meeviren

Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden

 

Suomeen tulee 18 maakuntaa ja ilmeisesti maakunnille myös verotusoikeus. Maakuntamallia kannatti ennen eduskuntavaaleja vain Keskusta. 13 prosentin kannatuksella on siis mahdollista saada aikaiseksi malli, jota selvä enemmistä kansalaisista vastusti ja oletettavasti vastustaa edelleenkin.  Jos meillä olisi ollut Sveitsin mallin mukainen kansanäänestys, maakuntamalli olisi kuopattu saman tien. Toki saman kohtalon olisi kokenut myös pakkoruotsi ja moni muu poliittisen suhmuroinnin lopputulos.

On turha ihmetellä, miksi ihmiset eivät äänestä. Äänestävät he miten tahansa, lopputulos voi olla täysin päinvastainen. Haikeana ajattelee anglosaksista enemmistövaalitapaa, jossa nyt kuitenkin tietää, että saa, mitä tilaa.

Emme vielä tiedä, miten massiivisen byrokratian poliitikot onnistuvat maakuntiin rakentamaan. Yleensä tämän kaltaiset pelot kuitenkin toteutuvat täysimääräisesti. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien sijaan palkataan hallintojohtajia, rahoitusjohtajia, henkilöstöjohtajia, tiedottajia jne.

Mutta ehkä se on kuitenkin pieni murhe sen rinnalla, että maakunnat saavat verotusoikeuden. Tällöin aiemman SOTE-kaavailun säästömekanismi valtion asettaman budjettirajoituksen kautta ei enää toimi (”perälauta avataan”). Mikä turvaa kansalaiset siltä, että maakuntaverot nousevat pilviin? Periaatteessa ei mikään muu kuin luottamusmiesasemassa olevien poliitikkojen halu säästää rahaa. Mutta niin kuin olemme huomanneet Säätytalon neuvotteluista, halu lahjoa kansalaisia heidän omilla rahoillaan voittaa useimmiten terveen taloudenpidon periaatteet.

Jos maakuntavero toteutuu, on meillä kolme tuloista perittävää veroa. Ja sitten voidaan jäädä odottelemaan EU-veroa. Euroopan Unionin suoraan kansalaisilta perimä vero muhii kaiken aikaa Unionin käytävillä ja kuten tunnettua (linkki US:n uutiseen) sillä on kannatusta myös suomalaisten potentiaalisten euroedustajien keskuudessa. Eniten kannatusta löytyy Vihreiltä, mikä sinällään ei ole yllättävää, ovathan he vaaliohjelmassaan sitoutuneet kasvattamaan Suomen maksuosuuksia EU:lle seuraavien sananparsin: ”vahvistetaan EU:n kykyä tasoittaa kilpailukyky- ja suhdanne-eroja esimerkiksi jäsenmaiden maksuosuuksia kasvattamalla”. Kreikan kilpailukykyvajeen arvoksi arvioitiin jossain vaiheessa 40 %, joten tällaisen tavoitteen omaksuminen kuulostaa pelottaan kalliilta.  Suhdanne-erojen tasoittaminen kuulostaa jo fantasia-tason ajatukselta. Ainakin se vaatisi vähintään massiivista EU:n yhteistä budjettia. Toisaalta eivät suhdannevaihtelut mihinkään häviäisi, ne vaan olisivat (ehkä) aiempaa enemmän samanlaisia eri jäsenmaissa.

Selvää on, että EU-veroa ei yritetä lanseerata uutena yleisenä tuloverona vaan jonain pienimuotoisena haittaverona vaikkapa vain muovipilleille tai lentokoneella tehtyjä maailmanympärysmatkoja koskevana ilmastoverona. Mutta periaatehan on tietenkin se, että ”kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden”. Yksittäistä hyödykettä koskevasta haittaverosta on lyhyt matka yleiseen haittaveroon, ja kun ”haitan” identifiointi tulee liian vaikeaksi, siirrytään yleiseen hyödyke- tai tuloveroon. Veron määrä ei tietenkään ole enää meidän käsissämme.

EU-veron kanssa kilpailee, tai pikemminkin täydentää, ajatus verotuksen harmonisoinnista. Ajatuksena on ns. ”haitallisen verokilpailun” estäminen eritoten yritysverotuksessa. Vaikka verokilpailuun toki liittyy epäterveitäkin piirteitä, on se kuitenkin jonkinlainen suoja ”himoverotusta” vastaan. Jos verokarhun ei tarvitse mitenkään pelätä veropohjan rapautumista verotusta kiristettäessä, mikä silloin estää kiristämistä.

Joku voi tietenkin sanoa, että meillä on vielä varaa kiristää verotusta. En nyt olisi ihan varma siitä. Jotta voitaisiin sanoa, onko meillä varaa kiristää verotusta, on ensi sovittava siitä, mitä verotus on. Minun mielestä verorasituksen todellinen (lahjomaton) indikaattori on julkiset menot. Julkiset menot on aina loppujen lopuiksi rahoitettava verotuksella. Muita vaihtoehtoja ei ole, koska julkinen sektori ei pääsääntöisesti ole tuloa tuottava talousyksikkö. Toki se voi aina ottaa velkaa, mutta ei loputtomiin. Se voi jättää velat maksamatta, mutta konkurssi ei ehkä ole asiallinen vaihtoehto julkisten menojen rahoittamisessa. Sovitaan siis, että julkisen sektorin ”taakka” kansataloudelle on sama kuin julkiset menot. Vuona 2017 (jolta vuodelta uusimmat tiedot ovat käytettävissä) menot olivat 121.3 miljardia euroa. Yleensä lukua verrataan kokonaistuotannon (BKT) arvoon, mutta ei BKT ole mikään käytettävissä oleva tulo, koska siihen sisältyvät tulonsiirrot ja tuotannontekijätulot ulkomailta (netto) sekä kiinteän pääoman kuluminen. Ehkä oikeampi suure on koko kansantalouden käytettävissä oleva tulot, joka samaisena vuonna 2017 olivat 181.5 miljardia euroa. Eli ”todellinen” veroaste oli 67 % (eli se siis sisältää kaikki verot ja muut maksut, jotka julkinen sektori saa nyhdettyä kansalaisilta). Jos se kuulostaa liian pieneltä, niin ei auta muuta kuin tähyillä ulkomaiden konsulaattien ovikilpiä uuden kortteerin löytämiseksi.

 

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280930-vihreissa-ja-vasemmistossa-kannatusta-eu-veroille-perussuomalaiset-vastustavat

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Verotus on helppo ja yksinkertainen menetelmä Valtion tuloille niin kauan kuin verovelvollisia riittää. Antti Rinne tietää, ettei vielä olla lähelläkään kipupistettä. Mikä lienee sellainen huoltosuhde, jossa huoltajien määrä ei enää riitä koti- ja ulkomaisten huollettavien hyvinvointiin? Se riippuu tietenkin huoltovelvollisen tuloista. Toisaalta myös suurituloisten on kipupisteen lähestyessä mahdollista muuttaa sinne kuuluisaan veroparatiisiin.

Luulisi, että kansatalouden asiantuntijoilla olisi sellaisia simulointiohjelmia, joilla voisi peilata verotuksen vaikutusta. Kauppateoriassa tämä vastaa rajahintaa eli jos hintaa nostetaan liiaksi, myynti vähenee ja sitä kautta myyntitulo.

Mikä siis lienee rajahinta verotuksessa?

Käyttäjän JukkaPaljarvi kuva
Jukka Paljarvi

Voit aloittaa esim. googlaamalla "Laffer curve".

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Olof Palmen aikaan Ruotsissa käytiin julkisten menojen ja verotuksen suhteen mitä ilmeisimmin siellä ääripäässä, josta nähtävästi joku tai jotkut eivät pitäneet enää alkukeväästä v. 1986.

Julkisen talouden osuus taisi olla pahimmillaan 66 % luokkaa kokonaistaloudesta. Ruotsalaiset kuitenkin onnistuvat nousemaan pois myöhemmin kurimuksesta kolmen vuosikymmenen järkevän talouspolitiikan keinoin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tuollaisella tavalla käyttää termiä "kokonaistalous" ei ole tietenkään mitään merkitystä. Pari vuotta sitten Suomessa julkiset menot olivat siinä 60% bruttokansantuotteesta, mutta yksityiset menot siinä 240%. Jokaisen luulisi intuitiivisestikin tajuavan, että jo 20%:nkin osuus kokonaistaloudesta on julkiselle taloudelle poikkeuksellisen suuri – tosin Ranskassa, Ruotsissa ja Suomessa ihan tavallinen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #14

Taidat olla varsinainen pellehermanni. Kommunismissakin julkiset menot ovat mitä ovat ja yksityiset menot ovat mitä ovat.

Tyhjän haahuilun sijaan Vuorelakin voisi aatteen palon sijaan ottavan edes pientä järkeä numeroiden suhteen.

Tälläinen vasemmistolainen yritys hämärtää julkisen talouden ja verotuksen osuutta kansantaloudessa on aivovuodon vastaista.

Jos joka kolmas palkkaeuro maksetaan vero-ja velkarahoin julkisella sektorilla, niin tilanne on onneton yksityistalouksien ja taloutta rahoittavien yritysten puolella.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #14

Yksityiset menot 240 % BKT:sta. Voisitko vähän avata?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #25

Mutta missä on 240 %. Savela puhuu julkisen sektorin arvonlisäyksestä (käytännössä julkisesta kulutuksesta), minä kokonaismenoista. Ajattelet ilmeisesti, että tulonsiirroilla ei ole väliä. Jos veroasteesi on 100 % ja rahasi annetaan minulle, niin se on OK?
Julkisen sektorin arvonlisänä käytetään sitä paitsi julkisen sektorin kustannuksia; ei todellista arvonlisää tiedä kukaan. Sen TK unohtaa kertoa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsissa on maakuntavero vastaava vero noin 10%. Arvelisin, että Suomessakin maakuntavro voisi olla samaa luokkaa...

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Sipilän hallituksen aikana on jo palkattu suuri määrä virkamiehiä maakunnallisiin organisaatioihin (täällä Tampereen seudulla esimerkiksi Pirkamaan Liitto) samoihin tehtäviin, joita kunnat nyt suorittavat. Tuplamiehitys on edennyt suurta vauhtia ja jatkunee kiihtyvällä vauhdilla. Lienee selvä, ettei kunnista maakunnile siirtyvistä tehtävistä irtisanota kunnan virkamiehiä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Tällä keinolla työllisyysaste 75 prosenttiin?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hyvä pointti. Työllisyysasteesta tuli muuten mieleeni, että astetta aina mitataan nuppiluvun mukaan. Kukaan ei esimerkiksi huomioi, että keskimääräisten työtuntien suhteen eri maiden välillä on valtavia eroja. Esim. Suomella 1653 ja Yhdysvalloilla 1783. Poliitikoille riittää 2h.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jos EU:sta - ja aivan erityisesti euroalueesta - halutaan saada toimiva "liittovaltio", kannattaa varmaan kääntää katseet Yhdysvaltoihin?

Siellä liittovaltiotason veroprosentti huinii 14-20 prosentin välillä, talouden senhetkisestä syklistä riippuen. Keskimäärin se on 17 prosenttia. EU:ssa prosentti.

Ja nähty on, ettei tämä malli oikein toimi. Tukipaketit siirtyvät maasta toiseen kuin joulupostikortit konsanaan. Rahapolitiikka on jumittunut nollaan - ja suomalaiset kotitaloudet kiskovat kaksin käsin yhä suurempia asuntolainoja. Jopa siinä määrin, että Suomen Pankki haluaa toppuutella isäntänsä EKP:n rahapoliittisia linjauksia (me suomalaiset emme osaa elää tässä yhteisvaluutassa.)

Kiinnostavaa luettavaa EU:n ja Yhdysvaltain mm. verotuserojen osalta:

https://voxeu.org/article/budget-related-cross-bor...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jos maakuntavero olisi progressiivinen, se olisi joka tapauksessa edistystä verrattuna kuntaverolla hoidettuun soteen. Kelpaisikohan kepulle?

Aluksi luulin kyllä blogaajan otsikon merkitsevän, että hän on liittynyt persuihin oikein virallisesti.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

"Mutta ehkä se on kuitenkin pieni murhe sen rinnalla, että maakunnat saavat verotusoikeuden. Tällöin aiemman SOTE-kaavailun säästömekanismi valtion asettaman budjettirajoituksen kautta ei enää toimi (”perälauta avataan”). Mikä turvaa kansalaiset siltä, että maakuntaverot nousevat pilviin?"

Ei se maakuntavero ole yksiselitteisesti huono asia. Vaikka se lähes varmasti nostaakin kokonaisveroastetta(!), niin ainakin se kannustaa maakuntia hoitamaan asiansa hyvin, koska budjetoivat "omaa" rahaansa. Toisin olisi valtiolta tulevan budjettirahoituksen laita. Sitä paitsi ne maakunnat, joilla ei alunperinkään ole edellytyksia itsenäisiksi toimijoiksi karsiutuvat näin nopeammin pois. Keskusta toki yrittänee keksiä tähän jonkun tulonsiirtomallin kasvukeskuksista muille maakunnille, mutta tuskin saavat siitä pysyvää.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Minun mielestäni yksi maakunta riittää. Ongelma on siinä, että kun suurin (?) osa kuluista siirtyy maakunnille, nykyiset kunnat sementoituvat seuraavaksi 1000 vuodeksi.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Sinällään samantekevää, miten lisäverot kerätään käytännössä. Kustannustehokkaalla ja toimivalla tavalla järjestettynä sote toisi varmasti säästöjä, mutta sellainen nyt ei vaan käy.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Korkea veroaste ja samalla maksulliset julkiset palvelut.

Kannattaa vaihtaa leiriä yksityiseltä julkiselle - tai sitten maata.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kansantalouden tulot olivat siis 181,5 miljardia ja julkiset menot 121,3 miljardia. Voitko hieman avata, mitä nämä luvut pitävät sisällään? Ovatko julkiset menot siis nettomenoja? Jos maksan terveyskeskuskäynnistä, niin sehän on julkista tuloa. Onko julkiset tulot pelkästään palkka- ja pääomatuloveroja ja muita veroja? Jos tämä on julkisen puolen tase, niin tilannehan olisi itse asiassa hyvä, kun julkinen puoli on näin paljon plussalla.

Tyhmiä kysymyksiä, mutta en saa lukuja täsmäämään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ollilalla ja Vuorelalla on kokonaan kadoksissa rahan lähde.

Julkinen sektori ei maksa mitään palkkoja, eläkkeitä tai investoi ilman yritysympäristön vero-ja eläketuottoja. Tämän lisäksi verotetaan myös palkansaajia ja eläkeläisiä...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Julkiset menot ovat bruttomenoja kuitenkin niin että tulosiirrot sektorilta toiseen (valtion/kunnat/SOTU-rhastot) on nettoutettu.
Julkiset tulot ovat pääosin veroja mutta myös maksuja kuten mainitsemiasi palvelumaksuja. Mukana ovat myös sellaiset verot "kuten" sakot tai Veikkauksen "voitto" (="lottovero"). Pointti on siinä, että koska tuloja on moneen lähtöön, on ehkä helpompi katsoa menoja, koska ne ovat se todellinen rasite. Jos valtion menot ovat 100 miljardia, verotulot 50 miljardia ja velanotto 50 miljardia, on tyhmää sanoa, että verorasitus on "vain" 50, koska "huomenna" verotulojen pitää olla 150+korot.

Käyttäjän Lumedemokratia kuva
Esa Heikkinen

Ihmettelen myös miten tässä näin kävi. Kansa tuomitsi Sote-touhut ja maakuntamallit ja Keskusta koki sen suurena vaalitappiona. Nyt samainen Keskusta on taas hääräämässä Sotea ja maakuntiaan vastoin kansan selkeästi näyttämää mielipidettä. Tuleeko vanhaan sanontaan .. pettää aina toinenkin puolue?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ja samalla koko vasemmiston äänisaalis oli vain 26,02 % anneteista äänistä ?

Joku asia on nyt pahasti vialla !

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Kannattipa äänestää. Mikään ei muutu.
Olisiko arabikeväästä tai keltaliiveiltä jotain opittavissa... Vallan puudelista ei siitäkään tunnu apua löytyvän.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tarvitaan näköjään toistoja, ja toistoja ja ...

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Miksi olet YLE:n vaalikoneessa kysymyksessä 16/22 samaa mieltä siitä, että "Geenimuunneltujen tuotteiden käyttö maataloudessa on kiellettävä EU-alueella"?

Nykytilanne: "Nyt jäsenmaat saavat itse päättää, sallivatko ne alueellaan EU:ssa hyväksyttyjen muuntogeenisten kasvien viljelyn."

Haluat siis, että esim. EU-parlamentti hyväksyisi päätöslauselman, että jäsenmaat eivät saa käyttää EU:n hyväksymiä muuntogeenisiä organismeja. Äänestäisit siis EU-eduskunnassa kieltäen muuntogeeniset organismit? (Näin myös kasvattaen samalla EU:n päätösvaltaa)

Ylipäätään, miten suhtaudut muuntogeenisiin organismeihin?

(Anteeksi kysymys ohi aiheen, ajattelin, että tänne viestin laittaminen on hyvä ratkaisu, koska kysymys ja vastaus jäävät kaikkien nähtäväksi sekä todennäköisemmin saan vastauksen)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Monet Ylen koneen kysymykset ovat omituisia. Tämä nimenomainen muistuttaa kuitenkin elämän vakavuudesta ja vaikeudesta meitä, jotka haluamme sekä lisätä europarlamentin valtaa että tukea turvallisen geenitekniikan kehittämistä.

Kaikki kasvinjalostushan on geenimuuntelua. Viime vuosina sitä on opittu tekemään älykkäästi ja suunnitelmallisesti.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Vastasin tähän jo eilen, mutta minnehän sekin on kadonnut. Yritetään uudestaan:
YLE:n kysely on vastamielistä tyyppiä, jossa on osat a ja b, joihin pitää yhdessä vastata tyyliin "Haluatko, että EU tekee hyvää". Jos vastaa, että haluan, sanotaan, että haluat EU:n vallan kasvua (kansallisvaltion kustannuksella). Jos sanot ei, sanotaan, että haluat EU:n tekevän pahaa...
Vastustan EU:n vallan kasvua kaikissa olosuhteissa. Piste. Toisaalta suhtaudun nihkeästi geenimuunteluun yleensä ja erikseen.
Vastasin varmaankin 6 vaalikoneeseen ja lähes 150 kysymykseen. Kirjoitin kyllä kaikkiin jonkinlaisen perustelun vastauksilleni, mutta en aina jaksanut tuoda esiin sitä liittovaltio-teemaa (sehän oli sisäänrakennettu oikeastaan kaikissa).
Kysymystenhän pitäisi olla muodossa ”Haluatko x:ää”. ”Jos halusit x:ää, haluatko, että EU tekee sen Suomen hallituksen sijaan”? Mutta arvaa, onko yhtään sellaista kysymystä mukana.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset