meeviren

Osta 1 maksa 4

 

Kuulostaa Jope Ruonansuun Dressmann-mainokselta, mutta käykääpä bensa-asemalla. Jos litra-hinta on 1.40 €, siinä on veroa 70 % (70.25 c/l + ALV). Tupakalla vero on yli 80 % (vähimmäisvero 24.8 c/kpl + alv), varsinkin kun ottaa huomioon valvontamaksujen vaikutuksen. Litran viinapullossa on pelkästään valmisteveroa on 20 euroa. Sähkössä on puolet veroa. Ainoa asia, joka näyttää verottomalta on vuokra-asuminen. Mutta sekin on silmän lumetta. Vuokra-asunnon omistaja (poislukien Hakaniemi ja muut veroparatiisit) maksaa pääomatuloveroa 34 %, joka useimmilla alueellisilla markkinoilla siirtyy pääosin vuokralaisen maksettavaksi. Samalla tavalla vuokranantaja voi (ainakin liikakysyntätilanteessa) siirtää vuokriin myös vastikkeiden hinnan nousun. Ja vastikkeissa taas leijonan osaa näyttelevät energiakustannukset, jotka ovat puoliksi veroa. Kaupan päälle vielä jäteverot.

Kun niin mielellään puhutaan, että siirretään verotuksen painopistettä työtuloista kulutukeen, herää kysymys, miten pitkälle siinä voidaan mennä. Kulutuksen verottaminen on sitä paitsi hyvin regressiivistä: köyhät alkoholia juovat ja tupakkaa polttavat sekä autoa ajavat ja Veikkauksen tuotteita ostavat saattavat hyvinkin maksaa 70-80 prosenttia tuloistaan eri sorttisina veroina. Tämä tulee vaan mieleen, kun puhutaan niin paljon oikeudenmukaisuudesta.

Toisaalta voi kysyä, onko esimerkiksi arvonlisävero sittenkään puhdasta kulutuksen verottamista. Pienyrittäjille ALV on monesti ihan sama kuin tulojen verottaminen. Ei veroa niin vain siirretä hintoihin. Kaupan suuret toimijat ja pikkuliikkeet ovat aika erilaisessa asemassa tässä suhteessa. Täytyy myös muistaa, että ”kulutuksen verottaminen” näkyy väistämättä kulutuksen hinnoissa. Niistä ainakin osa siirtyy palkkoihin. Ja kun valuuttakurssi on kiinni (ainakin euroalueen osalta), tuloksena on kilpailukyvyn heikkeneminen ja viennin supistuminen. Eli ei hyödykeverotuskaan ole mikään ”ilmainen lounas”, joka toisi vain rahaa valtion kassaan. Siksi usein aivan oikein argumentoidaan, että reaalitalouden kannalta olennaista ei ole yksittäisen veromuodon (kuten tuloveron) taso, vaan kaikkien verojen yhteisvaikutus (veroasteiden summa), eli niin sanottu verokiila. Askarteleminen verotuksen rakenteen kanssa on tästä näkökulmasta ”hyödytöntä”.

Tiedän, että korkealla polttoaineverotuksella yritetään ”pelastaa maailma”. Mutta onko kukaan tullut ajatelleeksi, miten monta työpaikkaa jää täyttämättä siksi, että kaikilla ei kerta kaikkiaan ole varaa ajaa 50-100 kilometrin työmatkoja.

Euroopan Unionin näkökulmasta verotukseen liittyy monta tärkeää piirrettä. Komissiossa ja eurooppalaisissa poliitikoissa on paljon sitä henkeä, että EU:n pitäisi päästä päättämään nykyistä enemmän verotuksesta, esimerkiksi pääomaverotuksen tasosta. Toinen, vielä kauaskantoisempi ajatus on saada EU:lle suora verotusoikeus. Toki EU:lla tavallaan on jo sellainen tullien muodossa, mutta ilmeinen piilevä tavoite on saada aikaiseksi jokin EU-tason hyödykevero. Tuskin kukaan esittää (heti alkuun) EU:lle omaa arvonlisäveroa, vaan ideaa yritetään varmaan kaupata jollain ”saastuttaville muoveille säädettävästä EU-tason haittaverosta” tai ”rahan pesulle määrättävästä EU-tason ”maksusta”.

Tässä suhteessa kyllä kekseliäisyyttä löytyy. Mutta on todennäköistä, että painopiste on nimenomaan hyödykeverotuksessa. Hyödykeverotukseen liittyy se verottajan kannalta miellyttävä piirre, mitään ylärajaa ei ole. ALV-prosentin voi nostaa vaikka viiteen sataan. Ehkä tämä on selitys myös sille, miksi USA:ssa ei ole arvonlisäveroa (mikä ei tietenkään ole estänyt suomalaisia parlamentaarikkoja tekemästä tutustumismatkoja USA:n arvonlisäverotukseen perehtymiseksi). Etenkin republikaanit vastustavat voimakkaasti liittovaltiotason arvonlisäveroa, vaikka se olisi kuinka alhainen. Selitys on siinä, että ALV on yksinkertaisesti liian ”tehokas” veromuoto. Kun ALV on käytettävissä (ja ”piikki on auki”), julkiset menot voi nostaa ”pilviin”, mikä on tietysti joidenkin mielestä pelkästään hyvä asia. Varmaan osa niistä, jotka kannattavat EU:n omaa verotusta, on sitä mieltä, että verotuksen kiristäminen on kaikissa tilanteessa pelkästään hyvä. Näin eurovaalien alla asian myöntäminen on tietysti vähän eri asia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Eikö mikä tahansa EU:n säätämä vero olisi suurella todennäköisyydellä alempi kuin Suomessa nykyisin kannettava vero?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kuvittelisin kyllä, että "uusi EU vero" tulisi muitten verojen päälle. Ja kupletin juoni olisi: Lisää rahaa Rominiaan (Turkkiin?) ja lisää veroja Suomesta". Vai luuletko, että se menisi toisin päin.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

En voi tietää... Koheesiorahathan menevät nykyisin vuotuisista "jäsenmaksuista".

Mutta toden totta, painopisteen siirtäminen tuloveroista kulutukseen on sekin vain sen tosiasian kiertämistä, että menoja pitäisi vähentää.

Ja menojen vähentäminen väistämättä tarkoittaa sitä kuuluisaa "eriarvoistumista".

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #4

"Ja menojen vähentäminen väistämättä tarkoittaa sitä kuuluisaa "eriarvoistumista"."

Tai haaskauksen vähentämistä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Kun verotus on korkea, niin me kaikki voimme hyvällä omallatunnolla heittäytyä passiivisiksi ja laiskoiksi yrittämisen ja kekseliäisyyden suhteen. Mitä sitä suotta, kun verottaja vie suurimman osan ja byrokratia tappaa joka tapauksessa.

Nyt on tulossa "karvahattukansalle" osakesäästötilit, mikäköhän koira siinä on haudattuna? En suoralta kädeltä luota näihin. Aikanaan kirjoitin jutun jossa arvostelin, kun rikastumisesta rangaistaan, siitä sain noottia lukijoilta. Ei kuulema ollut hyvä, jos verotetaan vasta siinä vaiheessa kun rahaa siirtää kulutukseen, vaan kaikki "keinottelijat" piti laittaa joka käänteessä maksamaan veroja.

Osakesäästötiliä myydään sillä ajatuksella jossa nostettaessa rahaa maksetaan verot, mutta onko se oikeasti sellainen, niin jää nähtäväksi. Nykyään ihmiset voivat pyöritellä sijoituksia erilaisia verkon kautta ulkomailla niin, ettei rahat koskaan tule tänne.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Verotuksen tason vaikutus kansalaisten aktiviteetteihin ovat kaksisuuntaisia:
toisaalta veroa maksavan kannalta kohtuuttomalta tuntuva verokarhun osuus ei ainakaan kannusta lisäämään ponnistuksiaan (määrä+laatu)ja usein se johtaa hieman löysäilemään ponnistuksissa (määrä+laatu). Mikä on lopputulos: Veronalainen tulo ainakin näiden henkilöisen osalta ei kehity siinä mitassa kuin optimaalisessa tilanteessa kehittyy, ja ikävimmässä tapauksessa löysäily näkyy tulosumman alenemana. Mistä seuraa? No, verokertymän supistuminen.

Toisaalta helpon rahan saanti ei myöskään välttämättä kannusta ponnistelemaan ja hankkimaan lisää tuloja, helposti tyydytään olemassa olevaan tai satsataan lisätulojen hankinnassa ikään kuin pienimmän riesan kautta. Todellinen "ahneus työlle" jää toteutumatta. Ilmaisu on muuten UKK:n, kuten varttuneemmat kansalaiset hyvin muistavat.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Tuo ns. löysäily ei välttämättä merkitse aineellisen hyvinvoinnin laskua tai vähenevää työmäärää. Itse olen optimoinut tulotason verotuksen mitassa sellaiseksi, että teen vain tarpeellisen (suhteessa järkevään ajan käyttöön) palkkatyönä/yrittäjätulona, mutta kompensoin aineellista/henkistä hyvinvointia lisäämällä omavaraisuusastetta sopivan määrän fyysistä työtä mm. omaa ruuan- ja energiantuotannolla. Työn määrä tässä mallissa on selvästi ajallisesti suurempi mutta työn monimuotoisuus tuokin sitten jo laatutekijöitä ja ns. ajallisia säästöjä eräiden perustarpeiden osalta, kun sen oikein suunnittelee.

Maksimointi ei oikein toimi missään kunnolla mutta optimointi yhdessä kompensoinnin kanssa tuottaa jo kaikenlaista.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Komissiossa ja eurooppalaisissa poliitikoissa on paljon sitä henkeä, että EU:n pitäisi päästä päättämään nykyistä enemmän verotuksesta, esimerkiksi pääomaverotuksen tasosta."

Ennemmin saisi olla yhteistä budjettia jossain, kuten puolustuksessa. Voisi auttaa noihin euron ongelmiin.

"Kulutuksen verottaminen on sitä paitsi hyvin regressiivistä: köyhät alkoholia juovat ja tupakkaa polttavat sekä autoa ajavat ja Veikkauksen tuotteita ostavat saattavat hyvinkin maksaa 70-80 prosenttia tuloistaan eri sorttisina veroina."

Aina voi kuluttaa vähemmän viinaa ja tupakkaa.

"Mutta onko kukaan tullut ajatelleeksi, miten monta työpaikkaa jää täyttämättä siksi, että kaikilla ei kerta kaikkiaan ole varaa ajaa 50-100 kilometrin työmatkoja."

Tuotakin voisi helpottaa poistamalla varainsiirtoveron, että olisi helpompaa muuttaa optimaalisemmalle asuinpaikalle.

"Kun niin mielellään puhutaan, että siirretään verotuksen painopistettä työtuloista kulutukeen, herää kysymys, miten pitkälle siinä voidaan mennä."

Tuskin liian rajua muutosta yhdellä kertaa. Siitäkin voi seurata harmia. En usko että ALV:a myöskään on varaa nostaa enempää kuin prosentin, että pitäisi saada enemmän niitä valmisteveroja ja mielellään sinne tuotantoketjun yläpäähän. Kaikki kulutus ei myöskään ole resursseja haaskaavaa.

Fossiilisten polttoaineiden verottaminen kun on järkevää niin yksi mielekäs verotuskohde olisi vaikka sokeri. Sitä kylvetään vähän joka puolelle ja suomalaiset läskit lihoo ja diabetes yleistyy, ja koska sokeri on energiaa minkä nauttimisesta aivot palkitsevat ihmistä niin se aiheuttaa jännästi riippuvuutta, että siihen valmisteveron toisi kivasti tuloja.

Alkoholilla taas se tilanne, että jos sen veroa nostaa niin se kiihdyttää viinarallia, että siinä pitäisi säätää veroa lähinnä verotuottoa maksimoiden. Voisi vaikka alkon monopolin purkaa jos kilpailuttamalla saisi säästöjä niin olisi sitten taas lisää varaa hinata veroa ylöspäin.

Polttoaineenverotuksessa sitten on sellainen juttu, että öljynjalostamolta tulee useita eri laatuja miten paljon tulee mitäkin niin siinähän on vähän säätövaraa ja toivottavaa olisi saada minimoitua jalostettavan öljyn määrää niin että jokainen pisara hyödynnettään.

Muutoksia pitäisi tehdä vähän kerrassaan, vaikka joka vuosi pientä säätöä siihen suuntaan mihin on konsensusta niin huomataan että jos menee persiilleen niin sitten pakittaa takaisinpäin.

Ruoan verottamiseen tuskin kannattaa puuttua kun se lohkaisee köyhän kukkaroa mutta siinä ehkä voisi toimia toisenlainen tapa, että jos saisi sitä hävikkiä jotenkin vähemmälle että ruokahävikkiin mitä tapahtuu ruoan jakelussa ja tuotannossa saisi vähemmälle niin, että sen kustannus ei niin paljoa menisi köyhän kukkarolle.

Ja mitä köyhiin tulee, se ALV ei ole niin paha juttu muualla kuin asumisessa. Köyhän kukkaroa rasittaa eniten ruoka ja asuminen, että asumisen hintaa sitten pitäisi saada jollain muilla tavoin painettua alemmaksi.

"Täytyy myös muistaa, että ”kulutuksen verottaminen” näkyy väistämättä kulutuksen hinnoissa."

Ei ongelmaa. Vähemmän shoppailua.

Tietenkin kotimaisen kysynnän laskua tästä tulee mutta meidänhän pitäisikin kuluttaa vähemmän ja toivoa että me tehdään tuottavammin jotain semmoista mitä muut kaipaavat kipeämmin, että kansantalouden ulkomainen nettovelka pienenisi. Toki pitää siitä kilpailukyvystä huolehtia, lähinnä työvoiman pitäisi tulla työnantajalle halvemmaksi. Yhteisöveroa voisi myös viilata kilpailukykyisemmäksi.

Tietysti tästä nähdään että tämähän helposti laskee elintasoa mutta sitä nyt ei voi välttää johtuen väestön ikääntymisestä. Se on utopiaa jos oletetaan elintason pysyvän täysin samana joka tilanteessa.

Pitää ymmärtää että kuluttamisen määrä ei ole vakio, vaan sitä voidaan vähentää ja hävikkiä voidaan vähentää. Suomessa esimerkiksi haaskataan 400 miljoonaa kiloa syömakelpoista ruokaa vuosittain.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

M.K:"Aina voi kuluttaa vähemmän viinaa ja tupakkaa.
Ei ongelmaa. Vähemmän shoppailua.
Ruoan verottamiseen tuskin kannattaa puuttua kun se lohkaisee köyhän kukkaroa"

Ei ongelmaa, syö vaan joka kolmas päivä tai sillai.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ihminen tarvitsee elääkseen ruokaa joten tuo ei onnistu.

Elossa pysyminen ei tarvitse kuitenkaan joka päivä ryypäämistä vaan sitä voi tehdä harvemmin.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Mutta vielä tehokkaampi verotusmuoto kuin ALV olisi ns. olemassaolovero. Sen joutuisivat maksamaan kaikki oikeudelliset henkilöt eli elävät ihmiset ja oikeushenkilöt, siis yritykset ja järjestöt riippumatta ansio- tai pääomatulojen tulotasosta. Nythän se ilmeneekin sellaisena muotona, kun henkilöllisyytensä pitää todistaa ja vain passi tai henkilökortti siihen kelpaavat.
Kun ajatusta vielä vie pidemmäksi niin se voisi olla seuraavanlainen. Oikeudellisille henkilöille vero olisi tasasuuruinen eli jokainen Suomen valtion kansalainen, oleskeluluvan saanut, muun maanlainen tai vastaava tapaus maksaisi olemassa olostaan maassamme vuosittaista veroa, jonka % olisi x. Oikeushenkilöille taasen progressiivinen. Ja sen voisi laajentaa myös liikenteeseen ja asumiseen veromuotona, missä vero olisi myös progressiivinen. Olemassaolovero ei kata vain olemassaoloa vaan myös muutoksen asian tilassa eli kun teet ilmoituksen jokin asian muutoksesta esim. työttömyys, koulutupaikka, muuttoilmoitus jne. Silloin veromuoto muistuttaisi läheisesti eräälaista leimaveroa.

Tämä lienee märkäpäiväuni niille politiikoille, jotka haluavat jonkinlaista kontrollia ja laajaa valvontaa ihmiselämään.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Verokannan osittainen harmonisointi koko unionille yhteiseksi olisi suomalaisille ilon ja riemun päivä. Näin kannattaisi toimia erityisesti kulutukseen kohdistuvien verojen kohdalla.

Suomalaisten kulutusverot kun tunnetusti ovat sitä luokkaa että paljon vähemmästäkin saadaan muualla keltaliivit kadulle ja no-go -lähiöissä autot palamaan. Meillä ne valitettavasti ovat sitä kansallista itsemääräämisoikeutta eli eu-kriittisten kielellä "asioita joista kansa päättää itse". Hieman pienempi valta päättää asioista kansallisesti riittäisi hyvin.

Kaikkien verojen kuten tuloverojen osalta harmonisointi tietenkin olisi järjetöntä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

En ihan pysy perässä... Kulutusverojen harmonisointi johtaisi verojen laskuun mutta muiden verohen harmonisointi ei(?) Mikä mekanismi on mielessäsi?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Veroilla on seuraumuksensa nykyhetkestä myös tulevaisuuteen.

Korkea veroaste tapaa aina johtaa suureen julkiseen sektoriin, suuriin julkisen sektorin palkkasummiin ja myöhemmin suuriin verovaroin maksettaviin julkisen sektorin eläkevastuisiin tuleville sukupolville. Samalla korkea verotus vaimentaa kuitenkin yrittäjyyttä, yritysten kasvua ja yksityisrahoitteisten työpaikkojen lisääntymistä myös vuosikymmeniksi eteenpäin.

Käyttäjän JyrkiJoensuu kuva
Jyrki Joensuu

Työnteon verotuksesta. Peloton ja rohkea kansanedustajaehdokas (ei valittu) Kristiina Joensuu esitti, että vanhuuseläkeläiset tekisivät työtä hyvin pienellä palkkaverolla. Moni yli 64-vuotias on osaava ja hyväkuntoinen. Osaavista ihmisistä on puutetta. Heidän työllään korvautuisi tuota hirveää maahanmuuttoa. Mielekästä tekemistä kaivataan, ja jopa niin kipeästi, että tarpeettomana ja turhana ihmisen mielenterveys kärsii.
Mutta, ei voi, ei kannata. Tilanne on yksinkertaisesti tyhmä.
Epäkohtien poistamiseksi eduskunnalta tarvitaan rohkeutta. Mistä sitä siihen saisi puhalletuksi? Voiko talouden asiantuntija latoa kovia perusteluita?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Se on kyllä totta, että eläkeläisen ei kannata tehdä työtä Suomessa. Mutta muutokseen ei tunnu edes "työvoimapula" riittävän...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Oikeastaan eläkkeelle päästetään liian aikaisin ja toisalta taas yli 55 vuotiaat eivät ole ihan houkuttelivia enää palkkaorjiksi.

Tavallaan lämpenen ajatukselle, että jos on ikää yli 55v ja ei vakituista työtä niin sitten olisi pieni perustulo jota ei viedä pois vaikka pyörittäisi firmaa eikä työllistäisi itseään ihan täysin.

Vastapainoksi eläkeikä voisi seurata elinajan odotetta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Toki riippuu eläkkeen suuruudesta, kannattaako eläkeläisen tehdä vielä lisätöitä. Pieneläkeläiselle sellainen voisi olla tervetullutta.
Ottaisin mielelläni esim. Nesteen hallintoneuvoston jäsenyyden pienen eläkkeeni jatkeeksi. :-)

Käyttäjän vekotin kuva
Kyuu Eturautti

EU-tason verotuksessa tulee mieleen tehokkuuskysymys. Kun Suomessa on asiasta x vaikkapa 10% vero, siitä kerätään ymmärtääkseni keskimäärin luokkaa >9% kokonaisuudesta, eli melko tehokasta. Myös välitön korruptio on melko matalalla tasolla, vaikka EU-tarkastus onkin hyvävelikerhojamme moittinut.

EU-tasolla on taloudenpito ollut hövelimpää ainakin perinteisesti, rahaa tuntuu hukkuvan matkalle aika paljon ja aika monessa valtiossa osataan kiertää yhteiset maksuvelvollisuudet luovasti.

Onko asiaa tutkittu? Käsittelevätkö jotkut / keskimääräiset jäsenmaat veroja tehokkaammin kuin EU? Onko suuri organisaatio parempi välttämään korruptiota ja tehottomuutta kuin pieni - vai päinvastoin? Tälläkin on merkitystä, koska joku raja verotuksellakin on. Kait.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Onhan instituutiovertailuja vaikka kuinka paljon - yleensä Suomi menestyy niin hyvin. Sen sijaan.. Tuoltakin löytyy jotain...

New Economics Papers on Informal and Underground Economics

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset