meeviren

Menot muuttuvat tuloiksi

 

 

Palataan vielä hallitusohjelman kimppuun. On oikeastaan sama, mistä aloittaa, mutta aloitetaan nyt puolustuspolitiikasta. Numeroliitteessä kohta 1 sanoo: ”Puolustushallinnolle turvataan riittävät resurssit: puolustushallinnon henkilöstöä lisätään hallituskaudella noin 100 tehtävällä. Maksaa 7 miljoona euroa”. Ohoh, miten halpaa tämä on, riittävät resurssit seitsemällä miljoonalla.

Hävittäjistä puhutaan sen sijaan vähän; todetaan vain, että ”Hornet -kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti”. Ei mitään hintalappua! Hintalappu on kuitenkin vähintäänkin 7 miljardia, elinkaarikustannuksineen todennäköisesti luokkaa 20 miljardia. Mistä ihmeestä sellainen raha revitään?

Suomessa on vähän vaikea keskustella puolustuspolitiikan vaihtoehdoista. Honettien täysimääräinen korvaamisen kannattaminen suo toki immuniteetin ”veljeilee Putinin kanssa” –syytöksiä vastaan, mutta se aika kallista imagon rakentamisesta. Kun rahaa ei nykyisinkään menoihin, miten tällaiset summat saadaan mahdutettu kehyksiin.

Hallitusohjelmassa on sen sijaan kymmenittäin Hikki-Hiiri kohtia, joiden suuruusluokka on sata tuhatta euroa. Mitä ihmettä ne tekevät hallitusohjelmassa? Aina (taitaa olla toista kymmentä) moni niistä on tyyppiä ”perustetaan eläinsuojeluasiamiehen virka”. Säätytalossa on saanut 10 pistettä, kun on pystynyt ideoimaan uuden ”asiamiehen” viran. Ketään ei ole näköjään vaivannut se byrokratia, jota nämä asiamiehet tuovat tulleessaan keksiessään itselleen uusia tehtäviä, toimistoon avustavaa henkilökuntaa ja taksipalvelulle uusia reittejä. Minusta pitäisi ihan aidosti kysyä, onko mitään järkeä luoda joka ikiseen julkisen palvelun lohkoon oma asiamiehensä. Eikö jokaisen julkisen hallinnon virkamies ole lähtökohtaisesti asiakkaiden asiamies?

Niin pienet ja isot asiat ovat sulassa sovussa sekaisen keskenään.  Ja kovin vähän puhutaan niistä isoista. Missä on pohdita kestävyysvajeen hoidosta? Vai oletetaanko, että sitä ei ole olemassakaan. Odottaisi, että VM:n laskelmat 10 miljardin tasolla olevasta kestävyysvajeesta saisivat osakseen edes kommentin hallituspuolueilta. Hallitus vaikuttaa kyllä innokkaalta elvyttämään mahdollisen taantuman oloissa, mutta se ole lainakan halukas keräämään reservejä (ylijäämää) taantuman varalle. Eli eletään velaksi ja taantuman aikana vielä enemmän velaksi. Moraalisesti vaikuttaa hieman oudolta, että myydään kulutuksen kasvattamiseksi edellisen sukupolven keräämä varallisuus ja jätetään lapsille vielä mojova velka perinnöksi muka investointina.  

Aika erikoisia ovat hallitusohjelomaa puolustavat kommentit, jotka yllätys, yllätys tulevat SAK:sta eivätkä hallituspuolueilta. Mutta ehkä se on sama asia. SAK:n ekonomistin Parizio Laina’:n kommentit työllisyysasteen noston merkityksestä valtion talouden alijäämälle vaikuttavat aika erikoisilta. Hänen mukaansa ” Vaikka työllisyysaste ei nousisi ollenkaan, tarkoittaisi se ainoastaan 0,1 % BKT:stä suurempaa alijäämää”. Jää aprikoimaan, millainen malli SAK:lla mahtaa olla alijäämien ennustamiseen; voiko tulo- ja menolukuja käsitellä (toisistaan riippumatta) kuin kassakoneen nauhaa. Joka tapauksessa ilman työllisyysasteen (palkkasumman) nousua alijäämää kasvaa ilman menojen päätösperäistä kasvuakin

Toinenkin kommentti on oireellinen. Puolustaessaan ns. tulevaisuuspakettia hän kertoo, että ”kertaluontoinen tulevaisuusinvestointipaketti 3 Mrd. euroa rahoitetaan puolestaan pääasiassa omaisuustuloilla, ei velalla. Nyt en ymmärrä lainkaan. Mitä eroa on omaisuuden myyntituloilla ja velanotolla? Toki ne ovat eri sanoja, mutta varallisuuden hallinnan kannalta ne ovat vain kaksi vaadetta (toinen negatiivinen, toinen positiivinen). Missä on näytetty toteen, että valtion varallisuusportfoliossa kannattaa pitää vain velkaa? Eikö SAK:nkin (ml. kaikki muutkin liitot) kannattaisi myydä pois kaikki omaisuus ja palauttaa rahat jäsenilleen. Pahana päivänä – jos sellainen sattuisi tulemaan – otettaisiin vain valtion tavoin velkaa.

Tietysti olennaisempaa on se, että se on paljon puhutut tulevaisuusinvestoinnit ovat pääosin vain kulutusta ja on halpahintaista otsikoida niitä tulevaisuuden investoinneiksi. Jonkinlaisena tulevaisuusinvestointien lippulaivana esitetään aina koulutusta, mutta senkin suhteen on oltava varovainen: koulutus on vain osin investointi, osin se on kulutusta. Julkisuudessa on ollut lukuisia esimerkkejä näistä ”muka” investoinneista, mutta lisätään tänne nyt muutama kuvaava esimerkki: Elokuva-alan ja audiovisuaalisen alan tuotantotukeen 36 milj euroa. Välitä viljelijästä -toimintamalli 8 milj. STM:n lainsäädäntötyön resurssit 3,4 milj. Negatiivisen tuloveron kokeilu 20 milj. Välitä viljelijästä -toimintamalli 8 milj, Tuntuu siltä, että kaikki, jotka ovat saaneet suunsa auki Säätytalolla, ovat päässeet mukaan (vähän niin kuin ”kaikki pelaavat” -hanke). 36 miljoonaa käytetään elokuvahankkeisiin, joissa kotimaiset Steven Spielbergeiksi itseään kuvittelevat tuottavat 10 miljoonalla eurolla elokuvia, joista käy katsomassa 200 maksanutta katsojaa. No nehän ovat (oikealla tavalla) kantaa ottavia, ja sopivat mainiosti YLE:n ohjelmistoon sadan toiston kera. Ehkä näistä toistoista tuleekin idea kutsua tätä rahan polttamisesta investoinniksi

Mitä tästä kaikesta pitäisi sanoa? Tavoitellaan työllisyysastetta x, mutta ei esitetä yhtään konkreettista keinoa sen saavuttamiseksi (muuta kuin edelläkin jo mainitut ”asiamiesten” virat ja ehkä hoitaja-mitoitukset). Oppivelvollisuuden pidentämien tukin tuo porukkaa työmarkkinoille, tuskin eläkepäätöksetkään. Entä yrittäjyys? Vastauksena on jo kulunut fraasi ”luodaan yrittäjyysstrategia” (haukotus). Onneksi kuitenkin harmaan talouden torjunnassa ollaan tarkempia: peräti 20 ohjelmakohtaa. Paras on varmaan kohta 3:

”Verottajalle mahdollistetaan tarvittavat lainsäädännölliset ja teknologiset keinot, joilla se voi mahdollisimman automaattisesti kerätä digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedot verotuksen käyttöön”. Toisaalta kuitenkin kerrotaan, että ”varmistetaan yksityisyyden suojaa, tietosuojaa ja tietojen julkisuutta koskevien lakien toi­mivuutta kokonaisuutena tietosuoja-asetuksen rajoissa”. Ilmeisesti jälkimmäinen kohta on tarkoitettu jonkinlaiseksi jäniskevennykseksi.

 

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/282648-sakn-ekonomisti-sivaltaa-hallitusohjelman-arvostelijoita-harhaanjohtavaa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

NO , tulee julkisenhallintoon ainakin työpaikkoja. Kait yritykset luovat uusia työpaikkoja, jos näyttäisi olevan tuloja. Julkishallinto saisi tulot verotuksesta tai valtion tuloista. Vai?Valtion tulot ovat verot ja muut tulot.Yritys ei kuitenkaan palkkaa ketään, jos ei homma kannata. Eli siis julkishallinto homman kait sitten pitäs kannattaa. Vai?

Luonnossa ainakin lajit lisääntyvät, jos varat, ravinto riittää eli tulot. No jos luonnossa lajit lisääntyvät liikaa, lajit vähentyvät. Jos luonnossa tulot, ravinto lisääntyvät, lisääntyy väkikin. Vai?Luonnossa ei kuitenkaan saalistajat syö tuloja tappiokseen, lajit syö tuloja harkiten. Luonnossa oisi tulot:kasvit, vesi, toiset eläimet(.Mutta nämä tulot toimivat harkiten ja tekevät keinoja puolustaakseen itseään ja siksi näitä tuloja ei voi syödä sillai, että syöjät eläiši suusta suuhun periaatteella eli jääkaapissa oisi tai kellarissa jatkuvasti tuloja eli ravintoa, ruokaa.Jos luet 1000 ekologista kirjaa, niin näin näyttäisi olevan. Luonnossa lajit ei syö tuloja kaikkia, osa on jatkuvasti säästössä .Ja kun osa on säästössä, säästöt kasvavat, tulot siis kasvavat

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"Luonnossa lajit ei syö tuloja kaikkia, osa on jatkuvasti säästössä."

Ei se ihan näin mene. Luonto on raadollisempi. Jos kuluttajia on liikaa, niin luonto poistaa elinkelvottomimmat yksilöt ja tasapainottaa kulutuksen sillä tavalla kestäväksi.

Vain jyrsijät keräävät ruokaa varastoon. Muut syövät mitä saavat.

Päivä kerrallaan.

Ihmiskunnan vinoutuminen suhteessa luontoon alkoi silloin, kun länsimaissa ryhdyttiin kantamaan huolta afrikkalaisten hengissä pysymisestä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no linnutkin pistäät ruokaa tâlteen myös eli tuloja säästöön. Eläimet syövät harkiten. Esim leopardi ei syö hyvin pientä apinaa kuten ei Leijonakaan. Lajit kyllä syövät ensin heille sopivat ruuat. Lajit elävät sillai, että eivät elä yli varojen eli eivät elä yli kantokyvyn . Eläimet saalistavat toisia harkiten, siis kaikkia tuloja ei syödä.Eläimiä tappaa myös taudit. Täpläperhonen ei esim syö mitä sattuu jne

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no kyllä eläimet ei ensin syö mitä sattuu. Esim perhoset syövät tiettyjä ruokia. Linnut myös panevat ruokaa säästöön eli tuloja jne.Taudit kyllä tappaa luonnossa, mutta luonnossa ei eletä yli kantokyvyn, eläimet ja kasvit. Myös kasvit pyrkivät pitämään itellä oman alueen jne. Eläimet syövät toisia harkiten jne. Luonnossa on ravintoverkko olemassa ja ketju, tuottajat, kuluttajat. Siis ei yksin kuluttajat jne.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Ei syytä huoleen Matti viren ja kumppanit.
Valtiovarainministeriössä tuotettu kansallinen tekoälyohjelma: "AuroraAI -kohti ihmiskeskeistä yhteiskuntaa".
Julkilausumilla kaikki totaalisen järjestelmän ongelmat ratkeaa (sehän ei voi olla väärässä, ihminen on syyllinen).

Aurora AI: "Konsepti ihmiskeskeisestä ja eettisesti kestävästä yhteiskunnasta tekoälyaikana".

VIDEO: Ota elämäsi hallintaan DigiMinän avulla: https://youtu.be/bJyOcjOHlgg

Tämä on ikään kuin Orwellin kirjasta: DigiMinä hoitaa sinut, ja talouden ym huolenaiheet.

Kannattaa katsoa tuo video. Minä en ole nähnyt juuri mitään näin pöyristyttävää naivismia.

https://vm.fi/documents/10623/1464506/AuroraAI+keh...

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Huh, luulin, että Suomin suurin puppugeneraattori hölynpölylle on SITRA, mutta ehkä olin sittenkin väärässä. Mistä tällaisia hankkeita oikein sikiää. Eikö kukaan päättäjä kysy, mitä tämä oikein on?

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Jotenkin niin epäloogisesti tuo porukka (olen kaksi kertaa tavannut) aloitti Normienpurkutalkoot - kampanjan ministeriöissä Kokoomuksen opein, mutta päätyikin massiiviseen tekoälyletkajenkkaan, missä tietokone on se normi.

Petteri Orpo ja Sanni Grahn Laasonen olivat keskeisimmät ministerit ja Mika Lintilä saatiin siihen työrukkaseksi. Syntyi massiivinen hanke, mikä tietysti kinuaa rahoitusta itselleen uudella vaalikaudella Rinteen hallitukselta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei ole ihme, että hallitusohjelma on tällainen toiveiden tynnyri, sillä sitä työstettiin ilmiöpöydissä "luovasti" ilman mitään budjettirajoitteita. Ja ilmiöitä syntyi idealistien lyödessä viisaat päänsä yhteen. Liian moni maasta irti oleva idea päätyi ohjelmaan.

Viisikko toimi Enid Blytonin kirjoissa monesti Rinteen hallituksen tapaan: söi eväitä ja etsi aarretta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Asiamiehistä vielä... he kokeivat varmaan tärkemmäksi tehtäväkseen vinkua lisää rahaa kohteeseensa. Valtio siis maksaa siitä, että joku vaatii lisää rahaa - niin kuin valtiot menot olisivat ilman asiamiehiä liian pienet.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Valtion rahojen riittävyys ei ole kai koskaan ollut todellinen ongelma demareille ja vihreille.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Kirjoitin tämän lehden kommentissani 17.6.2011 ”Suomen tie on Kreikan tie.” Tällä tiellä velkaantunut Suomi-neito kulkee kaiken aikaa. Nyt näyttäisi siltä, että neidolla olisi edessään Rinteen hallituksen myötä loppuintervallin aika ennen troikan (EU, EKP, IMF) kohtaamista. Hallitusohjelma näyttää rakentuvan pitkälti toiveajattelun varaan.

”Aikuislasten” puuhastelua eli aikuisen keholla ja lapsen mielellä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/analyytikolta-t...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset