meeviren

Koulutus avain kaikkeen

  • Julkisen sektorin menot yhteensä, Lähde TK
    Julkisen sektorin menot yhteensä, Lähde TK
  • GINI-indeksi tuloeroista, Lähde TK
    GINI-indeksi tuloeroista, Lähde TK

 

On lepuuttavaa olla vaihteeksi töissä Ukrainassa (opettamassa Lvivin yliopistossa). Täällä yliopistoihmisten puheenaiheet tuntuvan oleva valovuosien päässä siitä, mihin on saanut tottua Suomessa; ei ilmastohysteriaa, sukupuolten moninaisuutta, tarvetta vaihtaa väestö eläkkeiden rahoittamiseksi ja sitä rataa. Bonuksena ovat kirjakaupat; pojanpojalle voi ostaa ”oikeita” matematiikan kirjoja, ei mitään värityskirjoja.  

Vaikka onkin säästynyt suomalaisen vaalikampanjan pahimmilta kliseiltä, masentaa havaita, miten alhaalla rima on päätettäessä eduskunnan kokoonpanosta. Samat puolueet ovat olleet vallassa kohta sata vuotta; vuorosanat vain vaihtuvat neljän vuoden välein. Tulosvastuu, missä se on? On kuin olisi joku ”vuorosanojen opas hallituspuolueille” ja ”opas oppositiolle”. Vuosikymmeniä on jatkunut sama valitusvirsi ”hallitus on leikannut” ja köyhät ovat köyhtyneet, rikkaat rikastuneet” riippumatta siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Tosiasia kuitenkin on, että julkisen sektorin menot ovat viimeisen 15 vuoden aikana vain kasvaneet (kuvio 1) ja tulonjaosta kertovat indeksit ovat desimaalilleen samalla tasolla kuin vuosisadan alussakin (kuvio 2). Suurin itkuvirsi kohdistuu niin sanottuihin koulutuksen leikkauksiin. Koulutusmenojen pitäisi ilmeisesti kasvaa 10 prosenttia vuodessa vaikka ikäluokat kaiken aikaa supistuvat. Ilmeellisintä on se ajatuskulku, että koulutukseen ei itse (siis vanhemmat) voi laittaa senttiäkään rahaa: koulutuksen pitää olla ”ilmaista”. Nykytilanteessa se vain tarkoittaa sitä, että kansainvälisten pääomamarkkinoiden pitää rahoittaa suomalaisten koulutusmenot.

Ei tarvitse olla edes ekonomisti, jotta ymmärtää, että tulevina vuosina julkisia menoja pitää leikata; aivan sama mitä lupauksia uusista tikkunekuista äänestäjille on sattunut antamaan. On aika varmaa, että kokonaistuotannon kasvu jää seuraavina vuosina yhteen prosenttiin ja on ilmeistä, että valtion velka vain jatkaa kasvuaan. Ehkä kasvuvauhti on vielä siedettävää, mutta missä ovat puskurit tuleville lamakausille?

Ilmeisesti velkaantuminen ja puskurit ovat liian abstrakteja asioita vaalikampanjoissa. Älyllinen haastavuus näkyy varsinakin ilmastokeskustelussa; ilmasto pelastetaan verottamalla brasilialaista lihaa tai syöttämällä hauvoille salaatin lehtiä. Kai desimaalipilkun pitäisi tässäkin suhteessa olla jossain järjellisessä paikassa. Jos CO2 -päästöihin jotenkin aiotaan puuttua, olisi energiaintensiivinen teollisuus (raskas metalli ja paperi & sellu) yksinkertaisesti vain hätistettävä ulkomaille. Pääkaupunkiseudun virkamiehen mielestä tämä olisi varmaan ihan käypä ratkaisu, mutta soisi kuitenkin vähän pohdittavan sitä, millä keinoin Suomi aikoo elättää itsensä tulevina vuosikymmeninä. Siitä aiheesta vallitsee syvä hiljaisuus: ainoa politiikkainstrumentti on (taas kerran) koulutus. Niin kauan kuin ei mitenkään kvalifioida, mikä on koulutuksen sisältö, tavoitteet ja insentiivijärjestelmät, neuvo on yhtä tyhjän kanssa. Neuvosta voisi kiinnostua, jos pöydällä olisi sellaisia ehdotuksia kuten pääministeri Shinzo Aben hallituksen päätös supistaan humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen koulutusta teknistieteellisten alojen kustannuksella, tai lukukausimaksujen tuominen mukaan koulutusmenojen rahoitukseen, tai koulutuksen tehostaminen muilla keinoin (esimerkiksi opintoaikojen & tenttikertojen rajaamisella).

Sipilän hallituksen aikana talouspolitiikan keinovalikoina tuntui supistuvan vain yhteen asiaan: työllisyysasteeseen. Eli uskomus oli, että kun työllisyysaste on riittävän suuri (kai kuitenkin alle 100 %), mitään ongelmia ei enää ole. Mutta eihän työllisyysaste ole mikään politiikkainstrumentti. Yhtä vähän lämpötila on politiikkainstrumentti. Mitä keinoja työllisyysasteen nostamiseksi sitten on esitetty? Arvasitte aivan oikein: koulutus, koulutus, koulutus. Logiikka on sellainen, että koska koulutetuilla on korkeampi työllisyysaste kuin kouluttamattomilla, koulutettujen määrän kasvattaminen nostaa työllisyysastetta. Kausaalinen tulkinta on luvalla sanoen hieman hataralla pohjalla. On vähän sama asia kuin tulkittaessa lausumaa ”ikääntymisen myötä askel lyhenee”. Lausuma ei kuitenkaan (valitettavasti) käänny muotoon ”ottamalla pitempiä askeleita ihminen nuortuu”. Ongelma on siinä, että koulutuksen määrän kasvu sinällään (a) kasvattaa julkisia menoja (b) lyhentää työssäolovuosia (aikakin elinkaaren alkuosassa) ja (c) vähentää syntyvyyttä. Eli kaikki nämä vaikuttavat kielteisesti huoltosuhteen kehitykseen. Toki koulutusajanjaksojen pituutta voidaan lyhentää laskemalla vaatimustasoa (enemmän todistuksia ja vähemmän osaamista), mutta sekin on melkoista itsepetosta. Käsi sydämelle: eikö sitä nytkin tapahdu?

Ekonomistille tulee määrällisen kasvattamisen sijaan mieleen ajatus tehostaa opintoja esimerkiksi kannustinjärjestelmiä kehittämällä. Nykyäänhän tapana on, että ensimmäinen toimi korkeakoulupaikan saannin jälkeen on mennä töihin (koska ei voi ottaa lainaa; edessä on kuitenkin oman asunnon osto, johon tarvitaan satojen tuhansien lainat). Ongelmana on se, että ”rahaa saa rajattomasti takaseinästä” poliitikoille on suorastaan pyhäinhäväistystä esittää, että koulutukselta vaadittaisiin tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Mutta paljon enemmän koulutus on yksityinen investointi kuin asunnon tai purjeveneen osto.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Yhteiskunta eriarvoistuu, mitä Hallitus on tehnyt sille, että toisilla on enemmän älyä kuin toisilla:)? Koulutuksella ei voi muuttaa eriarvoisuutta mutta se kai ei ole tarkoituskaan. Suomen kaltaisen pienen maan mahdollisuudet pärjätä on kyky luovaan ajatteluun ja taito ideoiden toteuttamiseen ja niiden markkinointiin. Tämä edellyttää koulutusta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

"Tämä edellyttää koulutusta". Täsmälleen, mutta ihmisten pitää se itse ymmärtää. Koululaitos ei koskaan onnistu, jos "valtion tehtävä on kouluttaa asiaan välinpitämättömästi suhtautuvat nuoret" tiedemiehiksi.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Tiedemieheksi kouluttautuminen on monitahoinen asia, se, että tunnetaan mahdollisimman tarkasti lapamadon hermojärjestelmä ei välttämättä tuo vientimahdollisuuksia Suomen teollisuudelle, lyhyellä aikavälillä.

Suomessa eli ja voi hyvin hetken aikaa innovatiivinen elektroniikkateollisuus. Pelkillä peruskoulutiedoilla kännykän kehittäminen ei olisi onnistunut. Korkea koulutus teknisillä aloilla mahdollisti sen että Nokia onnistui, mutta yritysjohdossa missattiin pahan kerran. Pelkkä insinööritoimisto ei riittänyt.

Nyt meillä on mahdollisuudet uusiin avauksiin automaattisten järjestelmien ja robotiikan alueilla missä markkinat vain odottavat ottajia.

Tarvitaan siis luovuuden lisäksi osaamista sekä tekniikassa että kaupallisilla aloilla (markkinointi & yritysjohto).

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Mikä on intiaanitutkimuksen taso Lvivin yliopistossa?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suomi on tosiaan poikkeuksellinen maa, täällä peruskoulukin on ilmaista. Koidenkin mielestä se voi olla huono asia, minusta se on hyvä asia kutem sekin että myös toimem aste jonka nuoret opiskelevat peruskoulun jälkeen oli se sitten lukio tai ammattikoulu on sekin ilmaosta. Nykyaikana kun ei tuölisty enää pelkällä peruskoulun päättötodistuksella ja hyvä jos lukion papereillakaan. Ammattiin opiskelleiden nuorten on tiedettävästi helpompaa työllistyä. Vaikeinta on niillä jotka ovat käyneet pelkän peruskoulun. Siksi Suomessa koulutus tulee pitää ilmaisena. Ja kyllä minä ainakin näen tulevaisuudessakin 7-20 vuotiaan opiskelemassa kuin tekemässä töitä oman elantonsa eteen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Lviv - kaunis kaupunki.

Suomessa on satsattiin verovaroja koulutukseen 2000- luvun alusta lähtien eniten koko EU:ssa, mutta koulutuskaan ei ole juuri auttanut v. 2008 jälkeisen talouden romahduksen ja mahalaskun torjumisessa ainakin, jos vertaillaan tilannetta muihin EU-maihin konsanaan.

Viennin määrän romahdukseen ainoana maana koko Euroopassa koulutuksesta ei ollut nähtävästi mitään apua sen kummemmin, kun teollisten investointien määräänkään.

Tänäkin päivänä, huolimatta kahden viimeisen hallituksen koulutusleikkauksista, Suomessa käytetään silti verovaroja koulutukseen EU:n toiseksi eniten heti Ruotsin jälkeen.

Mitä noilla rahoilla sitten saadaan aikaan per alati supistuvat ikäluokat ja kouluttautuvien määrät, onkin jo toinen juttu ?

Silti n. 2.000 jo valmiiksi korkeasti koulutetuttua lähtevät Suomesta vuosttain ulkomaille ja liki 2.000 suomalaista fiksua ylioppilasta hakee nykyisin opiskelupaikkansa vuotuisesti ulkomaisista yliopistoista. Tämä viittaa siihen, että vikaa on myös jossakin muualla, kun koulutusjärjestelmän rahoituksessa.

PS. Juuri viikonloppuna juttelin brittien kanssa kouluttautumisesta brittiyliopistoissa, joissa on tänä päivänä n. 450.000 ulkomaista lukukausimaksuja maksavaa opiskelijaa. Huippulaitoksilla lukukausimaksut saattavat olla yli 30.000 puntaa, mutta tämä ei estä huippulahjakkuuksia mm. Kiinasta ja Intiasta hakeutumaan sinne, normaalien lukukausimaksujen ollen kuitenkin keskimäärin yli 10.000 £ luokkaa vuosittain. Nämä ulkomaiset opiskelijat rahoittavat mukavasti koko brittiläistä huippuyliopistojen kirjoa. Kyse on useista miljardeista punnista.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Lviv (saksalaisittain Lemberg) on todella kaunis kaupunki; kuin postikortti 1800-luvun lopun kaksoismonarkian kulta-ajoilta (ehkä paremmin säilynyt kuin Krakova).
Mutta muutenkin olet oikeassa. Koulutusvienti on todellinen tulevaisuuden ala; sitä vaan ei Suomessa ymmärretä. Ajatellaan vaikka Sitraa, siellä on 200 tulevaisuuden ennustajaa, mutta heille asia ei ole vaan sattunut tulemaan mieleen.
Koulutukseen suhtaudutaan samalla ideologisella puhdasoppisuudella kuin pankkitoimintaa islamilaisissa maissa. Pitää olla "ilmaista", kas kun ei vaadita, että asumisen ja ruoan pitää olla "ilmaista"..

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Vielä koulutusviennistä... Englanti saa lähes puolet vientituloistaan palveluviennistä: Mitä se vie? Koulutuspalveluita (Suomi = 0), rahoituspalveluita (Suomi = 0), Logistiikka (Suomi = AKT), Informaatio (Suomi = YLE)
Suomi on vapaaehtoisesti valinnut köyhän miehen strategian.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Suomen kokonaisviennistä palveluvientiä on yli 30%. Mikäli siivotaan tilastoista pois matkailuala ja vallan volatiili peliala, niin suurimmat palveluviennin osa-alueet ovat ict-palvelut, muut liike-elämän palvelut ja kuljetuspalvelut (logistiikka).

Kieltämättä koulutuspalvelut ja rahoituspalvelut ovat suhteellisen vähäisessä roolissa, mutta tekniseen osaamiseen läheisesti liittyvien palveluiden vienti on aika vahvassa vedossa.

Lisäksi entistä vahvemmassa roolissa monen perinteisen teknologiateollisuuden yrityksen toiminnassa on yrityksen toimittamien järjestelmien operointi asiakkaan puolesta. Tuollaisen toiminnan suuruutta on aika vaikea arvioida, mutta vahvaa kasvua havaittavissa.

Toisin sanoen suomalaisen palveluviennin rooli ei ole aivan yhtä suuri kuin vaikkapa UK:ssa, mutta se ei suinkaan ole mitätön.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat erikoistuneet kouluttamaan ihmisiä toinen toistaan turhempiin ammatteihin ja sitä kautta akateemiseen työttömyyteen.

Jos olisin päättävässä asemassa, niin yhteiskunnallisen rahoituksen painopiste siirtyisi Suomessakin tieteellisteknisten oppilaitosten puolelle taiteen ja kulttuurin jäädessä enemmän veikkauksen kontolle.

Kiinalaisilta ja intialaisilta laskuttaisin heidän viimeisetkin roponsa. Suomalaisten yliopistojen päätehtävä ei ole kansainvälistyminen, vaan suomalaisten sivistystason ylläpito ja kehittäminen. Siinäkin ollaan jääty jo jälkijunaan, koska maisterin papereita jaetaan niin hulluille kuin hurskaillekin.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Näin. Jotkut ovat sitä mieltä, että Suomessa koulutetaan ihmisiä liikaa, mutta oikeastaan heitä koulutetaan väärille aloille. Monella alalla on pulaa korkeastikoulutetuista (terveydenhoito, rakentaminen, It), kun taas toisilla aloilla on ollut vuosikymmeniä ylitarjontaa (biologia, media, kulttuuri).

Toisaalta meillä panostetaan valtavasti siihen, että peruskoulumme olisi maailman paras (ja tässäkin toteutunut kehitys suuntaa alas), kun taas korkeakouluista, jotka ovat ne työllisyyden ja kehityksen kannalta merkittävimmät, on leikattu valtavia summia. Minä panostaisin enemmän sinne loppupäähän kuin peruskouluun ja lukioon.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Monen alan koulutuspaikkojen määrä on vuosien mittaan heitellyt aika paljon. Esimerkkinä juurikin ict-ala. Sen koulutuspaikat käytännössä puolittuivat Nokian romahduksen jälkeen. Nyt sitten ihmetellään kun alalla on työvoimapulaa ja monissa paikoissa alan teollisuussuuntautunut koulutus on ajettu alas.

Korkeakoulutasoisen koulutuksen ja tki-toiminnan osalta pätee se ikävä tosiasia, että alasajo on helppoa ja nopeaa mutta uudelleen käynnistäminen on hidasta ja hankalaa. Esimerkiksi käy oikein mainiosti se samainen ict-ala.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #15

Koulutuspaikkojen määrästä päättää viime kädessä OPM. Mitä ihmeen eskpertiisiä sillä on visioida, mitä työpaikkoja tarvitaan 20-30 vuoden päästä?
Koko ennakointijärjestelmä kaipaisi uudistusta. Ei kuitenkaan missään nimessä niin, että siitä vastaisivat tulevaisuuden tutkimuksen "taivaanrannan maalarit"

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen Vastaus kommenttiin #17

Ei OKM päätä koulutuspaikoista missään umpiossa. Poliittisen ohjauksen merkitys on hyvin huomattava.

Tuosta jälleen käy loistavaksi esimerkiksi ict-ala. Kun Nokia romahti, niin lobbaus alan puolesta heikkeni. Samalla heikkeni myös lobbaus tki-panostusten puolesta. Kun lobbaus väheni, niin leikkuri osui välittömästi.

Poliitikoille on hyvin helppoa antaa rahaa vaikkapa turpeen polttamisen tukemiseen. Äänestäjät tykkää. On paljon vaikeampaa perustella rahan käyttämistä paljon epävarmempiin kohteisiin kuten tki-toimintaan. Tki-toiminnan rahoitus johtaa armottomaan valitukseen rahan tuhlaamisesta ihmeellisiin hörhöhankkeisiin.

Muistan hyvin kuinka aikoinaan kritisoitiin julkisen rahan käyttämistä johonkin sellaiseen todella tyhmään kuten mobiiliverkkoteknologian kehittämiseen. Vaikeahan moista rahankäyttöä oli perustella heille, jotka olisivat halunneet käyttää saman rahan joko armeijan hankintoihin tai köyhäinapuun.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #18

"Ei OKM päätä koulutuspaikoista missään umpiossa...". Ehkä se on vielä pahempaa, jos päätöksiin vaikuttavat erilaiset lobbarit tavalla, jotka kukaan ei säätele. Kai joku asiantuntijaraati/neuvosto tekisi parempaa työtä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Jos CO2 -päästöihin jotenkin aiotaan puuttua, olisi energiaintensiivinen teollisuus (raskas metalli ja paperi & sellu) yksinkertaisesti vain hätistettävä ulkomaille"

Sitkeässä tuntuu olevan tämäkin olkiukko. Nimittäin kukaan päästöistämme huolestunut ei ole ehdottanut tuollaista, vaan sitä että kehitetään energiaintensiivisen(kin) teollisuuden ympäristöystävällisyyttä. Esimerkkinä voinee käyttää Suomen suurinta CO2-päästöjen tuottajaa, SSAB:n tehdasta (vaikkakin ruotsalaiset sen nykyään omistavat)

https://yle.fi/uutiset/3-10053071

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Opiskelijoiden kannustinjärjestelmän kehittäminen on hyvin kannatettava ajatus. Aikoinaan, omana opiskeluaikana, tuli hieman pohdittua sitä, että opiskelijoille annettavat tuet olisivat urakkatyyppisiä. Eli saat koko rahan käteen sitä nopeammin mitä nopeammin opiskelet. Vastaavasti jos opinnot jäävät kesken, niin rahat pitäisi maksaa takaisin. Käytännön yksityiskohdat pitäisi tietenkin pohtia tarkkaan systeemin toimivuuden varmistamiseksi.

Tuossa koulutuksen korostamisessa on mielestäni kyse jonkinlaisesta näkökulmaharhasta. Kuten Ormalan raportissa (Ormala 2019) kerrotaan, niin tki-toiminnan tuntuva vähentyminen on Suomen tulevalle kilpailukyvylle ja myös tulevalle työllisyydelle melkoinen riski. Koska korkeakouluilla yleensä on merkittävä rooli tehokkaassa tki-toiminnassa, niin poliitikot tuppaavat puhumaan "koulutuksesta" vaikka pitäisi puhua Ormalan raportissaan esille tuomista asioista.

Tki-toiminta ja sen rahoitus on valitettavasti poliittisesti vaikeampi asia, sillä sen yhteydessä aina alkaa hillitön vinkuminen yritystukikuvioista ja vaaditaan niiden leikkaamista. Tämä siitä huolimatta, että julkisen sektorin antaman rahoituksen ratkaiseva rooli on moneen kertaan osoitettu tosiasia.

Ormala, E. (2019). Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaaminen 2020-luvulla. Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja, 1.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Useammassakin kulttuurimaassa opiskelija lentää yliopistosta pihalle kuin leppäkeihäs, jos opinnot eivät etene. Siinä kannustinta riittämiin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Suomessa opiskelija voi aloittaa toisen ammatin opiskelun, jos ensimmäinen ammatti ei tunnu kivalta. Ilmaiseksi tietenkin.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #9

Näin, jossain vaiheesa yhdellä kolmasosalla korkeakouluopiskelijoista oli toinen tutkinto tehty tai meneillään. Samalla kuintenkin koulujen ulkopuolelle jää tuhansittain hyviä opiskelijoita. Erityisen turhauttavaa tämä on siksi, että valintaprosessi korkeakouluihin on sittenkin aikamoista arpomista.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Korkeakoulupaikoista (etenkin yliopiston) on valtava ylikysyntä. Mitä järkeä on siinä, että paikan saanut pitää sitä vain "varalla", jos sattuisi kiinnostumaan opinnoistaan.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Koulutus ratkaisee kaiken.Tällä mallilla ei kouluteta turhaan ja varsinkin Saksan rahoitusmalli on meille täysin utopistinen.Sveitsi ja Itävalta ottavat oppia naapurista.

www.iubh-dualesstudium.de

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset