meeviren

Vaalilupaukset

  • Valtion talouden menot ja tulot 2017 ja 2018. Lähde Valtiokonttori
    Valtion talouden menot ja tulot 2017 ja 2018. Lähde Valtiokonttori
  • Asumismenojen osuus kulutusmenoista, Lähde OECD
    Asumismenojen osuus kulutusmenoista, Lähde OECD

 

Aloitetaanpa Hugo Chavezilla. Ensin kolmannella kotimaisella kielellä:

“First, Chávez promised that he would begin his presidency by abolishing Venezuela's old puntofijismo political system of two-party patronage, and opening up political power to independent and third parties. Second, Chávez promised to end corruption. Third, Chávez promised to eradicate poverty in Venezuela”. Eli Chavez lupasi lopettaa maata hallinneen kahden puolueen monopolin ja avata vaikutusmahdollisuudet näistä riippumattomille liikkeille, poistaa korruption ja hävittää köyhyyden. No, lopputulokset tietävät kaikki

 

Mutta onko meidän uskominen poliitikkojen lupauksiin enemmän kuin Latinalaisessa Amerikassa. Vähän emmityttää. Voinko esimerkiksi luottaa puolueeseen, joka ollut vallassa kohta sata vuotta ja joka nyt lupaa poistaa köyhyyden. Tai voinko luottaa samalla tavalla vuosikymmeniä vallassa olevaan puolueeseen, joka lupa keventää verotusta. Se ainakin epäilyttää, että en ole siltä suunnalta kertaakaan kuullut mitään ehdotuksia menojen supistamiseksi.

 

Miten voi veroja alentaa, jos menoihin ei puututa? Todellinen verorasitus määräytyy julkisten menojen perusteella. Veroilla ne on maksettava - joko nyt tai tulevaisuudessa (unohdetaan nyt hetkeksi unikuvat siitä, että ”rahaa saa seinästä”, ”velka on nyt halpaa” tai ”kasvu tuo liikkumavaraa veronalennuksille”). Jos julkiset menot ovat 120 miljardia (vuoden 2017 luku) ja kansantulo 183 miljardia, voi kukin tykönään laskea, mikä ”todellinen” veroaste (66 %).

 

Toki voimme leikkiä veroaste –termillä, ja ylikorostaa verojen ja muiden tulojen välistä eroa. Katsotaanpa malliksi vuoden 2018 lukuja Valtiokonttorin kuukausiraportin (15.3) pohjalta (kuva). Raportin mukaan verotulot olivat 44.4. miljardia ja kokonais(kassa)tulot 54.9 miljardia euroa. Kassalaskelman mukaan alijäämä näyttää hävinneen kokonaan (0.4 miljardia). Lopputulos on kuitenkin todellisuudessa vähemmän imarteleva, koska alijäämää ovat kaunistaneet valtionyhtiöiden osakkeiden myynti ja lainojen takaisinmaksu. Siksi todellinen alijäämä oli luokkaa 2.5 miljardia euroa. Se on paljon, kun ottaa huomioon, että valtion velan korot ovat ”nollassa” ja verotulot korkeasuhdanteesta johtuen ennätyskorkealla.

 

Mutta puhutaan niistä muista tuloista. Vaikka niillä ei ole veroleimaa, poikkeavat ne veroista enemmänkin semanttisesti kuin asiallisesti. Ajatellaan vaikka pelitoiminnan (Veikkaus) tuottoja. Kaiken kaikkiaan Veikkaus tuottaa n. 1,3 miljardia euroa, josta osa kerätään veroina ja osa tulouttamalla yhtiön ylijäämä valtiolle. Periaatteessa kaikki tulot voisivat olla pelitoiminnan veroja – ainakin niin kauan kuin meillä on Veikkauksen monopoli pelitoiminnan järjestelyyn. Mitenkään harmittomia pelitoiminnan tulot (verot) eivät kuitenkaan ole. Periihän pelimonopoli ne lähinnä peliriippuvailta tai jos haluaa sanoa peliongelmaisilta (ja sitä kautta lopulta koko yhteiskunnalta). Vähintään yhtä ongelmallisia ovat liikenteestä, tai tarkemmin sanoen yksityisautoilusta perittävät verot ja maksut. Mitä muuta Trafin tulot ovat kuin veroja! Mitä muuta liikennesakot on kuin veroja! Rehellisyyden nimissä voitaisiin valvontakamerapönttöjen käyttö siirtää suoraan veroviranomaisille (kunnathan sitä jo hamuavatkin). Liikenneministeriön virkamiesten haaveet yhtiöittää liikenneverkko (tiet) ja myydä ne sitten ulkomaisille sijoittajille tuottaisi nimellisesti ”muita tuloja”, mutta mitä muuta ne olisivat kuin verotusta! Nyt vain keskiaikaiseen tyyliin tulevat verotulot myytäisiin pääomapiireille (samalla tavalla kuin Fortumin sähköverkon tulevat osingot myytiin 2013). Ensin autoilijat maksavat moninkertaisesti teiden rakentamisen kustannukset ja ylläpidon ja sitten heidän pitäisi vielä maksaa moninkertaisesti niiden käytöstä! Jätemaksut, vesimaksut, parkkimaksut, ovat nekin suurelta osin vain piiloveroja, joita valtio tai monopoliasemassa olevat kunnat sälyttävät veronmaksajien niskaan.  

 

Minusta on vastemielistä puhua veronalennuksista, jos samanaikaisesti varoja kerätään vähintään sama määrä erilaisten maksujen ja monopolihintojen muodossa. Näennäisesti tulot kasvavat, mutta käteenjäävä ostovoima supistuu. Ongelma on vielä siinä, että nämä epäsuorat verot ovat usein/aina verotuksellisesti epäneutraaleja, regressiivisiä ja suuria hyvinvointitappioita aiheuttavia. Ajatellaan vaikka työmatkaliikennettä.  

 

Suomessa asumiseen menee kaiken kaikkiaan kolmannes käytettävissä olevista tuloista. Se on huippuluokkaa maailmalla, varsinkin vielä ottaa huomioon, että asumisväljyydessä olemme kaukana kärjestä teollisuusmaiden joukossa. Kuitenkin valtiovalta lisää jatkuvasti asumisen kustannuksia. Ajatella vaikka sähköveroa, lämmitysöljyn veroa, kiinteistöveroa, (rakentamiseen liittyviä) lupamaksuja, kunnallisia vesi- , kaukolämpö ja jätemaksuja. Kaiken päälle tulee tietenkin vielä ALV. Pääomatuloverojen korotukset (joita suomalaisen veroparatiisin – Hakaniemen – rahoittamat yhteisöt mieluusti kannattavat) menevät nekin pääosin vuokriin ja asuntojen hintoihin. Sitten ovat tietenkin vielä asbestitarkastajat, kosteusmittaajat ja rahastamisen taidon hyvin osaavat juristit. Nyt ilmastohysterian keskellä kustannuksia voi ”hyvällä omallatunnolla” kasvattaa mielin määrin. Tuskin erehdyn, että kohta pulpahtaa taas pintaan ehdotus asuntotulon (oman asunnon laskennallisen vuokran) verottamisesta. Liian alhainen (?) polttopuun verotus kismittää tietenkin sekin verohurttia.

 

Samalaiset kujeet ovat arkipäivää liikenteen osalta (täkyinä ”turvallisuus ja ”ilmastonmuutos”). Siksi kova vyörytys on menossa maksujen, tariffien ja verojen suhteen. Tuntuu melkein siltä, että tavoitteena on tehdä asuminen ja työpaikat syrjäseuduilla niin kalliiksi, että kaikkien on pakko suunnistaa joko pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille.

Nyt kun poliitikot ovat saaneet toreilla palautetta tavallisilta kansalaisilta”, on lupausten ja puheiden sävy muuttunut kumman usvaiseksi. Enne vaaleja ehditään varmaan ilmastomuutoskin kieltää yhtä hartaasti kuin apostoli Pietari kielsi Jeesuksen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Puoluekyselyssä Keskusta lupasi alentaa veroja, lisätä menoja ja vähentää velanottoa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ilmeisesti puoluessa (puoluejohdossa) on opittu, miten rahaa "tehdään tyhjästä"...

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Itselle ei ollut selvää mistä esim Valtionvarainministeriön menot koostuvat, kunnes löysin tämän sivuston jolla eri ministeriöiden tuloja ja menoja voi tutkia helposti
https://tutkibudjettia.fi/talousarvio/menot

Sieltä selviää että esim EU:lle siirretään tänä vuonna 3,1 Mrd €
Se ei selviä tuolta paljonko saadaan takaisin, tukina ym?

Opintotukiin 069 Mrd €, paljonkohan tuo tekee per opiskelija?

Tulopuolella esim Ajoneuvovero ja Autovero tuottavat 2,1 Mrd €. Sillähän katetaan esim melkein pakolaisista koituvat kustannukset ... bensa- ja dieselveroista pitää ottaa loput.
Eläkeläisen (yli miljoona) menot 4,66 Mrd vs 50 000 (?) ’henkilöä maahanmuuttajaa’ 3,2 Mrd vuodessa. Ei ihan oikeudenmukaista verrata,, sillä monet eläkeläiset saavat varmasti myös asumistukea ym.

”Helppoa kuin heinänteko” tuo budjetin kustannusten jja tulojen balansointi; jos arvioidut tulot ei riitä arvioituihin menoohin, otetaan velkaa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Eurooppatiedotus julkaisee (muka) jäsenmaksut, mutta vain nettomaksut. Brutot & jakaumat pitää hakea komission sivuilta.
https://eurooppatiedotus.fi/suomi-ja-eu/suomen-eu-...

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Unohdit Matti erään asian vielä näistä ohuen ohueista veroista! Talkootyö, kun on ollut maaseudulla melkein elinehto ja tapaperinne niin siihenkin saatiin ennakkopäätös, mikä on verollista ja mikä ei. Urheiluseurat halusivat selvittää, mitä voi antaa verottomasti talkootyölaisille.

Verottaja linjasi, että jos ilmoituksessa kerrotaan, että tarjotaan lounasruokaa niin silloin se on verollista ja syöjän on syytä hernekeittolautasesta ilmoittaa verotuksessaan. Makkaraa, leipiä ja kahvia saa suruttomasti syödä ilman, että verottaja puhkuu niskassa.

Mietinkin sitten, että laitanko veroilmoitukseen hernekeitosta sen kaupan hernerokkapurkin hinnan vai 6-8 €, joka on ravintolahinta. Lienee niin, että se on tuo 6-8 € oikea verotettava ja ilmoitettava tulo.

Eräs ystävä kysyi, joka paljon talkoita pitää, mitä nyt pitää tehdä. Totesin, että jos ilmoituksessa ei mainita ruokailua niin silloin kaikkien omatunto on puhdas eikä ohjesääntö silloin päde. No, mitä sitten tulee talkooilmoituksessa lukea. Talkootöitä ja yllätyksiä. Yllätykset voivat sitten olla mitä sattuu, vaikka sitä hernekeittoa.

Jos talkootöiden verotuksesta olisi sodan jälkeen ollut tuollainen ohje. Sodan käyneet ukot olisivat jotain painavaa siihen sanoneet.

Tämä takootöiden verotus koskee myös rakentamisessa käytettävää talkootyötä ja listoja pitää täyttää ja pelkätä, että jos isäukko onkin ollut auttamassa mökin rakenatmisessa niin tulkitaanko se ennakkoperinnöksi?

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Ja nyt ne hassut, jotka ajattelevat, että laitanpa aurinkopaneelin tai tuulisähkön taloon tai talon kylkeen ja ostan sähköauton ja lataan ilmaista sähkö (verotonta) niin karvasta kalkkia saavat niellä. Jos näin teet, että lataat autoasi oman voimalan sähköllä, verot pitää maksaa ja sillä siisti. Kysymys kuuluu, entä jos käytän diesel-akregaattia sähkön tuottamiseen ja auton lataamiseen, maksanko silloinkin? Kyllä joutuu silloinkin. No, entäs silloin, jos caruna on karuna, eikä virtaa saa valtakunnan verkosta. Ehkei silloin mutta tällöin täytyy täyttää tilanne, jota sanotaan ylivoimaiseksi esteeksi.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Luulen niin, että verottaja tullee tekemään ristikkäisarvioinnin tästä sähköauto ja omavoimala asioista, jotta voi sitten lähettää siitä arvioverotusta näille, joilla sellainen on! Ei tarvitse kuin kerätä rakennusvalvonnan ilmoitukset näistä, kotitalousvähennystiedot ja sähköauton ostotiedot.

Ja kotiin tupsahtaa arvio oman sähkön käytöstä liikennevälineeseen.

Sentään metsän omistaja on vielä saanut käyttää 100 kuutiota omaa puutaan lämmittämiseen ilman ilmoituksia verottajalle tai metsäkeskukseen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Jos sähköautoista poistetaan autovero & käyttömaksu (ja autoja tulee paljon), valtion talous romahtaa. Bensa-autoille pitää laittaa 5000 euroan käyttömaksu/v.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tämä vaalikiima on sinänsä hassua, että Standard & Poor's kertoi asiantuntemuksella juuri viime viikolla Suomea koskevassa luottoluokitusrapsassaan, että kestävyysvajetta on 8 miljardin euron verran ja rakenteelliset uudistukset käytännössä kokonaan vielä tekemättä.

Siinäpä sitä on purukumia seuraavalle hallitukselle, oli se sitten mikä hyvänsä - varsinkin jos talouskasvu jää ennustetusti reilusti alle 2 prosentin seuraavina vuosina.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Penkkariajelulla heitetään karkkia kadun varren ihmisille. Luulisi vaalikampanjan toimivan toisilla säännöillä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tämä 8 miljardia on niin iso juttu, että se ei näytä mahtuvan suurimman osan ehdokkaista pään sisälle. Ei edes puheenjohtajien päihin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tässäkin pätee mitä ilmeisimmin se vanha sääntö, jonka mukaan perusteellisimman käsittelyn saavat suuruusluokaltaan käsittelijöiden kuukausipalkan tasolla olevat asiat. Siitä ylöspäin summat alkavat tuntua vieraammilta ja käsittely muuttuu ylimalkaisemmaksi. Talon hinnan suuruiset asiat vielä ymmärretään, mutta miljardi on jo niin suuri raha, että siitä selvitään nuijan kopautuksella ja sadan tai parinsadan miljoonan lisäys siihen koetaan täysin merkityksettömäksi pikkuasiaksi.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Miksi muuten autoja verotetaan? Mikä "saatanallista" niissä on? Eihän pesukoneillakaan ole valmisteveroa? Eikä leivänpaahtimilla? Eikä lyjykynillä? Miksi liikenteesta on tehty himoveorotuksen kohde? En nää siihen mitään järkisyytä. Ainoa peruste lienee se, että se on halppoa. Kun on olemassa rekisterit ja muutenkin helppo valvoa.
Mutta millainen helvetti aukeaa, kun veroviranomaiset ja poliitikot pääsevät käsiksi S- ja K-ryhmien asiakastietokantoihin. Saamme 1000 erilaista veroastetta, kun poliitikot alkavat jaotella hyödykkeitä hyviin ja huonoihin.
Eihän Amerikassakaan (USA) ole mitään autoveroa. Keskimääräinen kulutusvero on 7 %, meillä melkein 30 %. Silti kukaan ei ehdota kulutusverojen laskua. Ihmisten ostovoima on ilmeisesti liian suuri.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #16

Matin on helpompaa pestä pyykit käsin, tai vaikka jättää leivät paahtamatta, mutta töihin tuskin kävelee, joten autoja verottamalla saa hyvät verotulot.

Ihan samasta syystä kiinteistöäkin verotetaan. Tietenkin voi vaikka tehdä majan puuhun, mutta harva niin tekee.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #17

Maja puuhun Suomessa.... ei siihen saa lupaa... poikkeuslupaa. Ongelma Suomessa on se, että mitään ei koskaan kyseenalaistetta. Jos jotain asiaa on verotettu 50 vuotta, niin pidetään aivan selvänä, että niin pitää tehdä jatkossakin. Ja ihmiset (suomalaiset) ovat aika "hiiriä" käskyjen ja määräysten tottelemisessa. Muristaan vähän kahvipöydässä tai pubissa, mutta siinä kaikki.

Käyttäjän SeppoMakkonen kuva
Seppo Makkonen

Kysyn ihan puoli vakavissani pitäisikö maksaa veroa kun tekee omalla tontillaan polttopuita omasta metsästä? Onko veroa maksettava puun arvoon perustuen, huomioiko verottaja tukkipuun ja sellupropsin hintaeron? Pitäisikö veroa maksaa myös oman työvoiman käytöstä, ja jos niin, onko veron perustana oma tuntipalkka vai verottajan määrittämä ns. "klapipojan tulo"? Saako klapikoneen hankintakustannuksen vähentää veroista tulonhakkimiskuluna? Jos saa voiko vähentää kerralla, vai pitääkö jaksottaa usealle vuodelle? Entäpä klapikoneen kuluttama sähkö, voiko vähentää?

Tehdään elämästä helppoa

Ei nyt ihan tähän aiheeseen liittyvä kirjoitus Peter Nyberg http://www.peternyberg.net/2019/03/ mutta kannattaa lukea näin ennen vaaleja.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Omaan käyttöön tarkoitettu polttopuu ei toistaiseksi ole veronalaista tuloa. Mutta jos teet siitä "puutavaraa" omaan käyttöön (esim. lautoja), 30/34 % karhulle. Klapikoneen saat vähentää vain myyntituloista (ovat sen verran kalliita, että pitää jaksottaa).

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Katselen Maikkarin pääministeritenttiä.

Ainakin vielä toistaiseksi varteenotettavin pääministeriehdokas Antti Rinne suhtautuu huolettomasti tulevan vaalikauden talouskehitykseen. Hän kuulemma sanoi etteivät vm:n "kamreerit" täällä määrää. Siitä hän sai oitis huomautuksen toimitusministeristön valtiovarainministeri Orpolta, aiheestakin.
On ollut arvokas perinne että poliitikot ovat tarkkaan kuunnelleet virkamiesten asiantuntemusta. Vm:ssä onkin ollut kovan luokan tekijöitä.

Rinne on jäämässä yksin tämän huolettomuutensa kanssa.
Täällä maakunnassa susirajan takana huomasi ajan merkkejä seuraamalla, että talouskasvun veto alkoi piiputtaa jo viime vuoden toukokuulla. Selvät signaalit.

Pari tuntia sitten uutisoitiin, miten IMF:n pääjohtaja Christine Legarde on tänään puhunut Yhdysvalloissa Kauppakamarin tilaisuudessa:
Hän varoittaa maailmantalouden heikkenevistä näkymistä.

Ennustekäyriä joudutaan vetämään alaspäin.
Se ei tietenkään huokaa hyvää Suomen kansantaloudelle, Suomen valtiontaloudelle, yhtä vähän kuin "jakovaraan" valmistautuville antti rinteille.

https://www.ilkka.fi/uutiset/talous/imf-n-lagarde-...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

No, kahden viikon päästä lupauslistat katoavat puolueiden kotisivuilta sivuilta. Kannattaa ottaa jo talteen....
Alkaa uusi virsi: taloudellinen tilanne onkin paljon odotettua huonompi, maailmantalous, Brexit..... Nyt on pakko....

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset