kertainen maapallon ”selviytymiskykyyn” verrattuna; mallimaaksi on siten otettava Eritrea, jos luku on kymmenen kertaa pienempi. Sillä ei tietenkään ole mitään väliä, että siellä väestönkasvu on 3.3 % vuodessa (väestö tuplaantuu vajassa 22 vuodessa). Energian kulutus ym. kun lasketaan per capita -termein. Sivumennen sanoen ihmetyttää, että kaikilla ”ilmaston ja ihmisoikeuksien puolesta” puhuvilla järjestöillä on automaattisesti asiantuntija-asema ja niiden kaikki tiedotteet julkaistaan maksutta tiedotusvälineissä.

Tuntuu tietysti hullulta, jos joku lupaa ihan päättömiä ohjelmissaan (esimerkiksi, että kaikille maksettava kansalaispalkka kustantaa vain 500 miljoonaa valtiolle). Mutta on sittenkin parasta, että ihmiset saavat itse päätellä, onko lupaus järkevä vai hullu. Ja kyllä poliittinen kilpailu pitää huolen siitä, että hullut ideat ammutaan alas. Eivät ihmiset todellakaan tarvitse mitään älyllistä holhousta, ei vaikka holhousta tarjoavat olisivat kuinka toista mieltä.  

https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-puolet-tyopaikkojen-lisayksesta-politiikan-ansiota/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

32Suosittele

32 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

"..totuus helposti hämärtyy."

Lisäksi kaikki on niin suhteellista ja muu relativismi.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

[alunperin tuplan poisto]

Mutta kuten HS:n toimittaja Saska Saarikoski taannoin totesi, medialla on ollut tiettyihin asioihin "vähän tällainen kasvatuksellinen lähtökohta."

Sentään paljon myönnetty, aplodit siitä.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Suomessa kuluu paljon energiaa lämmittämiseen koska asumme täällä Pohjolassa. Mutta toisaalta meitä on vain vähän, joten ehkäpä se jalanjälki voi olla isompi kuin väkirikkaissa ja lämpimissä maissa.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Mietippä jos Suomeen otetaan kuten jotkut haluaisi niin että asukasluku olisi 10milj? Mitkä hiilijalanjäljet siitä syntyisi! Saati 20milj.. Jne.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Mikäli tavoitteeksi asetettaisiin kokonaiskulutuksen pudotus verraten lyhyessä ajassa, pelkkään kulutukseen perustuva vertailu (3,6 Maapalloa) ei olisi reilu kun taas pelkkään asukastiheyteen perustuva vertailu (1,2 Maapalloa) johtaisi ihmisten eliminointikysymykseen, mitä tuskin kukaan haluaa.

Toimiva ratkaisu voisi olla korjata ensin mainitun menetelmän mukaista lukemaa painottaen suhteellisilla väestötiheys- ja väestönkasvukertoimilla, viennin/tuonnin energiankulutustaseesta johdettavalla kertoimella, ilmasto-olosuhteisiin liittyvällä kertoimella jne.

Suomen kannalta jälkimmäisen kaltainen korjaus vaikuttaisi edulliseen suuntaan. Tämän kaltaiselle keskustelulle kannattaisi Suomen heti alkuun tehdä avaus ja samalla mahdollisimman usean valtion oikeudenmukaiseksi kokema ehdotus.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Vaikea sanoa. Mutta nyt laskelmat sanovat, että väestön kasvu supistaa jalanjäljen suuruutta, kun kaikki lasketaan per capita termein (jaetaan asukasluvulla). Dramaattisilla ilmaisuilla haetaan näkyvyyttä ja rahaa järjestöille. Ja rahaa saa vain teollisuusmaista.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #6

Osoittajassa kasvaa oleellisesti afrikkalaisten kulutus ja nimittäjässä heidän päälukunsa, mikä viittaamasi jalanjäljen ainakin hetkellisen pienentymisen taustalla on.

Per capita on mielestäni sinänsä hyvä lähtökohta, mutta sitä pitäisi korjata vaikkapa nyt mainitsemani kaltaisilla korjauskertoimilla.

Käyttäjän SamiSaxelin kuva
Sami Saxelin

Suomen kannalta oleelista on alueellinen kantokyky. Vaikka elämme kovin pohjoisessa niin omalla politiikallamme luotu asuma-alue jonka kantokyky on noin 12 miljoonaa ihmistä jos määritellään keskiarvosuomalaisen ekologinen jalanjälki.

Tästä voidaan vetää se johtopäätös että suomalaisten ekologinen vaikute on kestävä. Eli toisiasiassa pallovertailu on potaskaa.
Jos kaikki mailman ihmiset eläisivät niin kuin me niin koko ekologisen kestävyyden kysymys olisi olematon.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #7

"Jos kaikki mailman ihmiset eläisivät niin kuin me niin koko ekologisen kestävyyden kysymys olisi olematon."

Tarkoitatko samalla tavalla elämistä suomalaisten keskimääräisen kulutuksen vaiko suomalaisten asukastiheyden kannalta? Vai jonkun muun mittarin?

Käyttäjän SamiSaxelin kuva
Sami Saxelin Vastaus kommenttiin #10

Suomalaisen tuottaman ekologisen jalanjäljen suhteutettetuna maa-alaan.
Ekologinen jalajälki huomio kulutuksen.. Voi sen tietysti asukastiheydeksikin kääntää, mutta vertailu ei silloin huomio alueen kantokykyä.
Erilaisilla alueilla on erilainen kantokyky. On totta että näkökulma on itsekäs jos ajatellaan globaalista perspektiivistä, mutta voidaanko niin ajatella.

Globaalit mittarit voi olla luonteeltaan liian yksinkertaisia. Jos nyt ajatellaan esim Kuwaitia niin silla alueella ei misään olosuhteissa pitäisi olla kaupunkia, mutta asioita monitoroidaan samojen kaavojen läpi jolloin tulokset on suhteettomia.

Tietysti jotain mittaristoa pitää tuijotella niin ehkä tuolla maapallovertauksella saadaan tuottetua vastuuta. Vaikea sanoa mikä laskentatapa olisi oikea.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #13

Jes, yksinkertaisuuden vuoksi käyttämäni termi 'kulutus' tietenkin viittaa eri kulutuksen lajeista johdettavaan ekvivalenttikulutukseen, josta taas viittaamasi ekologinen jalanjälki on helpohkosti johdettavissa.

Viittaamani pelkkään nuppilukuun (ehkä eilisestä myöhäisillasta johtuen käytin jatkuvasti tuossa epähuomiossa väärää sanaa kulutus) perustuva (kulutus/nuppi) sekä asukastiheyteen (kulutus/nuppi/maa-ala) perustuva laskentatapa ovat niitä, jotka keskusteluissa usein esiintyvät - niihin siis viittasin noilla Suomen lukemilla 3,6 ja 1,2 (nyt en ole varma muistanko jälkimmäisen oikein mutta jotain tuollaista).

Alueellinen kantokyky todennäköisesti voitaisiin huomioida joistain tunnusluvuista johdettavalla indeksillä. Olisiko se sitten validi parametri huomioitavaksi, vaikea sanoa, sillä ympäristöasiat eivät kovin hyvin tunnista (ilmastokysymykset eivät lainkaan) valtiorajoja eikä niiden historiallisia muotoutumisperusteita, sitä mikä kansa alueella sattuu asumaan.

Suosisin mieluummin lievennys/kovennus -kertoimena esimerkiksi indeksiä, joka kertoisi, miten valtio on alueellaan huomioinut aluekohtaisesti tarkasteltavan ja alueen luonnon erityispiirteet tunnistavan ekologisen kestävyyden sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen.

Todennäköisesti kaikki mittarit aina ja kaikkialla yksinkertaistavat monimutkaista todellisuutta liiaksi. Olennaista kuitenkin on luoda riittävän ja kaikkien kannalta kohtuullisen tarkka mittari, jonka kaikki hyväksyvät - jälkimmäinen on arvo sinänsä ihmisten ja kansojen välisessä vuorovaikutuksessa.

Globaali perspektiivi ympäristöasioissa taas on käytännöllisesti katsoen välttämättömyys. Eri organisaatioista tuttuun osastojen väliseen osaoptimointiin (vrt. valtiot maailmassa) ei oikein ole varaa.

Käyttäjän SamiSaxelin kuva
Sami Saxelin Vastaus kommenttiin #20

Sinällään totta , mutta tämmöinen asia on pakko hyväksyä kun sopijaosapuolena ovat valtiot. Tietyllä tavalla tämä tuottaa problematiikan joka johtaa tuohon rajat ratkaisee malliin..
Väkiluvun kasvaessa on alueen kantokyky on luonnollisesti pienentynyt.
Ehkä hiidioksidi ekvivalentti toimii KHK-kaasujen osalta, mutta sen soveltaminen kaikkeen voi olla todella hankala yhtälö.

Ja ainahan näistä luistellaan. Nyt pinnalla on ollut Trumpin öyhötys, mutta harva muistaa mitä esim Barack Obama ja Xi Jinping sopivat. Kiina kasvattaa KHK päästöjä 30 % ja Usa laskee niitä 25 %. Tämä tehtiin kahdenvälisellä diilillä riippumatta Pariisin ilmastosopimuksesta. Vaikutiko tämä diili Pariisi ilmastosopimuksen sisältöön. Veikkaan että vaikutti.

Soparinteko hetkellä Kiinan kokonaispäästöt oli 9 miljardia tonnia jenkkien 6 miljardia. aika selvää on että tämmöinen diili ei ole globaalisti kovin järkevä.
Mutta tääs ei lasketukkaan kantokykyä vaan perustelutna oli CO2 / capita.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #23

Itse olen hiukan skeptinen CO2-ekvivalenttipäästöjen käyttämiseen mittarina. Tiedä sitten kuinka paljon ao. parametriin eri tekijöitä saataisiin ympättyä, ja mennee toistaiseksi paremman puutteessa. Joka tapauksessa kokemus oikeudenmukaisuudesta ensiarvoisen tärkeää. Pitäisi joskus tarkemmin perehtyä erilaisiin ehdotuksiin.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen Vastaus kommenttiin #10

Yhdessä vaalitentissä sanottiin, että me olemme syyllisiä esi-isiemme päästöihin. Ja heti perään, että Suomi kuluttaa sen 3,6 maapalloa vuodessa, vaikka asia WWF:n mukaan menee niin, että jos kaikki maapallon ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon kuin me joudumme kuluttamaan täällä kylmässä, pimeässä ja arktisessa Suomessa, kulutus olisi 3,6 maapalloa.

Me nyt sitten yhtä lukuun ottamatta kaikkien puolueiden mukaan me olemme syyllisiä kaikkeen mahdolliseen ja jopa esi-isiemme elämiseen ja siksi nostamme veroja, kiellämme autoilun, lihan ja kanamunien syönnin sekä mehupillien käyttämisen.

Moni tavallinen suomalainen odottaa muiltakin maailman ihmisiltä tekoja, koska jos he olisivat eläneet kuten me olemme eläneet, meitä olisi maapallolla vain 1,5 miljardia ihmistä ja kulutus olisi alle 0,7 maapalloa vuodessa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #26

"..sanottiin, että me olemme syyllisiä esi-isiemme päästöihin.. ..syyllisiä kaikkeen mahdolliseen ja jopa esi-isiemme elämiseen.."

Se sano sitä ja tämä sano tätä. Samaisessa tentissä tuotiin esille se, että vaikka suomalaiset lakkaisivat hengittämästä ei sillä olisi vaikutusta ilmastoon. Ihan samoin ei silläkään ole merkitystä, kuka oli sanosinut ja mitäkin.

Mutta koska nyt otit esille tuon absuridin perisyntiajatuksen, silloin ei ole kovin paikallaan ottaa historia-aspektia tuollakaan tavoin mukaan kuten sinä otat: "..jos he olisivat eläneet kuten me olemme eläneet, meitä olisi maapallolla vain 1,5 miljardia ihmistä ja.."

Muutoin otat vain esille tuon laskentatavan, johon olen jo edellä pariin kolmeen otteeseen viitannut (joskin lukeman 1,2 sijaan oikea taitaa tosiaan olla tuo 0,7).

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #27

Tuossa vaalitentissä, anteeksi nyt vain, toimittajat ottivat esille, tai oikeastaan väittivät että meillä olisi joku ihme hiilidioksiidivelka sitten 1850.
Jolloin Jussi halla-aho kysyi että jotain että olemme velkaa perisyntiä tai.. Silloin toimittajat vaihtoivat kiireesti aihetta.
Jussi Halla-aho esitti että vaikka me lopettaisimme hengityksen, sillä ei olisi mitään merkitystä mihinkään, niin kuin ei olekaan globaalisti ajatellen.

Sillä kuka sanoo ja mitä on myös hyvin oleellinen merkitys. Täytyy myös muistaa että jos toimittajat heittelevät tuollaisia niin kai haastateltava saa vastata siihen?

Sitten lopuksi koko tuo ilmastonmuutoshömppä. Tulevaisuus tulee näyttämään että ihmisen toimilla ei ole siihen mitään vaikutusta. Ilmakehän lämpötila on aina vaihdellut ja ne aiheutuvat paljon suuremmista tekijöistä kuin ihminen konsanaan. Tällaisen pallon pinnalla oleva, vähemmän kuin 1 % sen halkaisijasta oleva kaasukehä tai sen lämpötila ei voi olla vakaa. Kun vielä huomioidaan että 3/4 pinta-alasta muodostuu nesteestä josta jatkuvasti haihtuu valtavasti nestettä höyryn muodossa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #28

"Tuossa vaalitentissä, anteeksi nyt vain, toimittajat ottivat esille, tai oikeastaan väittivät että meillä olisi joku ihme hiilidioksiidivelka sitten 1850."

Katsoimme kaiken järjen perusteella saman vaalitentin, ja kyllä minä muistan, kuka kyseisessä tentissä minkäkin esiin nostetuista kommenteista esitti. En nyt oikein osaa arvioida, mikä sinulta Jocke Rantanen jäi ymmärtämättä kommentissani.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Sinänsä asia jo sanotaan blogissa, mutta pakko on korostaa asiaa. On faktoja, joiden tarkistaminen on helppoa ja erittäin tarpeellista. Tähän kategoriaan päätyvät esimerkiksi selkeät tilastotietojen vääristelyt tai dokumentoidun historian valheellinen muistaminen (joita niitäkin helposti esiintyy). Toisaalta on "faktoja", joiden tarkistaminen on minkäänsorttisessa faktantarkistusmielessä vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Mikäli tarkistaminen kohdistuu noihin todennettavissa oleviin faktoihin, niin totta kai niitä pitää tarkistaa. Mutta noiden kiistanalaisten juttujen osalta olen samaa mieltä kuin blogisti. Ne ovat poliittisia ja siten ideologisia kysymyksiä, joihin harvoin on antaa yksiselitteistä vastausta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Minusta toimittajien roolin pitäisi rajoittua kysymiseen... eikä vastausten ruotimiseen. Nythän se eteneetyyliin: "Mutta EK:sta kerrotiin, että työpaikat Suomessa kasvavat", "Mutta STM:stä sanottuiin, että teidän lukunne ovat väärin", "ette esittänyt yhtään toimenpidettä", "ette...
Tarkoitus ei voi olla, että ohjelmat ovat toimittajien ja poliittikojen väittelyitä; poliitikot väitelkööt keskenään.
Minullekin faktantarkastjat ovat välillä soittaneet tietoja metsästäessään... Vaikutelmaksi jai, että he itse ovat täysin ulkopuolisten tahojen varassa. Riippuu kelle soittaa.

Jarkko Mynttinen

Esimerkiksi tässä jutussa https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/276038-faktabaari... mm. faktabaari väittää, että "Liha aiheuttaa enemmän päästöjä kuin banaani, riippumatta siitä missä ne on tuotettu” ja lisäksi monia muita väitteitä ilman minkäänlaista argumentaatiota siitä millaisen päättelyn/päättelyketjun kautta väitteeseen on päädytty tai ilman minkaanlaista viittausta läheisiin, joihin väite mahdollisesti perustuu. Tehdään vaan mystinen loikka suoraan johtopäätöksiin ilman minkäänlaista argumentaatioita. Olisi kiinnostavaa tietää millä kompetenssilla tämä faktabaari on julistautunut kaiken viisauden ja totuuden ylimmäksi lähes Jumalaiseksi auktoriteetiksi ainakin nimensä perusteella. Ilmeisesti kyseessä täytyy todellakin olla jokin toimittajien ihan oma keksimä totuuskomissio kun he tähän niin usein vetoavat faktoista puhuttaessa. Kaikenlainen hömppä se ihmisiin totuutena uppoaakin. Aivan naiivi koko ajatus faktantarkistajista. Faktabaarin ensimmäinen asia olisi ilmoittaa oman organisaationsa henkilöiden kaikki sidonnaisuutensa eri järjestöihin, ja etenkin mediaan kenen asialla ovat, pelkkä toteamus "puolueeton" ei oikein vakuuta. Vastaavia totuuskomissioita ja faktantarkistajia oli viimeksi korkeintaan sosialististen neuvostotasavaltojen keskuskomitean politbyroossa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Faktabaariin näyttää tulleen rahaa HS-säätiöltä ja Koneen säätiöltä. Siitä saa ensimmäiset askelmerkit.

Käyttäjän SamiSaxelin kuva
Sami Saxelin

Nopealla tsekkauksella banaani on laskettu puusta kuluttajalle jolloin saadaan tuo luku 1,37. Jolloin väite on validi, jolloin voidaan todetta että kaikissa olsouhteissa liha tuottaa enenmmän päästöjä kuin banaani.

Mutta

Sari Essayah puolestaan sanoi tentissä, että ”Kotimainen liha on ilmastoteko verrattuna brasilialaiseen banaaniin.”

”Liha aiheuttaa enemmän päästöjä kuin banaani, riippumatta siitä missä ne on tuotettu”, Faktabaari toteaa

Eli koska tutkittua tieto troopisten metsien erityisesti sademetsien maankäytön muutoksesta on vähän se ja sitä ei huomioida banskun elinkaarilaskussa ei se tarkoitta ettei Essayh saata olla oikeassa.

Ostamalla brasilialaisen banaanin kuluttaja voi kiihdyttää sademetsien raivaamista plantaasiksi.
En lähde nyt hieromaan % ja grammoja, mutta valtavan yhteyttävän biomassan hävittäminen voi olla ilmastolle todella tuhoisaa koska sademetsät voivat tuottaa biofeedbackin eli kun hiilipitoisuus ilmakehässä kohoaa niin ne kiihdyttää kasvuaan.

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

"Sivumennen sanoen ihmetyttää, että kaikilla ”ilmaston ja ihmisoikeuksien puolesta” puhuvilla järjestöillä on automaattisesti asiantuntija-asema ja niiden kaikki tiedotteet julkaistaan maksutta tiedotusvälineissä."

Ei tässä ole mitään ihmeellistä, jos katsoo esimerkiksi Ylessä työskentelevien "toimittelijoiden" taustoja niin nopeasti saa huomata, että punavihreys sillä suunnalla on vähintään yhtä yleistä kuin syksyisessä vaahterametsässä. Ideologinen jääräpäisyys ajaa asiakysymysten ja etenkin vastausten ohi ja vauhdilla.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Se menee suunnilleen näin:
WWF, Yle, Vihreät, Vasemmistoliitto tai vastaava järjestö palkkaa juuri koulunsa, mahdollisesti gradunsa tehneen nuoren henkilön listoilleen "asiantuntijaksi".
Hänestä tulee välittömästi ko. järjestön asiantuntija kaikissa asioissa.
Tämän voi helposti todeta kun ajattelee asiantuntijoiden ikää.
Heillä ei ole mitään elämänkokemusta, ei ole ollut mahdollisuutta syventyä mihinkään. Mutta asiantuntijoita ovat silti.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kun on kerran toiminut asiantuntijana, on ikuisesti asiantuntija.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Lukiessani ylen kirjoitusta suoritettuna faktantarkastuksena, niin eipä voi muuta sanoa kuin että kovin löysällä maaperällä on liikuttu vaaliehdokkaiden kannanottoja mukamas faktatietojen pohjalta analysoituina. Näinhän on ollut aiemminkin (muistini mukaan IL:ssä presidentin vaalien yhteydessä). Jopa varmaa tietoa ei ole käytetty vaan faktana on esitetty omaa ideologista pohdintaa tai muunlaista täysin arvailuihin perustuvaa.

Tällaiset faktantarkastukset on syytä jättää pois uutisointina. Ainakin kansalaisille on kerrottava, että ne ovat tarkastajien omiin ideoloogisiin mielipiteisiin paljolti perustuvia, eikä suinkaan mitään faktaa.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

"Ja kyllä poliittinen kilpailu pitää huolen siitä, että hullut ideat ammutaan alas. "

Muuten ok ,mutta vie todella kauan tapauksissa joissa järjestelmä on kyennyt muuttamaan (esim 1 Neuvostoliitto) niin koulutuksen, hallinnon kuin niiden avulla tuotetut "parlamentaariset" haluttua linjaa toteuttavat raportit, joilla on muokattu koko eduskunta ja hallitus puhumattakaan virkamiehet toimimaan faktoista muutetun linjan mukaisesti .

Esimerkki 2 : Suomen raideliikenne

http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27...

http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269803-po...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ilmastovaaleista huolimatta tällaisiin mitättömiin pieniin uutisiin ei juuri kiinnitetä huomiota, vaan pääasia on vain, kuinka voimme itse uhriutua ja ruoskia toisiamme mm. SDP:n mallin mukaisin ilmastoperusteisin veronkorotuksin

https://yle.fi/uutiset/3-10711261

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Siis rakenteilla oleva uusi hiilivoima on 240 GW? Tuo tarkoittaa 240 ydinreaktoria?
Ja me emme saa lämmittää saunaa uusiutuvalla puulla?

SDP:n tärkein tehtävä on tuntunut olevan jo pitkään veronkorotukset. Ja jos ei veroja satuta krottamaan niin sitten muita maksuja.
Se mahtaa olla hauskaa pitää käsiään toisten taskuissa?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Jokainen kiinalaisvoimala on kompensoitava vähentämällä metsähakkuita Suomessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset