Menot rahoittavat itsensä
”Eli vappusatanen jollakin ohjelmalla toteutettuna ensi kaudella, hoitajamitoitus, sitten on tulevaisuusinvestointeja, jotka maksavat itsensä takaisin ensi vaalikaudella, Rinne sanoi ja viittasi oppivelvollisuusiän pidentämiseen ja varhaiskasvatuksen maksuttomuuden laajentamiseen”.
Näinhän se menee. Menot maksavat itsensä. Olen itsekin huomannut sen. Kun käyn Prismassa, niin kassalle jättämäni rahat palautetaan minulle ulko-ovella.
SDP ja Keskusta (Maalaisliitto) ovat olleet asialla, kun julkinen sektori on Suomessa kasvanut yhdeksi maailman suurimmista. Varsinainen läpimurto tehtiin 1970-luvulla Sorsan ja Virolaisen hallituksen aikana, kun menot ja veroaste hypähtivät muutamassa vuodessa usealla prosentilla ylöspäin (tarkemmin sanoen 33 prosentista 42 prosenttiin suhteessa kokonaistuotannon arvoon, ks. vanha blogikirjoitukseni). Ja aina kun menot on saatu kiskottua ylös, siellä ne pysyvät. Puolueet ovat olleet mestareita jakamaan rahaa omille kannattajilleen; veronmaksajista ei sen sijaan ole kannettu suurempaa huolta.
Ja sama meno varmaan jatkuu tulevaisuudessakin, jos kaakun jaosta päästään sopimukseen. Vasemmisto ja Vihreät eivät taatusti pane vastaan, jos kyse on julkisten menojen kasvattamisesta. Jos ette usko menojen kasvuun, käykää vaikka katsomassa SDP:n vaaliohjelmaa. Hämmästyksekseni huomasin, että tekstissä oli peräti kaksi ”vähentää” sanaa, mutta sitten huomasin, että kyse olikin fosforimäärän ja köyhyyden vähentämisestä”. Muuten verbien sisältö oli sitä tuttua ja turvallista (lisätään, kehitetään, parannetaan). Älkää turhaan hakeko ”leikkauksia”, ”supistuksia” tai muita vastenmielisiä ilmaisuja.
Toki SDP:n vaihtoehtobudjetissa hieman raotetaan veronkorotusten yhteistä linjaa: pääomatuloveroihin pari pinnaa lisää, yli 90 000 euroa tienaaville lisävero (samaan tyyliin kuin Ranskassa Francois Hollandin aikana kokeiltu rikkaiden rangaistusvero) ja tietenkin kiinteistöveroon rutkasti lisää. Asuminenhan on liian halpaa Suomessa. Yhteisöverosta tietenkin pois kaikki vähennykset. Jonkinlaisena täkynä ohjelmassa oli yleishyödyllisille yhteisöille suunnattu vero, joka kuitenkin olisi lähinnä symbolinen (ja rokottaisi Hakaniemen miljardiomaisuutta vain pari miljoonalla).
En ole nähnyt ainuttakaan uskottavaa analyysiä, jossa näytettäisiin, että julkiset menot rahoittaisivat itsensä olivat ne nimeltään tai imagoltaan miten hyviä tahansa. Ainoa asia saattaisi rahoittaa itsensä on yhtiövero, jonka fiskaalisia ja taloudellisia vaikutuksia on tosin erityisen hankala ennakoida (ks. Barro). Yksi mielenkiintoinen kokeilu on Donald Trumpin verouudistus, jossa liittovaltion yhteisövero laskettiin 35 prosentista 21 prosenttiin (lukuihin pitää tosin lisätä osavaltiokohtaiset yhtiöverot, jotka nostavat veroastetta runsaalla viidellä prosentilla). Samalla liitovaltion tuloveroasteikkoa kevennettiin maksimissa vajaalla kolmella prosenttiyksiköllä. Kuten tunnettua USA:n taloudella menee hyvin, ja aika yleinen arvio on se, että suurin syy on juuri mainitut veronalennukset (aiheesta ks. esim. alla mainittu Robert Barron kirjoitus). Tulokseen on Suomessa suhtauduttu hyvin happamasti, koska pahinta on tietenkin se, että talous vaikuttaa vääränmerkkisesti Trumpin suosioon.
Suomessa ei kannata haaveilla veronalennuksista moneen vuoteen. Valtaan ovat tulossa ne, joiden mielestä verot eivät vaikuta lainkaan kielteisesti talouskasvuun vaan itse asiassa kiihdyttävät sitä, koska kiristyvä verotus lisää tasa-arvoa se puolestaan (jollain mystisellä mekanismilla) vaikuttaa positiivisesti kasvuun. Taloustieteen ja erityisesti julkistalouden tieteellinen kirjallisuus on siis yhtä tyhjän kanssa
Paradoksaalista on se, että ne, jotka pitävät suurinta ääntä koulutuksen ja tutkimuksen tärkeydestä, vähät välittävät tutkimustiedosta ja empiirisistä havainnoista (ks. esim. alla mainitut Kocherlakotan ja Kaplowin kirjat).
Pahinta ei välttämättä ole edes se, että veroasteet nousevat vaan se, että verotuksesta tulee entistä enemmän kielteisesti tuotantoon vaikuttavaa (”distortiivista”) sen vuoksi, että veroasteita eivät enää säätele fiskaaliset tai taloudelliset perustelut vaan erilaiset imagotekijät (ilmaston muutos, kestävä kehitys, terveys, taistelu ”paheita vastaan”, jne.). Sille tielle kun lähtee, taloustieteelle voi sanoa hellät jäähyväiset ja keskittyä sosiaalipsykologian opintoihin.
http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259166-aikansa-kutakin
https://press.princeton.edu/titles/9222.html
https://press.princeton.edu/titles/8656.html
Hyvä kirjoitus! Tällaista ajattelua Bryssel kaipaa!
Ilmoita asiaton viesti
Väittääkö taloustieteen professori, että Trumpin nousukaudella tekemä VELKAELVYTYS olisi järkevää talouspolitiikkaa?
Ilmoita asiaton viesti
Ahaa, veroja olisi siis pitänyt korottaa. Eli Trumpin pitäisi ottaa oppia Suomesta.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en millään tavalla kommentissani indikoinut, että pitäisi veroja korottaa.
Paljastin vain talousprofessorin umpityperän näkemyksen taloudesta, johon Viren vastasi epätotuudella – yrittäen sillä viedä huomion omasta lausumastaan pois.
Etkö edes häpeä?
Tämä on jo bännin paikka…
Ilmoita asiaton viesti
Voih, etkö löytänyt yhtään muuta blogia, johon olisit voinut purkaa turhautumiasi. On aivan samantekevää, mitä vastaan, et yritä edes ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
No ruoditaan Virenin vastaus.
”Ahaa, veroja olisi siis pitänyt korottaa. Eli Trumpin pitäisi ottaa oppia Suomesta.”
En mitenkään kommentissani antanut ymmärtää, että veroja pitäisi korottaa. En myöskään väittänyt, että Trumpin pitäisi ottaa oppia Suomesta.
Mitä minä en Virenin vastauksesta ymmärtänyt tai yrittänyt ymmärtää?
Taas Viren yrittää kääntää huomion pois itse aiheesta, joka oli hänen asiantuntematon kommenttinsa liittyen velkaelvytykseen nousukauden aikana.
Elämme totuuden jälkeistä aikaa, jossa kaikki valhe näyttää olevan hyväksyttävää mikäli se omaa etua palvelee.
Häpeäisit Viren.
Ilmoita asiaton viesti
Asiaa voi pohtia asetelmalla Suomi ja USA. Suomessa on pyritty menokuriin, kun nousukausi on käynnissä. Tämä on johtanut heikkoon palkkakehitykseen ja verojennostoon tilanteessa, jossa talouskasvua tulisi kiihdyttää ja leikkauksia koulutuksen kaltaisiin, pitkän aikavälin kasvua tukeviin asioihin on myös Suomessa tehty.
Jenkeissä veroja on alennettu ja tämä on vauhdittanut nousukautta. Palkkakehitys on ollut hyvää ja osa yritysten saamista veronkevennyksistä on myös jaettu työntekijöille bonuksina. Kasvua ja kulutusta tukeva velkaelvytys on saanut USA:n työttömyyden minimiin ja tämä selittänee palkkatason kovaa kasvua.
Kyllä ainakin oma arvioni on se, että USA:n toiminta on viisaampaa kuin Suomen.
Ilmoita asiaton viesti
Robert Barron (yksi maailman tunnetuimmista ekonomisteista) käy ilmi, miten yritysverotuksen vaikutusta on arvioitu. Pontti on nimenomaan siinä, että yritysverotuksen vaikutus on pitkäaikainen (kun taas henkilöverotuksen vaikutus on verraten lyhytaikainen). Pääosa kasvuvaikutuksesta (lähes 1 %) tulee yritysverotuksen laskusta.
Barro on tehnyt laskelman yhdessä Jason Furmanin (Obaman talouspoliittisen neuvoston puheenjohtajan kanssa), joten se ei suinkaan ole mikään republikaaninen ulostulo (en tiedä, mikä edes on Barron ”puoluekanta”).
Toki verotuksen vaikutusta laskettaessa huomioidaan muut tekijät, mutta ehkä tässä laskentakehikkoa ei voi sen enempää aukaista.
Suomessa elää vielä se henki, että mitä huonommin yrityksillä menee, sitä parempi se kaikille muille (eritoten työläisille).
Ilmoita asiaton viesti
Me emme tiedä Trumpin kauden pitkäaikaisista vaikutuksista mitään, mutta Obamasta tiedämme.Näin ennusti Robert J. Barro 9.10.2011,jokainen päätelköön itse.
http://www.nytimes.com/2011/09/11/opinion/sunday/how-to-r...
Ilmoita asiaton viesti
Mikä siinä oli väärin? Sekö, että elvytyksen teho on olematon (finanssipolitiikan kerroin alahainen)? Se kai on yleinen käsitys ekonomistipiireissä. Muuten. miten hyvin elvytyspolitiikka 2009-2019 on vauhdittanut Suomen taloutta?
Mielenkiitoinen pointti Barron kolumnissa on ajatus arvonlisäverosta Yhdysvalloissa. Se on varmaan riidanalaisin veropolitiikan aihe siellä päin. Konservatiivit panevat rajusti hanttiin, koska ALV:n pelätään aukaisevan ”taivaan portit” veronkorotuksille ja julkisen sektorin kasvulla. Suomen esimerkki ei ole täysin ristiriidassa näiden pelkojen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvalloissa työllisyysaste on 62% ja työttömiksi ei lueta muita kuin työtä hakevat.Ne kuuluisat päärynät ja omenat.
Ilmoita asiaton viesti
Onko työllisyysaste jokin hyvinvoinnin mittari? Pohjois-Koreassa taitaa olla 100 %
Ilmoita asiaton viesti
”it as self-evident that faster economic growth is better than slower economic growth. Underlying this sentiment is that millions of people benefit from higher growth rates, which are typically accompanied by higher wages and lower unemployment, which especially help the worse-off. Yet today, the antipathy toward the Trump administration is so intense that many people, including some of my economist colleagues, are rooting for lower economic growth just to deny Trump a political win.”
Prof Barron kirjoituksesta selviää miten USA:ssa osa kansassöaisista, jotka ymmärtäisivät miten talous toimii haluavat pienempää kasvua vain siksi että Trumpin aikana menee taloudessa liian hyvin. Suomen puolueissa on paljon niitä jotka eivät edes halua ymmärtää miten nykyinen taloutemme Euroopassa toimii. Marxin teoksiin ei kannata uhrata energiaa ja aikaa nykyaikana …
Ilmoita asiaton viesti
Siinä vaiheessa kun väittely henkilöityy, kannattaisi myös häpeämään kehottavan tahon tuoda esille se, millä kompetenssilla taloustieteen professoria voi kehottaa häpeämään.
Riikosen profiilista ei näy titteliä tai koulutusta.
Toivottavasti olet vähintään KTM, muutoin saat hävetä itse.
Ilmoita asiaton viesti
J-P. Riikosen ajatustenjuoksua on vaikea ymmärtää, mutta Virenin helppoa. Siinä on se ero.
Ilmoita asiaton viesti
Mahtaneeko Viren olla hyvillään Levosen kommentista.
Ilmoita asiaton viesti
Kehotin Vireniä häpeämään sitä, että hän väitti omassa vastauksessaan minun väittäneen sellaista mitä en ollut väittänyt.
Ei siinä titteleillä tai oppiarvoilla ole mitään tekemistä, jos sanomisia vääntelemällä yritetään kääntää huomio pois asian todellisesta ytimestä.
Ilmoita asiaton viesti
Et väittänyt, et.
Annoit vain ymmärtää.
Hyvin usein ei se mitä sanotaan ole tärkeää vaan se mitä ei sanota, eli annetaan ymmärtää.
Kun toimitaan näin, voidaan sitten aina sanoa että ”enhän minä niin sanonut”.
Lapsellista jänkkäämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Wiion 3. laki:
”On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut.”
Ilmoita asiaton viesti
Ei liity kommenttiini.
Hyvin paljon tuota kuvaamaani tehdään täysin tietoisesti ja tarkoituksella.
Ei haluta sanoa mutta sanotaan kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Uudelleen lukemallakaan en keksi, mitä asiaan liittyvää olet oikeastaan sanonut. Onko sinulla jokin mielipide itse taloudesta, ei vain siitä, miten väärässä Viren on ja miksi?
Ilmoita asiaton viesti
Häpeisit itse.
”Ja aina kun menot on saatu kiskottua ylös, siellä ne pysyvät.”
Näinhän se on. Professori on oikeassa. Velkaa otetaan niinkun elettäisiin viimeistä päivää.
(Rinne hoki oppositiossa ollessaan, että elvytetään velkarahalla, kun se on niin halpaa!)
Mika ym saman henkiset, muutama kysymys.
Mikä on tämän velkarallin päässä?
Kuinka kauan velanottoa voidaan jatkaa?
Mitäs sitten tehdään, kun rahahanat Suomeen pannaan kiinni?
Millä maksetaan hyvinvointiyhteiskunnan laskut? esim. terveyden- ja vanhustenhoito?
Ilmoita asiaton viesti
Velanottoahan voidaan sinänsä jatkaa loputtomiin.
EU kaipailee jo tai oikeastaan tuskastelee sitä että inflaatio ei lähde liikkeelle. Tavoite on kai jossainbn 2 % tietämillä.
Nykyinen kai on edelleen 1 % luokkaa.
Velat maksetaan inflaatiolla mikä käytännössä tarkoittaa ja on myös tarkoitus, että velat maksatetaan kansalla.
Kaikki ne joilla on vähänkään rahaa pankissa, osallistuvat velan maksuun.
2 % inflaation katsotaan iulmeisesti olevan sitäm luokkaa että se ei ole haitaksi vielä.
Samalla talous tarvitsee inflaatiota eli pientä, jatkuvaa hintojen nousua. Se toimii ikään kuin porkkanana tuotannolle. Että tietää saavansa tuotteestaan huomenna vähintään sen minkä tänään tai mahdollisesti hieman enemmän.
Riski on sitten siinä että ninflaatio ei lähde laukkaamaan.
Ja olleelista tällaisessa on se että omistukset, kiinteistöt, tuotantolaitokset ym. kiinteä ja irtain omaisuus ei osallistu velkojen maksuun.
Eli ”painettu” paperiraha ”katoaa” koko ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Professori nimenomaan kehui Trumpin nousukaudella tekemää velkaelvytystä! Siis veronalennuksia, joiden tuoma vaje valtiontaloudessa paikataan velanotolla.
Ilmoita asiaton viesti
”Yksi mielenkiintoinen kokeilu on Donald Trumpin verouudistus, jossa liittovaltion yhteisövero laskettiin 35 prosentista 21 prosenttiin (lukuihin pitää tosin lisätä osavaltiokohtaiset yhtiöverot, jotka nostavat veroastetta runsaalla viidellä prosentilla). Samalla liitovaltion tuloveroasteikkoa kevennettiin maksimissa vajaalla kolmella prosenttiyksiköllä. Kuten tunnettua USA:n taloudella menee hyvin, ja aika yleinen arvio on se, että suurin syy on juuri mainitut veronalennukset (aiheesta ks. esim. alla mainittu Robert Barron kirjoitus). Tulokseen on Suomessa suhtauduttu hyvin happamasti, koska pahinta on tietenkin se, että talous vaikuttaa vääränmerkkisesti Trumpin suosioon.”
No ei hän suoranaisesti kylläkään kehunut?
Ilmoita asiaton viesti
Jocke, sä et ymmärrä. Trupia pitää vain haukkua. Jos sanoo, että Trump kävelee kadulla, se on väärin. Pitää sanoa: Trump, joka valittiin FSB:n tuella, mutta Amerikan kansan tahdon vataisesti presidentiksi, hoipertelee viimeisiä askeleitaan ennen virkarikossyyteitä kadulla, joka johtaa hänet liittovaltion vankilaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ja taas Viren puhuu aivan eri asiasta kuin mistä kommentissani oli kyse.
Kun Virenin kirjoituksista nostaa esille teemoja, jotka Viren kokee itselleen epämieluisiksi, Viren rutiininomaisesti rakentelee olkiulkon jota mäiskimällä kääntää huomion pois alkuperäisestä aiheesta.
Kommenttini poittihan oli se, että jatkuvasti velkaantumista kritisoiva Viren kuitenkin fanittaa nousukaudella tehtävää velkaelvytystä. Viren yritti kääntää tuon kritiikin Trumpin tekemisten arvioimiseksi.
Ja heimoveljet ryntäävät puolustamaan mestariaan.
Ilmoita asiaton viesti
Liuetun ymmärtäminen?
Viren kirjoittaa että ”yksi mielenkiintoinen kokeilu….” Luitko?
Tuo ei ole kehumista vaan pohdintaa. USA toimii siis tavanomaisesta poiketen ja sillä tuntuu menevän hyvin.
Käykö siellä sitten niin että lopulta elvytys johtaa siihen että talous tulee kuntoon?
Muistat varmaan että meillä tehtiin juuri samaa asiaa Käteisen johdolla?
Otettiin velkaa, alennettin veroja ja väitettiin että sitä kautta asiat menevät hyvin?
Ilmoita asiaton viesti
Jocke, vanha viisaus: älä ruoki trollia.
Ilmoita asiaton viesti
Meinasin kuolla nauruun jo tossa…ulko-ovella.. ..nyt jatkan lukemista, mutta loistava aloitus ainakin:)
Ilmoita asiaton viesti
Joo, eipä sitten muuten naurata. Tota on tiedossa, jos Rinne tuosta poppoosta hallituksen kynsii.
Ilmoita asiaton viesti
Muistan sen ajan, kun televisiolupamaksusta oltiin luopumassa ja siirryttiin nykyiseen yleisradioveroon. Keskustelut kävivät kuumina ja debatti muistutti lähinnä nykyistä raisti fasisti -keskustelua. Voi sitä kiihkon ja vouhotuksen määrää. Suu vaahdossa monet puolsivat tätä puolijumalallisena totuutena kuinka ihanaa on maksaa veroa ja saada nekin maksamaan, jotka eivät edes televisiota omista.
En jaksa olla ihmettelemättä, kuinka suuri osa kansasta oikeasti on ihan innoissaan, kun saa maksaa lisää veroja ja tulee enemmän menoja.
Mitä hullumman ajatuksen joku Antti Rinne esittää, sitä kiihkompaa on kannattajiensa vouhotus, eikä ketään tunnu kiinnostavan, mitä koko lysti maksaa ja kenelle. Ei ajatella lainkaan, minkälaisia vaikutuksia tällä on yleisemmin. Voi tietysti olettaa, että nämä pahimmat meuhkaajaat eivät edes ymmärrä, että lopulta laskun loppusumma pamahtaa tavalla tai toisella omalle kontolle.
Ilmoita asiaton viesti
On sinällään aika koomista että täällä pienipalkkaiset, uskoisin tavalliset suomalaiset veronmaksajat, kiistelevät siitä kuinka paljon (vähintään) veroja pitää maksaa.
Ja monet ovat aivan innoissaan kun veronkorotuksia on tulossa.
Harvat taitavat ymmärtää että on aivan sama kuka veronkorotukset, maksujen korotukset ym. maksaa.
Loppupäässä ne maksaa aina juuri tämä tavallinen tallaaja kun kävelee kaupan kassalle, maksaa vuokransa, käy lääkärissä, ajaa autollaan tai junalla tai laivalla tai lentää, keittää kahvinsa tai pesee pyykkinsä tai käy suihkussa.
Jokainen verojen ja maksujen korotus siirtyy aina ja ikuisesti myytävän / vuokrattavan tuotteen hintaan. Tätä ei voida estää edes laeilla. Jos yritetään niin kauppojen eteen syntyy kummasti jonoja ja siirrytään yhteiskeittiöihin.
On utopiaa kuvitella että yritys ei siirrä veronkorotuksia tuotteidensa hintoihin tai asuntosijoittaja vuokraan tai sähkölaitos sähkön ja sen siirron hintaan tai öljy-yhtiö polttoaineeseen.
Tai lääkäri, yksityinen tai julkinen, palkkaansa / palkkioonsa.
Koska en ole taloustieteilijä en tiedä mutta luulisin että on olemassa joku tietty raja jonka yli kun verotus menee niin jokainen veronkorotus aiheuttaa vain lisää veronkorotuksia.
Puhtaasti siksi että yhä suurempi osa kansalaisista tarvitsee yhä enemmän yhteiskunnan tukea. Tukea joka maksetaan kollektiivisesti verotuksella.
Samalla verojen viemä osuus on pois kulutuksesta ja se aiheuttaa työttömyyttä Suomessa kuin myös hintataso nousee – veronkorotusten takia.
Työtä siirtyy yhä enemmän halpatyövoiman maihin.
Ja meillä sosiaalisten tulonsiirtojen tarve kasvaa mikä vaatii enemmän – verotusta. Oliko ylätys?
Ilmoita asiaton viesti
Taloustieteen professori ei tiedä mitä tarkoittaa investointi. Ainakaan silloin kun se toimii omaa ideologiauskontoa vastaan.
Eläköön! Kyllä näitä asiantuntijoita kannattaa kuunnella. Ja kuunneltiinhan heitä – edellisen hallituksen aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Jos minä kutsun kulutusta investoinniksi, muuttuuko se silloin investoinniksi? Ja onko niin, että kaikki investoinnit (jos ne todella ovat investointeja) ovat kannattavia. Vaikka tunneli Tallinnaan.
Vasemmistolla on nykyään jotenkin sellainen idea, että kun ihmiset ovat koko ikänsä koulussa, tuotanto lähteen hurjaan kasvuun. Samalla tavalla ajatellaan, että mikä tahansa koulutus – vaikka intersektionaalisen feminismin opetus – on hyödyllistä yhteiskunnalle. Koulutus kuin koulutus; minä en ainakaan ole nähnyt mitään kvalifikaatioita ”lisää koulutus” -ehdotuksissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos minä kutsun investointia kulutukseksi vain siksi, että vastustan vasemmistoa, muuttuuko se silloin kulutukseksi?
Oikeistolla on käsittämättömän lyhyt nenä – eikä se sitä pidemmälle halua nähdä.
Ilmoita asiaton viesti
Saksassa ja Sveitsissä yritykset osallistuvat koulutuksen kustannuksiin isolla panoksella ilman yhteiskunnan välikättä.Pakkohan se on nähdä sijoituksena jo tuloksen kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Kaiken voi tietenkin kääntää oikeisto vasemmisto -kuittailuksi. Ja sittenhän keskustelu on helppoa.
Ilmoita asiaton viesti
MOT
Ilmoita asiaton viesti
Siinähän se juuri onkin. Valtaosa koulutuksen hyödyistä menee koulutetuille, ei valtiolle. Taas kolutuksen kustannukset sälytetään myös niille, joita ei kouluteta. Se on oiva esimerkki tasa-arvosta.
Ilmoita asiaton viesti
Leijonanosa koulutuksen hyödyistä – ainakin rahallisesti – menee työnantajille.
Ilman liikevoitoista perityllä verotuksella ylläpidettyä perusinfraa olisimme kehitysmaan tasolla, puhumattakaan liike-elämästämme.
Tuollaisen ABC-tasoisen viisauden luulisi taloustieteen professorinkin käsittävän.
Ilmoita asiaton viesti
Leijonanosa koulutuksen hyödyistä menee koulutetulle itselleen ja yhteiskunnalle.
Työnantaja saa juuri sen osan joka vastaa hänen yrityksensä kannattavuutta joka on hankittu työntekijän ja yrityksen omistajan / johdon yhteistyöllä.
Jos oikein tiukalle vedetään niin kaikki hyöty menee työntekijälle itselleen loppupelissä.
Ilmoita asiaton viesti
…”ilman verotusta olisimme kehitysmaan tasolla”…Tarkoitatko esimerkiksi Venezuelaa tai jotain muuta sosialismin paratiisia. Kuubastakin on kuulemma riisi loppunut.
Ilmoita asiaton viesti
En, vaan jotain kouluttamatonta kapitalismin paratiisia.
Ilmoita asiaton viesti
Hei. Kiitos Matti, kun jaat meille omaa viisauttasi. Se on arvokasta työtä. Vanhanaikaiseen hyvään Pyhäkouluun pitäisi saada suuri osa kansastamme. Ahneita raharötköjähän nuo tämänajan koulut taitavat päätarkoituksellisesti kasvattaa. Siunaten, Lasse.
Ilmoita asiaton viesti
Markkinatalous on todella vastenmielinen, kaikki maksavat vain sen, minkä ostavat. Ei sitä, mitä naapuri ostaa. Onhan se väärin.
Joskus tulee mieleen, että eikö olisi sittenkin parempi, että koulutkin olisivat yksityisiä. Ja vanhemmat voisivat päättää, laittavatko lapsensa kouluun, jossa (a) ei tarvitse lukea läksyjä tai (b) opettajaa voinimittää v&%%¤#RR#:ksi tai (c) ruokana on vain salaatin lehtiä tai (d) ei opeteta lainkaan matematiikkaa tai (e) 90 % oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomen kieltä tai (f) pukeutuminen on sukupuolineutraalia tai kaikki nämä yhdessä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus.
Lisäisin tähän tulopuolen menojen lisäksi.
Lafferin käyrää estimoidakseni laskin Suomen verot reaalisesti suhteessa kokonaisveroasteeseen yli vuosin.
Viime vuonna saavutimme reaalisen kokonaisveroennätykseemme,99.1 miljardia euroa.
Se saavutettiiin *vähentämällä* kokonaisveroastetta yli prosentin.
Lienemme siis lähellä tai yli Lafferin pistettä, mikä tuntuisi loogiselta, olemmehan yhä maailman 5. kovin verottaja. USA on meidän tuloihimme skaalattuna 30 miljardia per vuosi meitä armeliaampi verottaja. Eli toki selvästi Lafferin pisteen vasemmalla puolella.
http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2718…
Ilmoita asiaton viesti
Vaikuttaakohan tulevaisuudessa jollakin viiveellä se, että kandi-/ maisteritason nuorisoa on kaikessa hiljaisuudessa alkanut siirtyä maasta pois joko työhön tai jatko-opiskelemaan eli kansainvälistymään Suomen ulkopuolelle?
Itse tekisin todennäköisesti niin tässä n. 10 vuotta jatkuneessa tilanteessa.
Silloin potentiaalisesti parempituloisten veroanti ja know-how jäävät saamatta/ hyödyntämättä, kun katsotaan 5-10 vuotta eteenpäin. – Tilalle voi tulla vähemmän koulutettua väkeä, joka rasittaa ns. jakopolitiikkaa?
Ilmoita asiaton viesti
Matti Viren kirjoitti: ”…ja tietenkin kiinteistöveroon rutkasti lisää.”
Missä siellä SDP:n vaihtoehtobudjetissa sellaista ehdotetaan? En itse huomannut.
Ilmoita asiaton viesti
Vero-ohjelmassa lukee:
Nykyistä oikeammilla arvostuksilla kiinteistöverotuksesta tulee oikeudenmukaisempaa, jolloin sen roolia tulee asteittain lisätä. Tämä on mahdollista, sillä suhteutettuna bruttokansantuotteeseen kiinteistöverot olivat Suomessa vuonna 2015 noin 0,8 prosenttia eli puolet EU:n keskitasosta
Eli tavoitteena taitaa olla verojen kaksinkertaistaminen Suomessa…
https://sdp.fi/fi/vero-ohjelma-oikeudenmukaisempaa…
Ilmoita asiaton viesti
Ok, turhaanpa etsi tuota vaihtoehtobudjetista kun se onkin vero-ohjelmassa. 🙂 Mutta asiaan.
Olisit lainannut koko kappaleen etkä vain paria virkettä, lukee siellä paljon muutakin: ”Kiinteistöjen verotusarvot eivät vastaa niiden käypiä arvoja, minkä vuoksi kiinteistövero on liian alhainen arvokiinteistöille ja liian korkea arvoaan menettäneille kiinteistöille. Tämän vuoksi myös kiinteistöveron korotukset kohdistuvat epäreilusti. Valtiovarainministeriössä on käynnissä kiinteistöjen arvostamista koskeva hanke, jonka pohjalta on tarkoitus uudistaa lainsäädäntöä vuodeksi 2020.”
Mainitussa hankkeessa on Sipilän hallituksellakin ollut sormensa pelissä: https://vm.fi/kiinteistoverouudistus
Ja vielä: ”Samalla on kuitenkin varmistettava, etteivät uudistukset aiheuta kohtuuttomia veroseuraamuksia alueellisesti tai pienituloisille väestöryhmille.
Kiinteistöverotusta uudistettaessa tulee arvioida kiinteistöveron veropohjaa laajemmin. Monissa maissa veropohjassa on huomioitu ainoastaan maapohjan arvo eikä lainkaan rakennuksen arvoa. Tällainen järjestelmä ohjaa tehokkaampaan maankäyttöön. Myös rakentamattomien kaavoitettujen tonttien raskaammalla verotuksella voidaan ohjata maan käyttöä. Lisäksi on syytä arvioida, miten kiinteistöihin kohdistuvat lainat otetaan verotuksessa huomioon.”
Joten ei se uudistus tarkoita sitä että lätkäistään kaikille kiinteistöille tuplaverot.
Ilmoita asiaton viesti
”Samalla on kuitenkin varmistettava, etteivät uudistukset aiheuta kohtuuttomia veroseuraamuksia alueellisesti tai pienituloisille väestöryhmille”. Tämä on sitä politiikkajargonia, jolla voi yrittää kiemurrella irti sanomisistaan. Miksi ei sanota asioita suoraan, niin kuin ne ovat. Kuka tahansa ymmärtää, että tarkoitus on vähintään tuplata kiinteistöverot, koska muutenkin verotuksen EU-harmonisointi on vero-ohjelman punaisena lankana. Ajattelutapa on, ”yksikään vero ei saa olla Suomessa alhaisempi kuin muissa EU-maissa”. Se, että muutetaan veroasteita jakauman sisällä tarkoittaa tietenkin sitä, että jos joidenkin vero ei kaksinkertaistu, niin toisten vero voi nelinkertaistua. Miksei jälkimmäisestä mahdollisuudesta uskalleta puhua?
Ilmoita asiaton viesti
Kiinteistoverostahan päättä kaupunki tai kunta.
Valtio antaa vain ylärajan?
Milloin tuota rajaa on viimeksi alennettu? Entä korotettu?
En tiedä mistä tuo tieto on peräisin mutta ainakin As. Oy maksaa myös rakennuksista ki9inteistöveroa, samoin omakotitalon omistaja.
Ja on aivan varmaa että useimmat kunnat nostavat veroa jos vain voivat, siis valtio sallii. Tosin eivät maalaiskunnat maatalouskiinteistöjen.
Ja jokainen veronkorotus nostaa vuokraa enemmän kuin 1:1. Omistusasunniossa asuvalle se on vain verokorotuksen suuruinen kustannuslisä.
Siis peinitullisia joilla ei ole ollut mahdollisuutta hankkia omaa, rangaistaan lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Hakaniemen ja Etelärannan mielestä kiinteistövero on ”parempi” vero. Voidaan sitten sanoa, että ”turvasimme ostovoiman”, ”tulonne kasvoivat”, vaikka todellisuudessa otetaan vain rahat ”toisesta taskusta”. Ja usein vielä ”köyhiltä” enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä ihmeitä ovat demukoiden ” tulevaisuusinvestoinnit ” ?
Himoverottaja SDP ja muu vasemmistohan iskee kiinni tavallisten keskituloisten arkipäivään verottaen juuri asumista ja liikkumista, koska näitä veromuotoihin ei voi yksittäinen ihminen paljoakaan vaikuttaa muuttamatta maasta pois – ja paljonhan niitä fiksumpia kuolutettuja vuosittain maasta lähteekin.
PS. Sorsa ja Virolainen kasvattivat 1970-luvulla rajusti julkista sektoria, mutta herroilta unohtui kokonaan julkisen sektorin eläkerahastointi, joka jätettiin kylmästi tulevien sukupolvien harteille. Melkoista vastuuttomuutta päättäjiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Inflaatio-oloissa (lähes 20 %) veroasteikot pidettiin kiinni lähes kymmenen vuotta. Verotus kiristyi ”sikana” ja rahaa tuli ”ovista ja ikkunoista”, ja kaikki pantiin palamaan. Mauno Koiviston kirjoista (ml. Väärää politikkaa) saa hyvän kuvan tästä hullunmyllystä.
Ilmoita asiaton viesti
no Professorilla ihan jännä kirjotus. Kait Suomella oli 2000 velkaa vain yli 600 milj ja 2009 jo 53 miljardia. BKT oli kyllä noussut asukasta kohden. Nyt velka on jo yli 100 mrd e. Miten paljon pitää tehä velkaa, että Suomi oisi ylivelkaantunut ja sitten asioista päättävät muut kuin suomalaiset?Varmaan ensin luokitukset mediassa kerrottuna laskevat ensin. Äitini kyllä opetti että säästä ja älä ota velkaa, ole ilman, että ei sitä kaikkea saa, mitä haluaa.Eli piti äidin mukaan elää sillai, mihin on varaa elää ja tehdä asioita, joissa ei rahaa tarvittaisi eli innovoida ja keksiä ilman rahaakin. Kait äidin mukaan piti maksaa mieluummin veroja kuin velalla saada verot alemmaksi itelle. Velka on aina maksettava. Valtio ottaa velkaa ja lyhentää ja jälleen ottaa lisää velkaa ja kukaan ei hae konkurssiin valtiota. Vai?Jos on itellä pääomaa saatu ilman velkaa, niin se pääoma pitäs saada tuottamaan lisää ilman velkaa ja maksaa vain verot ja tyytyä siihen mihin on varaa elää. Silloin ei velanantajat ahdistele. Ne jotka saavat verot, heidän pitäisi sitten lisätä veroilla tuloja ja tehdä sen, mihin veroilla on varaa elää. Vai?Kait Luojan luonnossa elukat elää ilman velanottoa ja tyytyvät siihen, mihin on varaa. Elukathan elävät sillai, että jätteitä ei synny.
Ilmoita asiaton viesti
Vuonna 2000 valtionvelka oli vähän yli 42 % bkt:stä.
Bkt oli n. 125 mrd eli velkaa oli n. 60 miljardia. US $
2009 Bkt oli tupla, Velka suunnilleen sama 42 % bkt:stä, siis 120 mrd US $.
Lähde:
https://www.google.fi/search?source=hp&ei=b83XXJKT…
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmahan on siinä, että velka – ja nimenomaan velka ulkomaille (jota valtion velka nykyään on) – ei ole vain tase-erä. Velan takaisinmaksu edellyttää lisää työntekoa – lisää vientiä. Eli pienempiä käteen jääviä reaalituloja kansalaisille
Ilmoita asiaton viesti
Kiinteistövero alkaa olla joissain kohteissa jo melko kipurajalla. Esimerkiksi Valtio/Metsähallitus on itse myynyt maitaan vaikkapa X eurolla, ja seuraavana vuonna sama maapala on kiinteistöverossa arvotettu 3X euron arvoiseksi, ennen kuin muste on ehtinyt kauppakirjassa kuivua (esim suo jonkun vesistön lähellä tulkitaan kaavamaisesti ”lomarakennustontiksi” ostohinnasta, käyttötarkoituksesta ja rakennusoikeudesta riippumatta).
Tähän kun SDP laittaa hiukan korotusta ja ottaa kaiken maapohjan kiinteistöveroon mukaan, pääsemme tilanteeseen jossa jonkun alueen arvo muuttuu negatiiviseksi. Niitä sitten aletaan luovuttaa maksukyvyttömille kuin golf-osakkeita konsanaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kaiken lisäksi demarit haluaa/vaatii verotuksesta päättämisen siirtämistä Brysseliin vieläpä määrä-enemmistöpäätöksillä!
Tämä on suoraan SDPn EU-vaaliohjelmasta:
”verokilpailun torjuntaa koskevista toimista tulee EUssa tehdä päätökset määräenemmistömenettelyllä”
Verotus on yksi niistä asioista,jotka EUssa ja Suomessakin on katsottu pidettävän viimeiseen asti kansallisessa päätöksenteossa.
Verokilpailu, puhumattakaan ’haitallisesta’ verokilpailusta, johon demarit viittaa, voidaan ymmärtää juuri niin monella tavalla kuin halutaan ja erityisesti se voidaan ymmärtää siten, että alemmat verot ovat ’haitallisia’ ja verokilpailun kieltämisen nimissä ne onkin kiellettävä eli veroja on nostettava …
Toisekseen, verotusasioissa EUssa, kuten alv-kannat, päätökset on tehty yksimielisyysmenettelyllä. Nyt demarit vaativat luopumaan tästä. Käytännössä tarkoittaa sitä, että täysin riippumatta Suomen ja suomalaisten äänestäjien/kansalaisten kannasta EU-bryssel voisi komentaa Suomen nostamaan yhteisöveron 40 prosenttiin ja sopivasti määritellyn ’verokilpailun’ myötä myös ansiotuloveron alimman veroasteen vaikkapa 50 prosenttiin.
Kuulostaako demareilta? Aivan – on sitä itseään.
Ilmoita asiaton viesti
Verokarhun (himoverottajan) näkökulmasta verokilpailu on tietenkin haitallista. Monopolin kannalta kaikki kilpailu on haitallista. Verokarhulla vaan sattuu olemaan monopolioikeudet rahan keruuseen.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö tämän ”verokilpailun torjuntaa koskevista toimista tulee EUssa tehdä päätökset määräenemmistömenettelyllä” voisi kirjoittaa muotoon ”haluamme luopua päätösvallastamme EU:ssa”. ”Haluamme saman valtiollisen aseman, kuin mitä meillä oli ennen vuotta 1809”.
Ilmoita asiaton viesti
Me on nyt pitkään oltu tässä kokoomuslaisen politiikan veroja alentavassa ihanuudessa, ja samalla aikaa lapsiperheköyhyys ja yleinen köyhyys on lisääntynyt.
Koska tulee se kulminaatiopiste, että nuokin ryhmät pääsevät nauttimaan tästä ihanuudesta, muutenkin kuin aktiivimallin osalta?
Ollaanko jo lähellä sitä pistettä, että leipäjonoista voidaan siirtyä autokappaan jonottamaan.
Erään puolueen puheenjohtajahan sanoi, että työttömyyskorvaus on tällainen hyvinvointivaltion luksustuote.
Tähän on varmasti taloustieteen professorilla valmis vastaus.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoittaako tämä sitä, lapsiperheköhyys poistuu vain veroja korottamalla?
Ilmoita asiaton viesti
Sinulta kysyin, kun olet taloustieteen professori.
Helpompi se onkin kysyä, kun muita vaihtoehtojakaan ei näemmä ole esittää.
Onko joku väittänyt, muuten, että pelkästään veroja korottamalla?
No, ihan normaali vastaus, eli ei mitään tietoa tai kykyä vastata.
Huhtasaaren linjalla
Onnea vaaleihin!
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kuitenkin olet sitä mieltä, että (myös) veroja korottamalla lapsiköyhyys poistuu .. No, olkoot.
Mutta muuten olet oikealla asialla. Olen ymmärtänyt asian jotenkin niin, että vaikka lapsiköyhyydestä paljon puhutaan, ne jotka siitä eniten puhuvat, ovat aika vieraantuneita koko asiasta. Päättäjät ovat järjestään hyvin koulutettuja (poislukien ehkä vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajat) ja hyvätuloisia, joille asia loppujen lopuksi on aika abstrakti. Miten vakituisessa työsuhteessa oleva hyvin koulutettu ja hyvätuloinen valtion tai kunnan virkamies oikein perehtyy tällaisiin asioihin. Lukee sosiologien ”tutkimuksia”… ? Mutta mikä on sosiologien kosketuspinta asioihin? Enimmäkseen he ovat tekemisissä vain toistensa kanssa…
Ilmoita asiaton viesti
Joku kun osaisi kertoa, mikä on oikea velan määrä. Rysselin näkemys on ainakin ollut 60%/BKT. Muutamat euroopan maat eivät tätä niin kirjaimellisesti ota. Liekö tuossa BKT:ssa jotain, jota ei voi laskennallisesti määritellä. Harmaa talous ei kirjanpidossa näy.
Tässä lamaa odotellessa on kiva pohtia mitä velattomuus tarkoittaa, onko ylivelkaa olemassa jne. Taloustsunamin iskiessä lienee sama oletko velaton tai velkainen. Milläs perit velkoja kun toisella ei ole millä maksaa. Velattoman suolet kurnii yhtälailla kun velattomuus on sama kuin ei ole mitään.
Presidenttimme on näköjään samoilla linjoilla. Vasta kun jemmassa on riittävästi omaa pääomaa on tilanne hyvä. Omalla rahalla on kiva ponnistaa, kun kauppa alkaa taas käymään. On selvää että liiallinen valtionvelka ei kivalta tunnu. Kysymys on kuitenkin siitä miten se on sijoitettu. Kartanon henkilökunnan lisääminen tai Bemareitten liisaaminen ei ole kovin tuottavaa ja siihenhän velanoton pitäisi perustua.
Eiköhän olisi syytä keskittyä siihen miten tulevan laman vahingot saadaan minimoitua ja nousukausi hyödynnettyä. Silloin sitä rahaa BKT:tä vasta tehdäänkin….. Tämän itseään talousneropuolueeksi kutsuman ulosantiin ei kannata kiinnittää huomiota. Sanahelinää jostain eikä yhtään toimenpide ehdotusta.
Ai niin ylempänä jälkipolvi taas parkuu, että me eläkeläiset varastamme heidän eläkkeistään. Ei siitä kannata huolta pitää. Tehkää samoin kuin meidän vanhemmat ja isovanhemmat. Ottakaa velkaa ja laitatte sen omien lastenne maksettavaksi, jotka taas siirtävät….samalla tavoin tappiin asti. Helppoa kun sen osaa.
Ilmoita asiaton viesti
Bkt:n suhteen tulee muistaa että Suomessa siihen lasketaan myös julkinen talous, toisin kuin muualla.
Korjaa Matti jos olen väärässä.
Ilmoita asiaton viesti
Näin se on. Mitä suurempi on julkinen talous, sitä suurempi on nimittäjä, ja ”velkaantuneisuus” (velka/BKT) pienempi. Järkevää olisi verrata velkaa viennin määrään (niin kuin joskus itse asiassa tehdään)
Valtion velka on tätä nykyä 196 miljardia ja viennin arvo 91 miljardia …. Ja niinhän se on, että julkisia palveluksia myymällä velkaa ei makseta takasin.
Ilmoita asiaton viesti
Vaihtotase on hyvä mittari tähän tarkoitukseen: Vaihtotase mittaa kansantalouden ulkomaisten liiketoimien tasapainoa. Jos vaihtotase on ylijäämäinen, kansantalous saa ulkomaisista liiketoimistaan enemmän tuloja kuin sillä on menoja. Tällöin kansantalouden ulkomainen nettovelka pienenee.
Erikoistapaus vaihtotase =0 herättää kysymyksen, että voisiko talous tässä tapauksessa kasvaa? Kyllä voi. Talouskasvun on tapahduttava silloin velaksi. Mutta hyvä ominaisuus on, että tässä tilanteessa suhteellinen velka (Velka/BKT) pysyy vakiona. BKT ei mittaa talousaktivisuuden laatua, tehokkuutta tai hyödyllisyyttä. BKT:ta mitataan euroissa: BKT = BKTL + kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat ensitulot – kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisilta talousyksiköiltä saamat ensitulot.
Jos lisätään vuotavaan suljettuun talouteen velkasi lisää rahaa, on tilkittävä reiät, mistä valuuttaa valuu ulos!
Esimerkiksi Suomen palveluiden tase oli miinuksella vuonna 2018, -2.3 mrd. Mitenkäs on eläkevakuutusyhtiöiden kanssa. valuuko pääomaa ulos vai sisään nettomääräisesti?
Ilmoita asiaton viesti
Bkt ei myöskään erottele hyödyllistä ja haitallista toimintaa. Mikä tahansa maanvaiva, kulkutauti tai onnettomuus kasvattaa bkt:a, vaikka sellaista tapahtumaa vain hyvin harva pitää kansakunnalle hyödyllisenä. Nykyisen käytännön mukaisesti Suomi voi ottaa sitä enemmän velkaa, mitä enemmän ihmiset esimerkiksi ajavat kolareita.
Ilmoita asiaton viesti
Tai valtio korottaa veroja joita se sitten jakaa tulonsiirtoina kansalaisille jotka puolestaan kuluttavat saamansa varat.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, velkahan on kuin pyramidi-huijaus (Ponzi-game). Jostain syystä sitä vaan ei ole kriminalisoitu.
Ilmoita asiaton viesti
Velan määrä riippuu valtiosta. Joku nero mainitsee Japanin ja samalla unohtaa tai ei tiedä, että Japanilla on oma keskuspankkissa kun taas Suomi on EKP:n alla. Suomea voi verrata vaikka Kreikkaan.
Velkaelvytys investoinnit olivat idean keksijän Keynesin aikaan vähän eri juttu kun infran rakentaminen tarvitsi enemmän tekeviä käsiä ja tekevät kädet olivat kotimaisia, noh, voi toki sanoa, että velkaelvytetään Viroa jossa yritykset ovat ja josta työntekijät tulevat.
”Koulutus on tulevaisuuden satsaus!” – on toki totta, mutta jokainen ymmärtää (halutessaan), että kyseesä on tarkoituksella lanseerattu ympäripyöreä yleistys, koska ’koulutus’ on sanana kuin ’maahanmuuttaja’ , sitä ylistäessä tai sitä kritisoidessa on termiä pakko avata.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä, siis EU:ssa, EKP on elvyttänyt kai 2 500 miljardin edestä ostamalla sijoittajilta ja pankeilta eri valtioiden velkakirjoja.Ostot on maksettu ”painokoneella”.
Vauhti oli kai 60 mrd / kuukausi ja alkoi muutama vuosi sitten.
Tuo ophjelma on ilmeisesti nyt loptettu, on tainnut alkaa hirvittämään.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ostoohjelma ei kasva.. ei se mihinkää ole hävinnyt.
Ilmoita asiaton viesti
Koulutuksella on ihmeellinen asema poliitikkojen fraseologiassa ja työkalupakissa. Lisää rahaa koulutukseen; samantekevää mitä koulutetaan. Lisää oppivuosia koululaitoksessa, hyvä asia. Kuitenkin pitäisi kai käytetyn rahan ja oppivuosien sijaan selvittää, mitä opitaan. Kun juttelee esimerkiksi amiksen opettajien kanssa, yleinen reaktio on se, että oppimistulokset ovat heikentyneet paljon, matematiikassa taso lähestulkoon romahtanut. Mutta se ei tunnu kiinnostavan ketään. Yliopistoissakin tuijotetaan pääasiassa valmistuneiden määriä, mutta kuka tahansa ymmärtää, että sen seurauksena laatu laskee.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun juttelee esimerkiksi amiksen opettajien kanssa, yleinen reaktio on se, että oppimistulokset ovat heikentyneet paljon, matematiikassa taso lähestulkoon romahtanut.”
Mistähän tuo mahtaisi johtua? Sillä että ammatillisen opetuksen rahoitusta on roimasti leikattu vuodesta 2012 alkaen ei varmaan ole mitään merkitystä?
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&c…
Ilmoita asiaton viesti
Leikkaukset….Mitkä ihmeen leikkaukset? Kysehän on vain vuosiluokkien pienenemisestä aiheutuneista menojen tarpeen pienenemisestä. Sinä tunnut uskovan, että kakki ongelmat hoidetaan lisäämällä valtion menoja. Köyhyys poistuu, kun lisätään tulonsiirtoja. Työttömyys poistuu, kun lisätään työllisyysrahoja, ilmasto kylmenee kun lisätään ilmastorahoja…
Ilmoita asiaton viesti
Sinä vaan jaksat rakennella noita olkiukkojasi. En usko että kaikki ongelmat poistuvat valtion menoja lisäämällä. Enkä ole koskaan sellaista väittänyt.
Luitko edes yhtään noista jutuista jotka löytyvät laittamani linkin takaa? Siellä on esim. mielenkiintoisia tilastoja. Tilastokeskuksen mukaan ammattikoulussa opiskelevien määrä on kasvanut eikä vähentynyt.
2013 ammatilliseen koulutukseen tuli 113588 uutta opiskelijaa, 2017 126884. Myös opiskelijoiden kokonaismäärä on kasvanut samalla ajanjaksolla 313610 – 326952.
Muutos ei ole kovin suuri, reilut 13000 neljässä vuodessa, mutta esittämäsi väite siitä että oppilasmäärät olisivat vähentyneet ei tilastojen mukaan pidä paikkaansa.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomessa elää vielä se henki, että mitä huonommin yrityksillä menee, sitä parempi se kaikille muille (eritoten työläisille).”
Taidatkos sen selvemmin sanoa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä yksi tapa ymmärtää tätä ihmeellistä maailmakuvaa, on katsoa, mihin opetuksiin se ”aikojen alussa” perustui. Ehkä paras dokumentti on itsensä Otto Wille Kuusisen kirja Työmiehen talousoppia, joka ilmestyi pian kapinan jälkeen 1921. Kirja oli pitkään käytössä opintokerhoissa ja Sirola-opistossa (ennen Nevala & Peltonen -kirjaa). Kuusisen kirjan punainen lanka on identiteetti: arvonlisä = palkkasumma + voitot. Ja tästä Kuusisen sukaan seuraa, että palkkoja voi nostaa ”rajatta”, koska seurauksena on vain voittojen (riiston) pieneneminen. Palkat eivät saman logiikan mukaan vaikuta inflaatioon. Arvonlisä (tuotannon arvo) se annettu, se ei riipu suhteellisista) hinnoista.
Lukemalla Kuusisen kirja alkaa ymmärtää Rinteen Antin hallituksen (eurovaalien jälkeen) julkaistavaa hallitusohjelmaa paljon paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen julkinen velka on nyt jokseenkin tarkasti tuo 60 % / bkt, joten Rinteen linjoilla tullaan sitten rikkomaan vakaus- ja kasvusopimuksessa sovittua.
Suomi on yleensä aina pitänyt kiinni sovitusta, mutta miten lie tässä tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
En haluaisi olla mikään pahan ilman lintu, mutta en yllättyisi, vaikka alijäämän suhteen oltaisiin kohta EU-kriteerien tuntumassa.
Tuotannon kasvu alkaa selvästi sakata; maaliskuussa teollisuustuotanto supistui jo 1.4 % ja alkuvuoden kasvu oli käytännössä nolla. Yleensä muuta talous seuraa viiveellä teollisuuden kehitystä. Ja rakennusalasta tiedämme jo, että siellä mennään reilusti rinnettä alas.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjanpidosta kuitenkin puuttuu arvo, luonnonvarojen merkitys, kun ne vähenee uusiutumattomat varat luonnossa ja entä uusiutuvat?Vai?No entä miten elukat luonnossa ja kasvit tekevät taloutensa?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea sanoa – ja mitata. Häviämisen suhteen tulee vaan mieleen, että maapallo kai kuitenkin on ”suljettu talous”.
Ilmoita asiaton viesti
juu velkaa oli v 2000, 63435 milj e ja v 2009,64281 milj e, v 2018 yli 100mrd e—Veronmaksajan liiton mukaan.No USA:n valtionvelka 2018 , 21 700 miljardia dollaria. Puh?
Veronmaksajien Liitto:
Veronmaksajien Liiton mukaan velka oli v 1950 vain 228 milj e ja se oli alhaisin % BKT:stä eli 24.8%
2000 vuoden velka 63435 milj e ja BKT:sta 46.6%
2009 velka 64281 milj e ja BKT:sta 35.5%
2018 velka yli 100mrd e ja BKT:sta 45%
Ilmoita asiaton viesti
Suomen julkinen velka oli tammikuussa 2019 140,4 miljardia euroa ja 60 % / BKT. Julkista velkaa ne ovat kaupunkien ja kuntienkin velat valtion velan lisäksi.
Lähde: EKP ja EU-komissio.
Ilmoita asiaton viesti
”Näinhän se menee. Menot maksavat itsensä. Olen itsekin huomannut sen. Kun käyn Prismassa, niin kassalle jättämäni rahat palautetaan minulle ulko-ovella.”
Monesta blogistasi tulee mieleen sana trolli, pakostakin jos taloustieteen professori pystyy sarkastisesti kirjoittamaan että raha kiertäisi näin nopeasti. Ruokakauppaan jättämien rahojen ansiosta minulla on energiaa tienata lisää rahaa. Sattumalta ruokakauppani on myös työpaikkani asiakas joten minun kohdalla on mahdollista saada ”samat eurot” takaisin ja reippaasti päällekkin.
Eipä nuo hoivakodit ole vankiloita, samalla tavalla sieltä voi asiakas vaihtaa parempaan kuin mistä muusta tahansa palvelusta, itse en ainakaan palaa paikkaan josta on kehnoa palvelua saanut, joten kuvittelisi että tuo hoitajamitoitus on bisneksen kannalta pitkällä aikavälillä hyvä juttu, ainakin yksityisille hoivakodeille.
Tuo vappusatanenkin pienituloiselle eläkeläiselle joka laittaa kuukaudessa jokaisen senttinsä kulutukseen, verottaja verottaa tuon satasen suurelta osin takaisin sieltä kierrosta ja ehkä samalla luo työpaikan tai kaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, että blogisti ottaa esille nämä tulevaisuusinvestoinnit,jotka rahoittavat itse itsensä, joilla Rinne on tarkoittanut oppivelvollisuuden pidentämistä ja varhaiskasvatuksen maksuttomuutta.
Tällä logiikalla varmaan kaikki aikuiskoulutuksen maksuttomuus ja terveydenhuollon maksuttomuus rahoittaa itse itsensä, kunhan ensiksi nämä kustannetaan verovaroilla. En millään usko, että veroaste palautetaan ennalleen näiden tulevaisuusinvestointien jälkeen.
Lopputulos on, että verotus jää entistä korkeammalle tasolle ja veroa maksavalle kansanosalle käteen jäävä tulo pienenee.
Ilmoita asiaton viesti
Tartteeko kaikkia tuloja mitata rahassa. Jos ihminen hankkii pääkoppaansa tietoa, onhan sekin varallisuutta. Entä terveys? Molekyylibiologi Elisabeth Blackburn–Epel:Pitkän ja Hyvän Elämän Biologia–kirja kertoo, että ihminen ite hankkii omat sairaudet sukupolvissa ja niitä sitten siirretään sukupolvissa eteenpäin sentakia, että ihminen ei ole osannut elää oikealla tavalla. Toiset ikäänkuin ovat osnneet paremmin elää ja sillai terveys on säilynyt hyvin ja ei ole tullut ennenaikaista sairasaikaa. Siis paljon ennen vanhuutta. Sairauksilla tuppaa olemaan sarjatuotanto. Kokohomman syy ennenaikiseen sairastuvuuteen ennen varsinâista vanhuutta eli siiä 75 vuotta ovat huonot elintavat sukupolvissa. Sairaus ei oisikaan Luojan syytä ja kuritusta. Eli siis ihminen ite luo kuluja itelle, joita sitten terveydenhoidossa joudutaan veromarkoilla hoitamaan. Kirja kannattaa lukea, se on kirjastoissa . Teos on aika uusi.On käännetty suomeksikin.
Ilmoita asiaton viesti
El sie herranen aika asentään herätä karhua. Anna sen nukkua.
Nyt pian aletaan verottamaan pitkästä iästäkin.
Anna SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden itse keksiä uudet verotuskohteet.
Ilmoita asiaton viesti
Niin Elizabeth kerto, sai Nobellin Telomeeritutkimuksista. Telomeerit ovat kromosomin päissä ja ne suojaavat geenejä, että geenit ei vioitu
Ilmoita asiaton viesti
Taloustiteiljä Vireniltä olisi voinut kysyä lähdettä yhtiöverokommenttiin tai kommenttia oppivelvollisuuden pidentämistä koskeviin (vaikkapa talouspolitiikan arviointineuviston kieltämättä hiukan kepeisiin) tuottolaskelmiin.
Vieläkö poliitikko Viren on kiinnostunut tällaisesta keskustelusta? Vai onko vaalikampanjan kohderyhmän kannalta yhdentekevää?
yt,
Roope
Ilmoita asiaton viesti
Tässä taustalla kai oli demarien ohjelma, jossa oppivelvollisuduenpidentäminen oli esillä. En kyllä nähnyt siinä yhteydessä mitään laskelma tai muita vaikutusarvioita. Olisin ehkä odottanut, että Roope olisi kysynyt niiden perään.
Mitä tulee yhtiöverotukseen, asian käsittely tällä foorumilla on vähän vaikeaa. Taustalla on vain ajatusleikki, jota ole joskus pyritellyt. Ja siinä ideana on se, että yhteisöveron tuotto on nykysysteemissä niin pieni. että voi kysyä, pitäisikö se poistaa kokonaan, sen sijaan että tehdään erilaisia poikkeuksia ja arbitaarisia vähennyksiä ym. Sitten on vielä kysymys, millä nopeudella reagoimme verokilpailuun…
Milellään kyllä juttlesin näistä asioista kassasi muutenkin kuin netin välityksellä…
Ilmoita asiaton viesti
Eli siis sotekulut, niissä oisi pitänyt keskustella ihmisen elämäntavoista kun kerran Elizabethin mukaan sairaudet syntyvät sukupolvissa ihmisen elämäntavoissa ja niitä sitten geenitkin kantavat. Samoin yritystoimintaan pitäisi ottaa mallia luonnon muilta asukkailta kuin vain ihmisen. Elämntapoja muuttamallahan sitten kulutkin ja verot laskee. Menot sitten pienenee. Vai?
Ilmoita asiaton viesti
Matti Viren kyllä tietää taloustiedettä varmaan paljon. Mutta taloustiede ei ratkâise ikäänkuin pohjaa, jossa taloudellista toimeliaisuutta kirjanpidollakin mitataan. Pohja on kuitenkin esim elämäntapoja luova sairaus. Ja pohja on kestävä kehitys ja luonnonsuojelu,päästöjen välttäminen luontoon, luonnon roskaaminen, muovit merissä. Nämä ovat kuitenkin taloudelliselle toimeliaisuudelle pohja, jossa taloustiede joutuu elämään. Esim. eläimet luonnossa elävät varojensa mukaan. Kun varat kasvavat ja eläimet sen näkevät, niin heillä taloudellinen toimeliaisuus vilkastuu varojen kasvaessa. Eläimet ei ota velkaa.Eläimet syövät toisiaan, mutta samalla saalistajalla ja saaliilla kehityy uusia ominaisuuksi ja sillai varallisuus voi heillä lisääntyä. Myös kun ravintoa on paljon saatavilla, sekin luo eläimille varllisuutta, mutta eläimet säätelevät sitä varallisuutta vähentämällä kuluttajia, että ravintovarallisuus ei lopu. Vai?. Sotekuluthan laskisi, jos ihmiset Elizabethin mukaan eläisivät semmosilla elämäntavoilla, että ei sairastuttaisi ennenaikojaan ja että sairaudet alkaisivat vasta vanhuudessa eli ikä oisi n75 vuotta. Jne
Ilmoita asiaton viesti
Valtionkonttori ite kertoo netissä, että julkinen velka oli 2018, 137.5 mrd e ,josta valtionvelkaa oli 2018 105 mrd e eli edellinen hallitus oli ottanur myös velkaakin, vaikka velkaa yritetään hillitä. Nobelin mies kyllä taisi kannattaa velalla elvyttämistäkin Sipilän tai aikaisemman hallituksen aikana muistaakseni. Velkahan on kasvanut kun katsoo 2000- lukua nyt vuoteen 2019 kevääseen
EDP–julkinen velka 2018 137.5 mrd e Kannatan kuitenkin äitini neuvoa, elä varojen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
140 miljardia, sen maksamiseen menisi koko yhden vuoden kansatulo (190 Mrd) Huh!
Ilmoita asiaton viesti
no entä tulot, miten valtion velalla 105 mrd e saatiin tuloja, velanantajat sâi korot tuloina, no entä valtio, mitä valtio sai? Mitä velka tuotti 2018 valtiolle, valtiohan on ihmiset?
Ilmoita asiaton viesti
No talousnobelisti Joseph Stiglitz ehotti 2015 pääministeri Sipilälle:” Mieti kasvua,älä valtion velkaa” Nobelisti ehotti velalla elvytystä 2015 Eli ehottaisiko Stiglitz nyt samaa Rinteelle, että jos Rinne ei mietikään valtion velkaa, vaan kasvua. Eikö se Kemin sellutehas toisi sitten kasvua ja tänne meille Kainuuseen Paltamoon toinen sellutehas, jota tänne puuhataan kovastikin ja muut sellutehtaat, joita esitetään. Terrafamen akkukemikaalitehas jne. Puuta kuulemma on tavoite saada kasvamaan 150 milj m3/ vuoši vuoteen 2030–2050. Nyt hiili co2 on viimesen Hawajin mittauksen mukaa yli 415 ppm, joten puut kasvaa, kun ledvaloilla ilman aurinkoa kasvattaa Robbesin Lilla Trädgår hiilidioksidin avulla ja kerto minulle Robbes, että hiili co2 on lannoite kasvihuoneessa. Sillä ei lämmitetä suinkaan Robbesin mukaa kasvihuonetta
Ilmoita asiaton viesti
Ja Mauna Loalla CO2-pitoisuus kasvaa aina kun se ärjäisee.
Ilmoita asiaton viesti
Kansantaloustieteen perusta on rahatalouden toiminnan ymmärryksessä. Tässä video MMT:sta. Moni on yrittänyt hyökätä tätä vastaan, ja lopulta sortunut vain argumenttivirheisiin, epäonnistuessaan argumentaatiossaan 🙂 :
https://m.youtube.com/watch?v=E5JTn7GS4oA
Ilmoita asiaton viesti