Politiikkaan
Olen aina tuntenut jonkinasteista vastenmielisyyttä politiikkaa kohtaan. Ekonomistien ja poliitikkojen tiet eivät tahdo oikein kohdata. Poliitikkojen agenda on hyvin yksinkertainen: heidän ”tehtävänsä” on miellyttää ihmisiä. Puhua ihmisille sitä, mitä ihmiset (kulloinkin) haluavat kuulla. Ekonomistien rooli on jossain omituisessa mielessä päinvastainen tai ainakin erilainen: etsiä parasta ratkaisua ja kertoa siitä, pitävät muut ihmiset siitä tai ei (yleensä eivät).
Jotenkin tulee aina mieleen seminaari (joku kauppakamari-tyyppinen tilaisuus Turussa) parikymmentä vuotta sitten. Ilkka Kanerva istuu etupenkissä. Räplää (lähes) koko ajan puhelimen kanssa. Lukee välillä jompaakumpaa iltapäivälehteä. Kun esitelmä on ohi, tulee kättelemään ja kertoo, että oli mielenkiintoinen esitelmä. Ajattelen, että olisi ollut varmaan vielä mielenkiintoisempi, jos olisit kuunnellut sitä.
Toki vastaan on tullut monta poliitikkoa, joita olen aidosti arvostanut, ainakin Matti Aura tulee mieleeni. Muistuu myös mieleen, kun parikymppisenä ylioppilaana olin paikallisen kansanedustajan (Väinö Mäkisen) kanssa yhden lauantaipäivän laatimassa hänelle vaaliohjelmaa (en vieläkään ymmärrä, miksi minä jouduin moiseen puuhaan). Mäkinen oli eduskunnan ”hiljaisia”, mutta ainakin minuun teki vaikutuksen hänen vilpitön tapansa hakea sitä ratkaisua, joka on ”tavallisen ihmisen” (kauhea klisee) kannalta parasta. Eli tehdään sitä, mitä ihmiset haluavat, ei sitä, mitä meidän mielestämme ihmisten pitäisi haluta. Yritän kuvitella, että hän olisi sanonut ”sepä fantastista”, mutta en todellakaan kykene siihen.
Joskus kymmenen vuotta sitten (tarkemmin sanoen syyskuussa 2010) Timo Soini pyysi minua lounaalle. Kertoi haluavansa jutella talouspolitiikasta. Minusta hän vaikutti suorastaan sympaattiselta (rehelliseltä) ja aidosti kiinnostuneelta asioista. Sen jälkeen kesti aina vuoteen 2015 asti, että olin hänen kanssaan tekemisissä; etenkin Kreikka-kriisin aikaan kontakteja oli tiuhaan. Jotenkin uskon, että hän oli tosissaan näiden asioiden suhteen (”angst” oli todellinen). Mutta kuten sanottua, vuonna 2015 hallitusneuvotteluiden alettua ja hallitusohjelman EU-osan tultua ruodittua, seurasi täydellinen radiohiljaisuus – aika tarkkaan sinä päivänä, kun Soini ilmoitti lähtevänsä ulkoministeriöön. ”Angst” valtiotaloudesta, Kreikasta, maahanmuutosta ja kaikesta ”maallisesta” loppui kuin seinään. Joskus jälkeenpäin ajattelin, että oliko kaikki sittenkin vain hieno juoni (aivan kuin Puhallus –elokuvassa) vai tuliko vastaan täydellinen kyllästyminen ja/tai paljon puhuttu hillopurkki –ilmiö. En tiedä. Mutta ehkä tämäkin episodi pani uskottavuuden poliitikkoja kohtaan koetuksella.
Toki mukaan mahtuu paljon raadollisempaa ”politiikkaa”. Yksi raadollisimmista tapauksista tulee mieleen ajalta Sipilän hallituksen syntymän jälkeen. Juttelin (entisen kansanedustajan) Kaj Turusen kanssa ja kysyin häneltä, miksi persut olivat unohtaneet (ohjelmissaan kovasti esillä olleen) säätiöiden verollepanon hallitusohjelmasta. Turuselle tuli leveä hymy huulille ja vastaus kulki tätä rataa, ”hei, kyllähän sä nyt ymmärrät, meidän pitää laittaa ohjelmiin tällaisia ….”
Niinpä niin, se ”kuluttajan suoja” politiikassa. Sitä vaan ei ole.
Hyvä kirjoitus, Matti Viren.
Ilmoita asiaton viesti
Uskotellaan asioita, joiden sanotaan olevan kansalaisten (ei tietenkään kaikkien, jokuhan siitä pitää sulkea aina pois) hyväksi. Ja sitten tehdään jotain, joka loppujen lopuksi on hyväksi hyvin harvalle, toiset jopa kärsivät näistä päätöksistä. Siis kenen asialla he ovat? Ja joku sanoo, että politiikka on rikki. Pitäisikö olla huolissaan on ainut kysymys, mitä voi hyvällä syyllä tivata. Rikkihän se on, jos niin sanottu poliitikko ei tiedä edes mille jakkaralle istuisi.
Ilmoita asiaton viesti
Saamme varmaan piakkoin lukea eurovaaliehdokkaan vaalilupaukset täällä Puheenvuorossa?
Ilmoita asiaton viesti
Lupaus ”sata tuhatta uutta työpaikkaa taitaa olla jo varattu”
Ilmoita asiaton viesti
Mites tämä koko kuvio nyt menisi, kun ajatellaan Matti Vireniä meppinä Brysselissä (tai Strasbourgissa). EU-parlamentti tehtailee direktiivejä, eikö niin? Nehän olisivat suuntaviivoja kansalliselle lainsäädännölle, paitsi Suomessa ne ovat jo laki itsessään. Matti Viren arvioisi valmisteilla olevaa direktiiviä sen taloudellisten vaikutusten kannalta ja kertoisi arvionsa omalle puolueryhmälle (mikä se nyt sitten onkaan)? Loppuviimeksi painettaisiin nappia joko puolesta tai vastaan?
En muuten kyselisi, mutta kun Matti Viren nyt sattuu olemaan yksi vakavasti otettava ehdokas minulle.
Ilmoita asiaton viesti
Tjaa, kai se on lähinnä komissio, joka syytää niitä direktivejä. Toki niuiden määrään pystyy jotenkin vaikuttamaan. Samoin niiden soveltamiseen. Mutta jos asenne on, että ”kaikki käy meille”, lisää pukkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin kevyin pohjatiedoin olet pyrkimässä Euroopan parlamenttiin. EU ei ole muuta kuin sopimuksiin perustuva päätöksentekoalusta jäsenmaille. Käytännössä direktiiveistä päättää 28/27 jäsenmaata ja Euroopan parlamentti.
Säätiöitä tulisi ilman muuta verottaa niin kuin muitakin yhtiömuotoja. Kansallisesti tässä asiassa seisotaan jarrupolkimella. On puolueilla niin kätevä tapa jemmata rahansa. Kunhan saadaan verolainsäädännöstä päättäminen EU-tasolle, loppuu perusteettomat veroedut verotuksessa ja muut veronkiertotavat myös. Ja tietenkin kansalaisten kiusaaminen himoverottajien toimesta noin ylipäätään.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin kevyin perustein alat arvioida tietojani, mutta mikäs siinä. Direktiivitehtailua (eikä muutakaan ”lainsäädäntöä) ei olisi ilman komission aloitteita.
Sitten sitaatti:
”Kunhan saadaan verolainsäädännöstä päättäminen EU-tasolle, loppuu perusteettomat veroedut verotuksessa ja muut veronkiertotavat myös. Ja tietenkin kansalaisten kiusaaminen himoverottajien toimesta noin ylipäätään”.
Oletko ihan tosissasi väittäessäsi, että verotus kevenee, kun verotuksesta päättää EU-liittovaltio? Oletko yhtään ajatellut sitä, että silloin ”köyhien” EU-maiden kannattaa ”äänestää” veroastet tappiin, ja saada rahat tulonsiirtoina ”rikkailta” EU-mailta kuten Suomelta.
Ilmoita asiaton viesti
”hei, kyllähän sä nyt ymmärrät, meidän pitää laittaa ohjelmiin tällaisia ….”
Ymmärtääkö myös äänestäjät tämän ”itsestäänselvyyden”?
Ilmoita asiaton viesti
Parikin puoluetta lateli näitä ”itsestäänselvyyksiä” 2015 vaalien alla. Nyt sitten heitellään tuhkaa päälle oikein sivukaupalla toisen puolueen sanomalehden erikoisnumerossa. Toiset ovat hävinneet kokonaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä huomio, Jarmo.
Nämä ”itsestäänselvyydet” ovat merkittävä tekijä suurimman puolueemme kestomenestyksen takana ja en puhu pienpuolueista SDP:sta, PS:sta, Kokoomuksesta, Keskustasta. Vaan nukkuvista. Äänestäjät ymmärtävät, että kaikkia vaalilupauksia ei yksikään voi toteuttaa, koska kyse on kompromisseista, mutta juuri tämä tietoinen linssiin viilaaminen tällaisten kajturusten (heitä on puolueessa kuin puolueessa) tapaan pilaa politiikan, joka on yksinkertaisesti yhteiskunnallisten asioiden hoitoa ja sen pitäisi koskettaa jokaista.
Ilmoita asiaton viesti
Suomesta puuttuu hereilläoleva lehdistö tutkivine journalismeineen. Vaikka media vapautui ulkopoliittisesti arveluttavista teoista Neuvostoliiton romahtaessa, oikeastaan mitään ei ole tapahtunut lähes 30 vuoteen. Vasemmistojargonia hiipui Tiedonantajineen yms, mutta toimittelijat ja toimijat jäivät ja joutuivat etsimään uuden pesäkolon soluttautumalla vapaaseen tiedonvälitykseen. Kaikki kun eivät millään sopineet viimeiseen linnakkeeseen eli YLE:en.
Nyt on mielenkiintoista seurata, miten case Anter Yasa etenee lähitulevaisuudessa. Kun Rinnettä haastatellaan seuraavaksi hallituskokoomuksesta, toistaako hän vastauksessaan ihmisarvokäsityksen erot persujen osalta. Keksiikö toimittelija udella rinteen arviota nyt paljastuneesta Aal-Taeen roolista versus Halla-Aho? Yasa on tällä hetkellä Suomen horein uutisaihe, vai ei me tarvita maahanmuuttajia. Persujen kannattaisi palkata hänet ”konttorille” ”lobbaamaan”, ilmeisen tehokas heebo.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta onhan EU-asioista ”tiedottaminen” aika poskellaan. Valtaosa uutisvirrasta teemottuu aiheisiin ”Victor Orban”, Matteo Salviini, Puola, Brexit, … ikään kuin mitään muuta ei tapahtuisi.
Ilmoita asiaton viesti
Media voisi vaihteeksi kirjoittaa integraatiosta ja yhteisvastuusta, rahansiirroista itä- ja etelä-Eurooppaan, yhteisverotuksesta, EU:n tilinpäätöksistä joita ei ole 20 vuoteen tilintarkastajat hyväksyneet. Media voisi kirjoittaa työttömyydestä ja lisääntyvistä ruokajonoista, velkaantumisesta ja kestämättömästä kehityksestä johon EU on sitoutunut.
Ilmoita asiaton viesti
Bussiretkellä Leningradissa….. Opas kertoo, että Neuvostoliitto on maailman tasa-arvoisin valtio. Matti kysyy: ”mutta montako naista on politbyroossa?” Opas… (pitkä hiljaisuus) Matti, sinä kysyt liikaa
Eli, Jarmo, sinä vaadit liikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Toivotan onnea Virenille vaikka en yhtään ymmärrä miksi hän on persujen ehdokkaana! Persujen sanoma kun on talouspolitiikan osalta erikoisen kaukana Virenin kirjoituksissaan esille tuomista -terveistä- kannanotoista.
Ihmettelen myös, ettei Jari Aarniota löydy persujen listalta. Aarnio olisi ollut ylivoimaisen persu-uskottava ehdokas, joka olisi saanut kyseisen äänestäjäkunnan parissa jytkykannatuksen.
Arto Luukkasen taas olisi nyt päästävä läpi. Luukkanen ryvetti öyhötyksellään maineensa aivan pohjia myöten. Vaikka öyhötys ei hänen ammattitaitoaan ole tietenkään mihinkään vienyt, uskottavuus tutkijana meni täysin eikä ole ollenkaan varmaa, että Luukkanen enää voisi tutkimustyöllä leipäänsä leipoa.
Toivottavasti Viren menee läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Soinin aikana talouspoliittista linjaa oli kieltämään vaikea hahmottaa (ilkeämminkin asian voi sanoa). 2017 jälkeen jonkinasteinen finanssikonservatismi on voittanut alaa, mikä on hyvä asia.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä Timo Soinin talouspoliittisen osaamiseen tulee, niin oheinen linkki puhukoon puolestaan.
http://timosoini.fi/2012/02/kova-totuus-suomen-kre…
Ilmoita asiaton viesti
Ottamatta kantaa siihen, kun ao. tekstin on kirjoittanut, on annettava Soinille pari pistettä siitä, että hän ylipäätään nosti takuukymyksen pöydälle. Mutta mainitun takuupäätöksen jälkeen ei ole paljon kuultu valitusta apupaketista tai edes selitystä, mitä itse asiassa on päätetty. Toki tämä on tyypillista koko viralliselle tiedonvälitykselle. Se etenee tyyliin: ”Kreikalle annettiin juuri apupaketti numero n, mutta se ei maksa Suomelle mitään”..
Ilmoita asiaton viesti
Toteat: ”Ekonomistien rooli on jossain omituisessa mielessä päinvastainen tai ainakin erilainen: etsiä parasta ratkaisua ja kertoa siitä, pitävät muut ihmiset siitä tai ei (yleensä eivät).”
Aika paljon tuntuu ekonomisteihinkin vaikuttavan se, kuka palkan tai korvauksen maksaa. Kun EVA:n tai toisaalta SAK:n tai Nordean ekonomisti kertoo, niin kyllä aika usein esitellään muunneltua totuutta tai osatotuutta ellei jopa tahallaan johdeta harhaan etupiiriensä tavoitteita tukien.
Sanoisin ettei moni ekonomisti niin suuresti eroa lobbarista ja poliitikosta vaikka toki suhteellisen riippumattomiakin on. Kun otsikko kertoo ekonomistin todenneen, niin ensimmäinen asia on katsoa mitä tahoa edustetaan ja kuka mahdollisesti maksoi viulut selvityksestä.
Se että titteli ekonomisti olisi tae jostain riippumattomuudesta ja taatuista faktoista, on fuulaa. Tällaista kuvaa varsinkin kaupallinen talousmedia pyrkii tukemaan vahvasti.
Ilmoita asiaton viesti
Et kai vihjaa nyt, ettei tähän persu-puoluetta palvelevaan ekonomistiin voi luottaa? Etpä tietenkään, mutta oikeassa saatat siitä huolimatta olla.
Ilmoita asiaton viesti
Niko on oikeassa siinä suhteessa, että termi ekonomisti ei tietenkään merkitse ”riippumattomuutta”. Miten se voisi ollakaan. Siksi minua usein ihmetettää median käyttämä sanonata ”ekonomistit ovat sitä mieltä, että ….”. Kun katsoo, keistä on kysymys (eli keitä on haastateltu), aika useinn mainitaan vain 2-3 pankkiekonomistia. Myös termi ”huippuekonomisti” saa ymmälle, mistähän on oikein kysymys. Mutta ei tämä ole ”ekonomistien” vaan median ”syytä”.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ystävä: älä kirjoita tällaisia kommentteja. Jos sinulla on faktoja, jotka osoittavat kantasi oikeaksi, kerro ne täällä. Ja kerro, mitä virheitä olen tehnyt sarjassa: oletukset, laskelmat ja johtopäätökset…Ei mitään linkkejä jonnekin muualle.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, mutta kerro nyt blogin lukijoille, mikä on se suurin virhe? Tulot, menot, ….?
Ilmoita asiaton viesti
Älä nyt viitsi viedä keskustelua lattiatasolle. Tähän asti on puhuttu maahanmuuttajista keskiarvolukuina ja sinä rupeat puhumaan ihonväristä.
Mahanmuuton tulosta ja menoista voi puhua vain perustamalla arviot aiempiin tietoihin, tai ennusteeisiin, jos niitä on.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä tässä nyt ei ole kuitenkaan kyse maahanmuuttajista vaan maahanmuutosta.
Kyllä minun nähdäkseni massiivinen maahanmuutto mihin liittyy jotain kotouttamistarpeita todennäköisesti heikentää huoltosuhdetta.
Taloudellisesti siitä toki hyötyy asuntosijoittajat. Ihan vaikka niin, että vuokraa asunnon mamulle, raha tulee Kelalta ja jos asukas rikkoo jotain niin Migri maksaa.
Siitä toki hyötyy muutkin land lordit kun asuntoihin tulee niukkuutta niin hinnat nousee.
Johtuen meidän demografiasta, sanoisin että Suomi hyötyy varmaan jokaisesta naispuolisesta maahanmuuttajasta mutta kymmeniä tuhansia ukkoja kun tulee kotoutettavaksi iso lauma niin se taloudellisesti tuskin on kannattavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi opettaa jo koulussa ”miten torjun puhelinmyyjän”, ”mitä teen nigerialaiskirjeelle”, ”miten luen YLE:n uutisia”, ”miten suhtaudun kanssani samaa mieltä olevaan poliitikkoon”, ….
Ilmoita asiaton viesti
Saisinpa euron aina kun joku pässi keksii olevansa talousviisaampi kuin maansa professorit yhteensä vain koska on lukenut Marxin Pääoman.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on tapahtunut ennennäkemätön mukavuudenkasvu v. 2007 jälkeen ilman pienintäkään talouskasvua velkarahoin.
Ennustetulla 1 % talouskasvulla ei Suomen menoviritelmiä lähivuosina makseta maaliskuuta pidemälle.
Krapulasta tulee isompi, mitä se oli 1990- luvulla konsanaan.
Sitten vieläkin buustataan menoja velka- ja veronkorotuslupauksin vaalessa ilman tuottavuutta tai rahoja vappurahoihin !
Ilmoita asiaton viesti
Ihan oikein. Pitäisi ensin kertoa, mikä olisi tulevien vuosien kasvu olettaen, että julkisen sektorin perusjäämä on nolla ja reaalikorko ns. luonnollisella (tasapaino)tasolla. Sitten voi vasta kysyä, onko jaettavaa. Tämäkin olettaen, että tulevaisuudessa ei enää tule lamoja. Mutta koska niitä tulee, niitä varten pitää tehdä varauksia, niinkuin kaikki kunnon yritykset tekevät.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä jos olettaisi että talouskasvun sijasta tulee talouden laskua ja työttömyys kasvaa sadalla tuhannella ihmisellä kun robotit tekee enemmän töitä?
Minusta ongelma on tämä kun talousjärjestelmä toimii jonkun ikuisen kasvun varassa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kertoo, että on riskejä, sanotaan että ”pelotellaan”. Ei saa pelotella. Luvata saa mitä vaan…
Ilmoita asiaton viesti
No hei, tämähän on mahtavaa, Matti, että olet Perussuomalaisten meppiehdokkaana.
Lähes yhtä hyvä vaihtoehto on, jos lähdet avustajaksi sinne EU-hetteikköön.
Vaikka suomalaisten vaikutusvalta on vähäinen, on hyvä silti pysyä kartalla EU:n tulonsiirroista.
Hyvää preppausta aiheesta pystyvät antamaan Pirkko Ruohonen-Lerner (PS), joka myös on ehdokkaana ja jaksaa peräänkuuluttaa sitä puolta miljardia, joka jatkuvasti jää vuosittain uupumaan siitä rahamäärästä, jonka pitäisi palata Suomeen (vaikka Suomi myöntää EU:lle tili- ja vastuuvapauden rahojaan saamatta).
EU:n rahankäytöstä yksityiskohtaisesti voi myös kertoa Kyösti Virrankoski (Kesk), joka oli Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja ja toimi vuoden 2008 EU:n budjetin yleisesittelijänä. Lisäksi hän oli talousarvion valvontavaliokunnan jäsen sekä maatalousvaliokunnan varajäsen.
Sentään loppuu Brexitin myötä Englannin kuningatar Elisabethin puutarhanhoidon tukeminen suomalaisten eurojen turvin.
Toisaalta, EU:n rahaliikenen on niin kryptistä, että saako siitä ikinä selvää kukaan?
Tärkeintä Suomen kannalta lienee haittamaahanmuuton suitsiminen ja se, että kykenee esittämään Suomen suuntaan siitä koituvat kulut selvinä numeroina (josko täällä vaikka joku päivä herättäisiin).
Jos pääset, Matti, mepiksi, ota avustajakseksi Pauli Vahtera. Yhdessä sitten senttaisitte Suomen suuntaan niitä lukuja, jotka haittamaahanmuutto aiheuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulla on Kejo vähän väärät premissit hyvinvointivaltion rakenteelle. Mikäli ottaisimme maahan miljoona luku- ja kirjoitustaidotonta vuohipaimenta niin vääjäämättä talous romahtaisi koska meillä ei ole käyttöä vuohipaimenille. Nigeria olisi maailman johtava valtio jos lisääntyvä väkiluku olisi hyvinvointia nostava kriteeri.
Ilmoita asiaton viesti
”Joka vuosi otamme tänne Suomeen noin 60 tuhatta uutta ihmistä, jotka eivät osaa kerta kaikkiaan yhtään mitään.”
Tarkoitat siis uusilla ihmisillä vastasyntyneitä jotka toki ovat aika avuttomia lähtökohtaisesti. Näiden pilttien positiivisena puolena mainitsisin halun oppia ja sitoutumisen suomalaiseen yhteiskuntaan kun taas lähi-idästä tai Afrikasta tulleet pääasiassa eriytyvät omaan verkostoonsa eivätkä tuo mitään arvonlisää yhteiskuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Lähi-idästä voisi ihan vapaasti tulla öljysheikkejä miljardiensa kanssa tänne elämään omissa oloissaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos – ja moneen kertaan. Olet lähestulkoon ainoa, joka haluaa ja uskaltaa täällä kirjoittaa uskosta Jumalaan ja maamme kristillisestä perinnöstä. Vilkaisin muutama viikon sitten Ev. Lut. Kirkon kotisivua ja lievästi hölmistyneenä huomasin, että siellä puhutaan oikeastaan vaina ilmastonmuutoksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Äkkiseltään mietittynä tuo on täysin järkeenkäypää.
Kun on tuntumaa siihen, että tulevaisuudessa on ankeita aikoja, ihmiset hakeutuvat uskontojen pariin.
Näin kävi 300-luvulla, ilmaston viiletessä ja Hunnien lähtiessä liikuskelemaan kylmiltä aroilta. Kristinuskosta tehtiin valtionuskonto että saatiin pidettyä Rooman keisarikuntaa kasassa.
Niin nyt kun ilmasto lämpenee ja ihmiset alkavat liikuskelemaan etelästä päin ilmastovyöhykkeiden muuttuessa ja tulevat kansainvaellukset ahdistaa niin tämähän on juuri sitä millä kirkko voi niitä jäseniään kerätä.
Ilmoita asiaton viesti
Poliitikkojen pitäisi antaa omat sääennusteet. Nyt säitä ennustavat IlmaTIETEEN laitoksen meteorologit, jotka osuvat aikalailla kohdalleen yleensä. TalousTIETEEN ekonomistien ennusteita poliitikkojen ei tarvitse uskoa, koska niiten toteutuminen voidaan todeta vasta useiden kuukausien kuluttua, toisin kuin sääennusteiden. Nyt voisivat poliittiset puolueet kertoa oman versionsa Suomen talouskasvusta vuonna 2020.
Sitä olen aina ihmetellyt millaista olisi vasemmistolainen ilmatiede vs oikeistolainen ja vastaavasti vasemmistolainen taloustiede vs oikeistolainen taloustiede. Luonnontieteitäkin voi politisoida, ilmastotutkimus jakaa selkeästi poliittisia mielipiteitä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä haluaisin sellaisen taloustieteen osaamisen että tietäisin milloin seuraava pörssiromahdus tai muu merkittävä kurssilasku tulee.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä ei saa haluamalla. Se täytyy opiskella ihan itse.
Siihen tosin menee koko ihmisikä eikä tule valmista.
Ilmoita asiaton viesti
Olen jonkin verran perillä maailman toiminnasta ja perstuntuma sellainen, että voi jo tämän vuoden aikana tapahtua jotain kurssilaskua mutta tuskin romahdusta.
Lähinnä kyttään yhdysvaltojen talouden kehitystä kun se on niin iso markkina-alue ja saamarin velkainen, että tuolla näyttää kasvu hyytyvän niin se kyllä helposti heijastelee muuallekin sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tietäisin, miksi kertoiisn sinulle?
Ilmoita asiaton viesti
Janne.
Jotenkin ei yllätä että linkität omia ”faktalinkkejäsi”.
Olen ihmetellyt että eikö jo mikään ekonoominen auktoriteetti niitä huomio.
Vitsi.
Ilmoita asiaton viesti