meeviren

Hiilinielut ja markkinatalous

 

Aloitetaan alusta eli kysymyksestä, saako Suomeen rakentaa sellutehtaita ja hakata niitä varten puita.  Sellu on universaalinen tuote, hieman samanlainen kuin öljy. Sen kysyntä maailmamarkkinoilla riippuu ensi sijassa maailman talouskehityksestä ja selloosan suhteellisesta hinnasta (selloosan hinnasta suhteessa kaikki muiden hyödykkeiden hintaan). Suomea kohtaava sellun kysyntäkäyrä on horisontaalinen, eli Suomen kannalta sellun hinta on annettu (sanotaan hienosti eksogeeninen). Suomi ei siten voi vaikuttaa sellun hintaan kuin pienellä marginaalilla.

Jos Suomi lopettaa sellun tuottamisen, sellu tuotetaan muualla. Metsänomistajat joutuvat silloin rahtaamaan puunsa muualle, mikä tietysti maksaa (rahti, sanotaan Kemijärveltä Uruguayn Paso de los Torosiin, on pois metsänomistajan tililtä).  Matka Petroskoin sellutehtaalle on toki lyhempi, mutta monessakin mielessä kuoppaisempi.

Entä jos metsänomistajia kielletään hakkaamasta puuta Suomessa? Oletettavasti puu tuodaan silloin, ainakin osittain ulkomailta, Venäjältä tai Uruguayista, suomalaisiin tehtaisiin. Suomalaiset hiilinielut ehkä kasvaisivat, mutta ulkomaiset supistuisivat. Olisiko maapallon tila silloin parempi?

Entä jos Suomessa kielletään sekä metsien hakkaaminen että sellun valmistaminen? Silloin metsiä hakataan muualla ja sellu tehdä sekin muualla. Kasvavatko maapallon hiilinielut tämän seurauksena? Ei minun käsittääkseni, jolleivat sitten maailman parhaat (ainoat?) hiilinielut ole Suomessa.

Keskustelussa hiilinieluista tunnu ketään häiritsevän se, että sekä metsät että tehtaat ovat yksityistä omaisuutta. Voivatko ne ilmaston muutoksen vuoksi muuttua valtion omaisuudeksi? Voidaanko mikä tahansa omaisuus valtiollistaa (korvauksetta) koska ilmaston muutos?

Ainoa, mikä vähentää metsien hakkuutarvetta, on selluloosan (ja paperin) maailmanmarkkinakysynnän supistuminen. Se taas edellyttää tulojen ja sitä kautta kulutuksen supistumista koko maailmassa. Eli elintasoa pitää laskea. Toki joku verotukseen intomielisesti suhtautuva voi ehdottaa maailmanlaajuista selluveroa, joka nostaa sellun hintaa ja siten supistaa kysyntää, mutta ehkä tällaisilla ideoilla ei kannata vaivata päätään.

Omituista on se, että ne jotka eniten kiivailevat hiilinielujen puolesta, ponnistelevat kaikkein kiivaimmin tulojen kasvattamisen puolesta. Ajatellaan vaikka Suomea. Uusi kansarintamahallitus aikoo realisoida aiempien hallitusten säästöjä (omaisuutta) ja ottaa lisävelkaa, jotta kulutus (yksityinen ja julkinen) voisi kasvaa. Todellakin kasvaa! Eikö pikemminkin pitäisi tähdätä Pohjois-Korean elintasoon? Siellä ei sellulla juhlita.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos kerran Suomessa ei riitä puuta, silloin mitään ongelmaa ei ole: tehtaat seisovat tyhjillään ja hallitusta naurattaa, kun patruunat vetivät rahansa pöntöstä alas - rakensivat tehtaan vaikka ei ole puita.

Jos taas Suomessa riittää puuta, silloin edes alkuperäistä ongelmaa ei ole.

Mikähän sitten on se kolmas vaihtoehto, joka hallitusta nyt huolettaa?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Mitä muut ajattelevat meistä? Suomen pitää olla esimerkki. Suomen pitää olla kokoaan suurempi. Suomi on sitoutunut.... Ota näistä sitten kiinni.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Yleisemmin puhutaan sellusta, eikä selluloosasta, joka on sellun raaka-aine.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sellu

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren
Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Eikös Vihreitten idea ole, että kompensoidaan metsänomistajille se että jättävät puut kaatamatta. Eli tienaat siitä kun vain omistat metsää.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tiedä siten vihreitten ideoista, mutta en ole kyllä nähnyt kenenkään esittävän mitään konkreettista. Metsätalouden (metsänhoidon) ja metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli 2017 8.5 miljardia euroa, Sen antaa jonkinlaisen arvion korvausten suuruudesta. Päälle tulee vielä työttömyyskorvaukset 100 000 työntekijälle ym. Mutta hallituksellahan näyttää olevan rahaa kuin roskaa.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Poliitikkojen kiistely hakkuumahdollisuudesta ja sen myötä sellutehtaiden perustamisesta on jokseenkin absurdia. Valtaosa metsistä hakataan hakkuusuunnitelmien pohjalta. Niissä metsät on inventoitu ja haettu puun tuotoksen kannalta optimaalinen hakkuumäärä. Metsänomistajan on järkevää pysyä suosituksen tuntumassa. Pahimpia metsänhaaskaajia rajoittaa yksityismetsälaki, joka kieltää metsän hävittämisen sanktioiden uhalla.

Mitkä ovat ne todelliset keinot, joilla metsien hakkuu pysäytetään esim. 60 mlj m3. Toistaiseksi ei ole mitään muuta keinoa rajoittaa yksityisen metsänomistajan hakkuita kuin edellämainittu yksityismetsälaki.

Uusien tehtaiden määrästä poliitikkojen on turha taistella. Jokainen tehtaanjohtaja tietää, että jos puun kysyntä ylittää metsien tuotoksen, puun hinta nousee yli sietorajan. Yhteiskuntakin siihen sitten jo puuttuu. Jos tehtaat tehtaat on tehty tuontipuun varaan, se on sitten jo oma tarinansa.

Jos meidän on kasvatettava hiilinieluja puun käyttöä rajoittamalla, niin se on oppia, joka menee tavan tallaajan hilseen ylitse. Kuka sen menetyksen maksaa. Onko meillä sellainen puute hiilinieluista, että jo leivästäkin pitää kieltäytyä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

On niin helppoa vaatia metsän hakkuiden rajoittamista, kun se ei itselle maksa mitään. Voi jopa paistatella päivää moraalisäteilyssä, koska on estävinään ilmaston muutosta. Sosialisointi on ihan OK, jos koskee vain naapureita.

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä

Kirjoitit taas vastaansanomattomasti.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Voidaanko mikä tahansa omaisuus valtiollistaa (korvauksetta) koska ilmaston muutos?"

Varmaan vastaavalla tavalla kuin vaikka sotatilassa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hätä on kuulemma suuri. "Mutta Suomen pitää näyttää esimerkkiä". Luulisi niiden, jota niin kovasti haluavati näyttää esimerkkiä, näyttävän itse esimerkkiä. Olisi kiva nähdä "hyvien ihmisten" lista, josta ilmenee, ketkä ovat kieltäyneet Balin-matkoista, ovat myyneet autonsa ja kesämökkinsä, lopettaneet lihan ja ulkomaisten hedelmien syönnin, jne....... Hyvien ihmisten esimerkki antaisi voimaa meille muillekin.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suomi-neidon olisi syytä lopettaa hyvissä ajoin ”ilmastopoliisina” toimiminen. Siitä ei hyvää seuraa pitkässä juoksussa varsinkin, kun ilmasto on matkalla kylmenevään suuntaan. Syy siihen on kiistattomasti Auringon aktiivisuustason lasku, jota on kestänyt kohta jo kokonaisen vuoden.

Lähihistorian aikana Auringon aktiivisuustaso on laskenut kolme kertaa. Spörerin minimi (1460-1550), Maunderin minimi (1645-1715) ja Daltonin minimi (1790-1830) saivat kaikki aikaan ilmaston kylmenemistä kotiplaneetallamme. Nyt näyttäisi olevan alulla neljäs minimi, jota onneksi hidastaa maapallon meriin varautunut lämpöenergia.
Maapallo saa käytännöllisesti katsoen kaiken energiansa Auringosta sähkömagneettisena, lyhytaaltoisena säteilynä, josta 70 % imeytyy maapallolle ja jää lämmittämään maapallosysteemiä.

Tätä taustaa vasten hiilinieluista kannattaa olla vähemmän huolissaan.
Itselläni on jo ikää sen verran (yli 70), että tuskin tulen näkemään Auringon aktiivisuuden hiipumisesta johtuvan minimin seurauksia pahimmillaan. Joka tapauksessa siihen olisi hyvä varautua hyvissä ajoin etukäteen huolehtimalla mm. leipäviljan varmuusvarastoista Suomessa.

Aurinko tänään, jossa ristimäni ”juustopalloilmiö” jatkuu päivästä toiseen:

https://sohowww.nascom.nasa.gov/

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset