meeviren

Opettajia ei tarvita

 

Uutisia, uutisia…OAJ haluaa nostaa oppivelvollisuusikää 19 vuoteen, korottaa opettajien palkkoja (lähtöpalkka yli 3000 euroon) ja sitovan opettajamitoituksen (18/20 oppilasta opettajaa kohti) kouluihin. No, näinhän vaaditaan. Ja vaalirahoitukselle halutaan vastetta.

Samalaisia vaatimuksia on varmaan ilma solkenaan ennen budjettikäsittelyä, mutta toivoisi joskus pohdittavan paitsi sitä, mitä seinästä rahat revitään, myös sitä, mikä rooli koulutuksella ylipäätään pitäisi olla. Nyt jokainen poliitikko, tai poliitikoksi aikova, voi kuitata kysymykset ”mitä oikein pitäisi tehdä talousongelmien ratkaisemiseksi sanomalla: ”pitää satsata koulutukseen”. En ole koskaan huomannut, että joku olisi kvalifioinut koulutuksen alaa tai laatua. Syntyy vaikutelma, että ”mitä tahansa koulutetaan, ja miten kauan tahansa koulutus kestää, aina tulee voittoa”.

Täytyy vielä muistaa, että Suomessa – päinvastoin kuin yleensä maailmalla – koulutus on täysin maksutonta, eli niinsanotusti ”ilmaista”. Julkinen valta vastaa (lähes) kaikista kustannuksista ja riskeistä. Jos koulutetaan liikaa tai väärille aloille, lasku lankeaa pääosin julkiselle vallalle ja sitä kautta kollektiivisesti veronmaksajille. Jos Suomi olisi markkinatalousmaa, koulutuksessakin toteutuisi jotenkin se periaate, että ”se, joka tilaa, myös maksaa”. Jos joku haluaa kouluttautua 50 vuotta, siitä vaan! Miksi ylipäätään valtion pitää päättää, miten pitkään kouluissa pitää olla!

Soisi kuitenkin edes joskus pohdittavan sitä, miten pitkälle perinteistä koulutusta kannattaa viedä nykymaailmassa, jossa tiedonvälitys ja tietotekniikka mullistavat monet perinteiset markkinamuodot. Ajatellaan vaikka sellaisia viime vuosien innovaatioista kuin Airbnb ja Uber, jotka ovat paljolti muuttaneet käsityksemme sellaisista perinteisistä toimialoista kuin majoitus ja kuljetukset. Ja lisää on varmaan nopeasti tulossa: esimerkiksi pankit ovat kiireen vilkkaa sulkemassa kiinteistöjään, koska perinteisiä konttoripalveluita ei enää ”tarvita”. Etätyön kasvu on tyhjentänyt monet muutkin konttorit. Ja ajatellaan vaikka urheilua: pikkupaikkakuntien kentät ammottavat tyhjillään, koska telkkarista voi seurata 24/7 -tyyliin maailman tähtien kisailua. Tinderistä voi löytää kaverin/vaimon/miehen/ym., ei tarvita enää tanssilavoja, kerhoja, puhemiehiä …

Mutta mitä tekemistä tällä on koulutuksen kanssa? Luulisi, että paljonkin. Koulutus on muodoiltaan pysynyt lähes samanlaisena ainakin 4000 vuotta, jolta ajalta meillä on tietoa kouluista ja koulutuksesta. Istutaan luokissa, opettajaa puhuu ja oppilaat kuuntelevat. Mutta miksi näin pitäisi jatkua seuraavat 4000 vuotta. Mihin tarvitaan luokkahuoneita, kouluja ja valtavaa määrää opettajia?

Nykyisen tiedonvälityksen aikana luulisi riittävän, että Suomessa on, sanotaan 20 opettajaa. Ainakin luennot voidaan helposti välittää kotisohvalle tai ostarin kahvilaan. Eikä tarvita ”epäpäteviä” opettajia, koska vain ”paras opettaja” opettaa (aivan kuin Timanttiliigassakin; eivät siellä juokse lähipubin Matit ja Maijat). Miksi mitään vakavasti otettavaa selvitystä ei tehdä mahdollisuuksista korvata nykyistä kontaktiopetusta uusimmalla tietotekniikalla ja tiedonvälityksellä? Siksikö, että OAJ:n tapaiset lobbarit eivät halua, vai pitääkö aina katsota, mitä muut tekevät edellä! Toki jotain yhteisöllisyyttä tarvitaan lasten/nuorten osalta esim. kommunikaatiotaitojen kehittämiseksi ja oppimistulosten testaamiseksi, mutta ei siihen varmaan tarvita sellaista massiivista kouluverkostoa, joka meillä nykyään on (tai on rakenteilla).  

Jos seuraa ulkomaisten huippuyliopistojen toimintaa, ei voi olla panematta merkille, miten paljon ne satsaavat ”nettiopetukseen”. Parhaiden professoreiden luennot (kalvot & audiot) ovat netissä (joko ilmaiseksi tai maksumuurin takana). Ilmiselvänä tavoitteena on luoda tilanne, joilla nimenomaan opetukseen laadulla (ei sijainnilla) pyritään valtaamaan tulevaisuuden nettiopetuksen markkinat. Vielä nyt ollaan kaukana universaaleista maailmanlaajuisista opetuksen ”sähköisistä” markkinoista, mutta kuka tietää, mikä tilanne on 10-20 vuoden päästä. Miksi kuunnella paikallisen suomalaisen yliopiston ”ei koskaan kuullut” -opettajan luentoja, kun tarjolla on maailman parhaiden professoreiden opetusta. Ehkä vielä joku keksii Uber-sovelluksen kotiopettajille (ajatelkaa, mikä painajainen verokarhulle ja koulubyrokraateille)!

Opetuksen tekninen toteutus on tietenkin vain yksi asia. Vähintään yhtä olennaista on se, mitä opetetaan. Tarvinnee tuskin ihmetellä, miksi koulukseen on enenevässä määrin lisätty erilaisten pseudotieteiden (kuten sukupuolen tutkimus, tulevaisuuden tutkimus jne.) aineksia. Suurempi ongelma liittyy ns. yleissivistävään opetukseen. Nykymaailmassa erilaista yleistietoa ja yksityiskohtia on mieletön määrä; miksi niitä pitäisi opettaa. Tarvittavan tiedon hankkimiseen on nykyään paljon tehokkaampia tapoja kuin opetus luokkahuoneessa. Mihin tarvitaan tietoa tyyliin Pohjanmaan joet, Jaakobin pojat, Suomen linnut… Eikö maantiede ole vain reliikki ajalta ennen sanomalehtiä? Luulisi, että tarpeellisen tiedon (äidinkieli, matematiikka ja englanti) opettamiseen ei varmaan tarvita 10 vuotta, jos halutaan pidättäytyä tarpeellisen tiedon jakamiseen, eikä tehdä kouluista isojen lasten päiväkoteja, joihin - aah - niin väsyneet vanhemmat voivat sijoittaa jälkikasvunsa häiritsemästä harrastuksia.

Eikö olisi järkevämpää, että sen sijaan, että jatkuvasti vain mangutaan lisää rahaa koulutukseen, pohtia, mikä on tarpeen ja mikä ei, sekä miten koko järjestelmä pitäisi rakentaa tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa silmällä pitäen. Ehkä juuri koulutuksessa uinuvat ne suurimmat säästökohteet, joiden rinnalla ”SOTE-uudistuksesta” luvatut kolmen miljardin säästöt ovat vain taskurahaa.   

 

https://yle.fi/uutiset/3-10900363

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Usein unohdetaan koulutukseksen yksi merkittävä tehtävä, valikointi. Ei ole suinkaan tarpeen antaa oppilaille tietoa ja kehittää osaamista, vaan valikoida oppilaita opettajan keinoin ja verkostoitumisen tavoin. Tätä käytetään ihmisten keskinäiseen sosiaaliseen arvonmuodostukseen, mutta tuhlaa suunnattomasti resursseja.

Ei olisi mikään vaikea asia (eikä edes kallis) laittaa kaikki oppimateriaali ensimmäiseltä luokalta yliopistoihin ilmaiseksi nettin, jotta kaikki halukkaat voisivat lukea ja tenttiä edullisesti.

Kokemukseni mukaan erityisesti yliopistot Suomessa ovat erittäin jääriä opetuksen kehittämisen suhteen. Oikeastaa juuri mikään ei ole olennaisesti muuttunut 80-luvulta.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Valikointi on ilman muuta yksi, ehkä jopa tärkein korkeakoulujen tehtävä. Mutta miten vähän siihen kiinnitetäänkään huomiota! Usein valintakysymykset tekee laitoksen nuorin assistentti ja kysymykset ovat masentavaa "hauki on kala" tyyppiä. Monivalintakysymykset (veikkausket) ovat monesti vielä sitäkin heikompia. Montako tutkimusta on muuten tehty valintakoemenetyksen ja myöhemmän työuramenetyksen suhteesta!

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Hyvä provo. Mutta olisin kuvitellut, että professorismies olisi ensiksi perehtynyt alaa koskevaan tutkimukseen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hettelepä muutama hyvä kirjallisuusviittaus meille malliksi.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Sähköistä tiedonvälitystä on todella syytä viedä eteenpäin opetustoiminnan osalta. Kehitys kehittyy, halusi OAJ sitä, tai ei.

Tottakai osalla opettajillakin on paikkansa, mutta jo perusopetuksen jälkeen opetustoimintaa voidaan helposti ohentaa ja virtaviivaistaa, koska digitalisointi ja tulevaisuus ovat jo täällä. Netin kautta toimiminen on nuorille pala kakkua ja tulevat sukupolvet elävät varmasti vielä enemmän ns. netin kautta. Itseohjautuvuuteen oppimisen lisäminen jo yläasteella antaa vielä paremmat valmiudet jatkossa työelämään. Ei siellä duunissakaan se opettaja ole vieressä kädestä kiinni pitämässä.

Webexit ja nettiopiskelu ’pilvestä’ ovat helppokäyttöisiä molemmat. Mukavaa on vielä se, että opiskelemaan tai kokoustamaan ei tarvitse fyysisesti lähteä. Säästyneen ajan voi sitten käyttää vaikka muihin hommiin. Tehokkuus lisääntyy ja tulos paranee. Jälkikäteen asioiden kertaaminenkin käy digitaalisesti kätevästi. Ei siihenkään tarvita erillistä kouluttajaa tai opettajaa patsastelemaan.

Off topic. Miksei muuten Suomessa köyhä julkinen sektori hyödynnä em. palveluita isommassa mitassa ? Turhanpäiväistä kouluttautumista, seminaareja jne. riittää. Ja maakunta maksaa aina tuon lystin. Lisäksi turhanpäiväinen kokoustaminen on saatanan kallista ja ilmeisesti myös ilmastoa kovasti kuormittavaa matkusteluineen.

Luulis vihreiden ottavan tästä ilmaisesta vinkistä vaarin.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Ylilyönti, mutta suunta on väistämätön jossain määrin ja jollain aikataululla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Opettajille halutaan lisää palkkaa oppilasmäärän supistuessa tulevina vuosina rajusti syntyvyyden romahduksen takia ?

Mikä tässä yhtälössä mättää ?

Ja tietenkin samalla opettajien määrääkin tulisi lisätä ... jne

OAJ.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Ei kai tässä ole muuta tavoitetta kuin saada lisää jäsenmaksuja. Valtio ja kunnat maksavat!

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Jostain psykologisesta tutkimuksesta muistan lukeneeni, että lapset ja nuoret kuitenkin tarvitsevat kasvatusta, elävää inhimillistä vuorovaikutusta ja vastuullisia aikuisia elämäänsä. En nyt muista, mikä tutkimus se oli.

Jarkko Mynttinen

Tuon voinee vahvistaa ilman tutkimustakin. Kehitys kuitenkin näyttäisi kulkevan juuri päinvastaiseen suuntaan, kun inhimillinen vuorovaikutus on siirtynyt entistä enempi tänne internetiin. Yksilöllisyys on muotia ja samaan aikaan yhteisöllisyys nähdään ratkaisuna ties mihin kaikkeen maailman ongelmiin. Mahdollisuuksien tasa-arvokin mahdollistaa kaikille tasapuoliset mahdollisuudet erottautua kyvyillään. Mitä näiden paradoksien kanssa oikein pitäisi siis uskoa.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro
Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kai kaikilla lapsilla on vanhemmat. Koska lasten kasvatus on ulkoistettu koululle? Voi tosin olla, että jotkut niin luulevat...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Hyvä kommentti! Kyllä tässä vanhempia kaivataan niiksi lähiaikuisiksi.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Minun mielestäni lukiotasolla pitäisi oppilaille antaa valmiudet käyttää MOOC:eja ja Khan Academy lokalisoida suomeksi. Norjaksi se jo on ja ruotsi on vaiheessa.

Tosin kun 2½ vuotta sitten seurasin alakoululaisten touhua, voisi ehkä aloittaa jo aiemminkin.

Aika uusi "saarnani" aiheesta: http://rkoski.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/27...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jos opetettavien määrä vähenee 20 %, niin kaikella logiikalla voisi ounastella, että myös opetustyön kustannuksetkin alenesivat suhteessa samoin.

Se että opetustyön kustannukst noususivat opetettavien vähetessä tuon saman 20 % on jo sangen omituista.

Jokuhan ne kustannuksetkin maksaa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

"Pedagoginen rakkaus" -niminen kasvatushistoriallinen ja psykologinen kirja puhuu kasvatuksen sijasta "kasvamaan saattamisesta".
Vanhemmat, koti ja perhe lapsineen lienee se keskeisin tukea ansaitseva kasvualusta, jonka hyvinvoinnista sopisi kantaa huolta, vaikka ikäluokat ovatkin puoliintuneet parin sukupolven aikana.

Kriittinen silmä voisi myös seurata rehellisesti sitä, miten OKL:t valikoivat ja koulivat uusia opettajapolvia. Siitä aiheesta näkyy kovin vähän tekstiä niiltä, joilla on 'asema' ja jotka märittävät 'kaanonin'.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Jos seuraa ulkomaisten huippuyliopistojen toimintaa, ei voi olla panematta merkille, miten paljon ne satsaavat ”nettiopetukseen”."

Jos seuraa ulkomaisten huippuyliopistojen toimintaa, ei voi olla panematta merkille, kuinka (forgive me my French) helvetisti niillä on pienryhmä- ja kontaktiopetusta verrattuna suomalaisiin yliopistoihin. Ja ihan siitä syystä, että se tarjoaa ihan erilaiset pedagogiset mahdollisuudet kuin massaluennointi, joka periaatteessa kyllä onnistuu videoltakin, jos nyt unohtaa kokonaan sellaisen asian kuin vuorovaikutuksen.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Toki vuorovaikutus on tärkeä. Mutta minua kyllä askarruttaa, mitä tapahtuu pienille suomalasille yliopistoille kansainvälisessä kilpailussa. Onko niillä mitään muuta kilpailuvalttia kuin "ilmaisuus"? Hieman eri tavoin ilmaistuna: kuka menee katsomaan piirisarjan jalkapallo-ottelua Laitilaan, jos telkusta tulee mestarien liigaa? Koulutuksessakin mennään varmasti maailmaan, jota karakterisoi termi ”market for superstars”. Huippu-urheilijat saavat 10 M€, piirisarjalaiset matkakorvaukset.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#12:
Kyllä pienikin yliopisto voi olla hyvä, jopa erinomainen, mutta silloin se ei kyllä ole enää ilmainen. Esimerkkinä tietysti Caltech.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tämä nyt on vähän viihteen puolelle menevä, mutta taloustieteen professorina, mitä sanoisit Paul Krugmanista opettajanasi: https://www.masterclass.com/

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #19

Pauli on jo kymmenen vuotta sitten lopettanut tutkimuksen ja keskittynyt politiikkaan. Näkyy olevan vasemmistolehdistön lemmikki, mutta ehkä enemmän arvostan vähemmän politiikasta kiinnostuneita.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #21

Vähän arvasinkin, että menee viihteelle. Ohjaajaksi? Martin Scorsese vai Werner Herzog? Kokkejakin taisi olla vain Gordon Ramsay.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #21

Vakavammin: https://www.edx.org/course?subject=Business%20%26%...
Kategoriasta Business & Management löytyy 530 kurssia. Ovat ilmaisia, mutta tutkintotodistus maksaa. Yllättävän monia espanjaksi, neljä ranskaksi ja yksi venäjäksi, kun selain ilmeisesti hyytyi. Kun on kyse pääkielistä, on konekäännösten taso melkoisen hyvä, joten Chromea käyttäen voisi opiskella millä tahansa niistä kaikilla pääkielillä.

Päivitys: Löytyi sieltä kiinaakin ja MIT:llä oli käännettyjä? kiinaksi, koreaksi? ja japaniksi? Ja tietysti venäjäksi ja turkiksi..

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Nooh, kun nyt kuitenkin suomalaiset yliopistot ovat kohtuullisen hyvin pärjänneet kv-rankingeissä, niin en nyt ihan niinkään sanoisi, että "ilmaisuus" olisi niiden ainoa kilpailuvaltti.

Yliopistoilla on eittämättä oma Mestareiden Liigansa. Toki koulutuksen osalta niiden vetovoima perustuu myös siihen, että harva niihin pääsee. En nyt ihan ensimmäiseksi näkisi sitä skenaariota todennäköisenä, että ne alkaisivat suurissa määrin kaupata tutkintojaan (kuka sen jälkeen enää sinne haluaa, kun jossain Snackistanissa saa rahalla saman lapun käteensä), vaan veikkaisin ennemminkin että kauppaavat tulevaisuudessa erilaisia opintomoduuleja osaksi paikallisten yliopistojen tutkintoja.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #31

Britanniassa on liki puoli miljoonaa ulkomaista yliopisto-opiskelijaa maksaen kalliita vuosittaisia lukukausimaksuja.

Opetuksen taso ja laatukin ovat tällöin varmasti kohdillaan.

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Korkeakouluissa voidaan varmasti siirtyä Matin esittämään malliin. Mutta mitä tulee 2. asteen tutkintoihin, hyvin monet oppilaat (pojat) tarvitsevat perseellepotkimista. Opettajien- ja opetustuntien vähentäminen, ja omaehtoisen opiskeluun painottaminen ollut katastrofi monille. Vihoviimeinen temppu olisi siirtää heidät opiskelemaan kotisohvalle.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Voih, eikö koulujen tarkoitus ole opettaa, eikä kasvattaa lapsia. Aika onnistunut on tämä hyvinvointivaltio, jos ihmiset eivät tee mitään ilman hoputtamista ja "poliisivalvontaa".

Käyttäjän ToniPihkola kuva
Toni Pihkola

Kautta historian koulujen tehtävä on ollut myös kasvattaa. Kyläyhteisö on aina ollut mukana lasten kasvattamisessa. Nyt kun sosialisointi tapahtuu yhä enemmän netin välillä, kouluilla on merkittävä tehtävä lasten - sekä varhaisaikuisten kohtaamispaikkana, sekä normaalien yhteisönormien luojana.

Kulmasi tähän kysymykseen on aivan liian kapea.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Valtavasti menee verovaroja hukkaan oppilaiden kesälomalla tapahtuvassa seuraavan lukuvuoden moninkertaisessa ja päälekkäisessä ylisuunnittelussa. Jokin opetuksen valtakunnallinen kehitysyksikkö voisi suunnitella lukuvuoden koko valtakuntaan. Nyt tämä on ihan hölmöläisen hommaa kun jokainen koulu suunnittelee itse. Jos koululaitos olisi yritys, niin moninkertainen suunnittelu loppuisi heti.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Turhan moni näyttää uskovan "digiloikkiin", mutta sellaisia ei oikeasti ole. On ihan turha kuvitella, että esimerkiksi itseohjautuvaan opiskeluun perustuvassa peruskoulussa päästäisiin siedettäviin tuloksiin, jos nytkään edes opettajien johdolla kolmannes ei opi kunnolla laskemaan, lukemaan ja kirjoittamaan. Toisekseen miten esimerkiksi yhteiskunnallisia taitoja tai vaikkapa ajattelua voisi netissä opetella? Silkkaa utopiaa.

Jaakobin poikien nimien opettelulla ei toki ole mitään merkitystä, mutta jo esimerkiksi linnut on ihan eri maata. On todellakin tarpeen saada yleistietämys monista eri asioista. Ne ovat palasia, joiden kautta maailmankuva muotoutuu ja joiden pohjalle voidaan ajattelun avulla ymmärtää maailmaa ja rakentaa kaikenlaista - vaikkapa kehittää uusia innovaatioita. Pelkkä mahdollisuus löytää tarvittava tieto netin kautta ei riitä, koska synteesien tekemiseen tarvitaan yleiskäsitys kokonaisuuksista.

Käyttäjän JarmoKanerva1 kuva
Jarmo Kanerva

53-vuotiaana hunsvottina olen jatkanut nyt kauan sitten keskeytyneitä yliopisto-opintojani. Ja kyllä, pystyn opiskelemaan melko tehokkaasti tietokoneen antamilla mahdollisuuksilla. Mutta voin sanoa, että opiskelualani - fysiikan - opinnot olisivat paljon tehokkaampia, jos olisi käytettävissä pienryhmä, jossa yhdessä pohdittaisiin ratkaisuja ongelmiin. Ja sitä malliahan yliopistoissa nykyään paljon käytetään. Eli pienryhmiä on olemassa.

Mutta erityisesti painotan sitä, että pystyn hallitsemaan digitaalisen oppimisympäristön aika hyvin. Sen sijaan suurimmalle osalle oppivelvollisuusikäisistä tämä opiskelumuoto ei toisi parempia oppimistuloksia kuin opettajajohtoinen opiskelu. Oppimistulokset olisivat ilmeisesti ihan karmeita. Tämä on subjektiivinen mielipiteeni. Digiloikan tuomista oppimistuloksista tehdään toivottavasti tutkimuksia.

Ja sitten siitä yleissivistyksestä: Eurooppalainen kulttuuri pohjautuu koulutusihanteeseen, jossa itse kunkin sivistys on korkealla tasolla. Ja siihen korkeaan tasoon ei riitä matematiikan ja kielien opiskelu.

Valmistun vielä vanhoilla päivilläni aineenopettajaksi. On minulla ajatuksia koululaitoksen kehittämisestä. Mutta siihen koululaitokseen kuuluvat kuitenkin koulut fyysisinä paikkoina, joissa opiskellaan. Mutta siellä opettajat ovat tosiaankin palveluammatissa, auttamassa oppimista.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Facebookiin on naurettavan helppo perustaa ryhmiä ja Skypellä voi soittaa 20 hengen ryhmäpuheluita. Ongelma on ollut siinä, että muut ovat olleet niin kädettömiä, että ei ole tullut mieleen ehdottaa moisia. Mutta sinähän perustat ryhmän itse, jos muiden resurssit riittää.

Moodlekin tarjoaa kaikenlaista, mutta kun se on ollut sen oppilaitoksen oppimisalusta eikä opettajilla ole ollut valmiuksia sitä tehokkaasti hyödyntää. Ja omalla palvelimellani Moodle on ihan vain kokeiluna.

Uskoisin että sinä näet aika kalpean osan tietotekniikan antamista mahdollisuuksista opiskelussa. Siinä on aika paljon oppimista. Olen aiheesta aika paljon kirjoittanut Vapaavuoron puolella ja juuri nyt neljästä uusimmasta kolme käsittelee oppimista. http://rkoski.vapaavuoro.uusisuomi.fi/

Pitänee varmaan laatia jonkinlainen koontisivu noista kirjoituksistani taas. Turun avoimen yliopiston kasvatustieteellisen TVT-tekniikan opetuskäytössä hyödyntämiskurssin kirjoituksista taisin sellaisen tehdä, mutta siitäkin on jo 2½ vuotta aikaa. Se oli minulle vähän kuin uusi opin oppimaan -kurssi ja olen sitten sen jälkeen aina silloin sun tällöin palannut aiheeseen itseopiskelussani.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Olen huono moodlessa. Kohta kirjoitan mitä olen - kirjoitanko?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Anna alaikäiselle oppilaalle läppäri ja internet.

Kuinka suurella todennäköisyydellä nuori surffaa pornosaiteilla tai blogisivustoilla opiskelun sijasta?

Miten kontrolloitaisiin sitä, että oppilas ylipäätään edes opiskelee?

Opintohalukkuus kättelee opiskelumotivaation kanssa. Miksi opiskelisin vaikkapa englantia, jos en sitä tarvitse mihinkään?

Sijamuotojen tankkaaminen ei motivoi ketään. Sen sijaan amisnuori saattaisi innostua esim. autoteknisestä englannista tai saksasta. Sitäkin kautta oppii kieliä. Tälläistä vaihtoehtoa vain ei ole tarjolla. Yleiskieltä on opiskeltava.

Opiskeleminen pitäisi päivittää hiljalleen 2020-luvulle. Pelkkä itseopiskelu ei ole ratkaisu, koska suurin osa opiskelijoista etsii oikopolkuja tai laistaa opinnot kokonaan.

Yliopistot pitäisi muuttaa keski-eurooppalaisen mallin mukaisesti avoimiksi, jolloin jokainen halukas pääsee opiskelemaan, mutta pudotetaan pois, jos tentit eivät suju ja opintopisteitä ei kerry.

Pois putoamisen pelko se vasta motivoi. Samoin opiskelun maksullisuus. Ei kai kukaan hakeutuisi elämään "huonoa" opiskelijaelämää, jos siitä pitäisi maksaa vaikkapa 10 000 euroa vuodessa?

Raimo Kosken mainitsema itseopiskelu voisi toimia.

Opiskelet kotona ja käyt vain tenttimässä opinahjossa. Todistus sitten opintojen mukaan. Sillä lailla voisi opiskella vaikka viittä tutkintoa samanaikaisesti viemättä keneltäkään muulta opiskelupaikkaa.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Palaan tähän. Ensiksi pitäisi päättää minkä asteen koulutuksesta puhutaan. Jos puhutaan korkeakouluasteesta, niin asiaa mietittäessä ei tarvitse aloittaa aivan tyhjästä.

Etäoppiminen (tai e-lerning) näyttäisi sopivan huonosti aloille, joissa laboratoriotöillä ja/tai käytännön harjoittelulla on huomattava merkitys kuten monilla teknisillä aloilla tai lääketieteessä (*).

Vastaavasti on tuloksia, joiden mukaan verkkokurssien suorittaminen heikentää joidenkin taitojen oppimista, joskin verkkokurssit sopivat hyvin toisentyyppisille taidoille (**). Työelämässä vaadittavat viestintätaidot ja ryhmätyötaidot kuuluvat huonosti opittaviin taitoihin.

Hyvät viestintätaidot ja ryhmätyötaidot ovat vahva työllistymisen edellytys ainakin joillain tietointensiivisilla aloilla (***). Mikäli oppimistulokset kyseisten taitojen osalta eivät verkon ylitse ole kovinkaan rohkaisevia, niin aivan kaikkea ei kannata korvata etäoppimisella. Osan voi, mutta ei kaikkea.

Aiheesta tosiaan löytyy aika paljon tutkimuksia. Ja joihinkin juttuihin verkossa oleva koulutus sopii hyvin ja osaan ei oikein mitenkään.

Ei kuten jo kirjoitin: hyvä provo.

(*) Arkorful, V., & Abaidoo, N. (2015). The role of e-learning, advantages and disadvantages of its adoption in higher education. International Journal of Instructional Technology and Distance Learning, 12(1), 29-42.

(**) Dumford, A. D., & Miller, A. L. (2018). Online learning in higher education: exploring advantages and disadvantages for engagement. Journal of Computing in Higher Education, 30(3), 452-465.

(***) Collet, C., Hine, D., & Du Plessis, K. (2015). Employability skills: perspectives from a knowledge-intensive industry. Education and Training, 57(5), 532-559.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kerropa, miten paljon verkossa olevaa koulutus on kokeiltu Suomessa. Esimerkiksi missä yliopistossa luennot voi katsoa uudestaan netistä?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Osallistuin keväällä 2017 Turun Yliopiston avoimen yliopiston kurssille, kasvatustieteen perusteet, jonka kaikki luennot olivat taltiointeja syksyltä 2016. Niihinkin oli ollut mahdollista osallistua myös verkon välityksellä. Kurssi tavallaan alkoi info-tilaisuudella/luennolla, johon oli mahdollista tulla paikan päälle, kuten myös tein, mutta siihenkin olisi ollut mahdollista osallistua netin kautta, mikä olisi ollut paljon järkevämpää.

Kaiken kaikkiaan ainakin minun kannaltani ko. kurssi oli katastrofi. Tekninen toteutus tai tekniikan käyttö oli syvältä ja minunkin valmiuteni sen tyyppiseen opetukseen olivat kehnot. Oli myös ulkopuolisia syitä huonoon lopputulokseen.

Seuraava lyhytkurssi talvella 2017 oli täysin netin kautta toteutettu, paljon paremmin ja minun kannaltani hieno onnistuminen. Yksi osallistuja oli Japanissa ja taisi pari olla Espanjassa sekä suuri osa Suomessa epäkäytännöllisen kaukana. Luentoja ei ollut, mutta ainakin pari netti-video-puhelua, jotka onnistuivat kehnosti vähäisen osallistujamäärän ja oppilaiden osaamisen puutteen takia.

Verkon kautta tapahtuvassa opetuksessa on valtavasti potentiaalia, mutta se vaatii paljon lisää harjaannusta sekä toteuttajilta että osallistujilta. Sen takia olisi tärkeää, että viimeistään lukioissa sitä jo harjoiteltaisiin.

Kehuisin lisää suomalaista osaamista alalla, mutta se ei ole kiinnostanut oikeastaan yhtään pariin vuoteen. Jos osaa englantia, on koko maailma avoin ja tarjontaa vaikka kuinka paljon.

https://peda.net/ on varsin mielenkiintoinen alusta ja naapurissa https://www.distansutbildningar.se/

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Tutkintoon johtavaa koulutusta tehdään myös meillä Suomessa kokonaisuudessaan verkossa.

On toisaalta kummallista olettaa, että perinteinen luento-opetus olisi maagisesti parempi tapa kuin jokin toinen. En ymmärrä miksi pitäisi päästä näkemään kun luennoitsija, yleensä vielä huonolla opetustaidolla, aukoo naamaansa salin edessä. Parempia tapoja on paljonkin tuotu esiin aihetta koskevassa tutkimuksessa.

Perinteinen käytössä oleva luento-opetus on peräisin keskiajalta. Koska kirjat olivat harvinaisia, niin käytettiin opetusmallia, jossa opettaja luennoi kateederilta, kuten pappi saarnasi saarnastuolista, ja opiskelijat kopioivat käsin. Kun kirjat ovat muuttuneet tavallisiksi ja materiaalin kopiointi käytännössä ilmaiseksi (tai hyvin edulliseksi), niin en ymmärrä miksi vanhaa tapaa enää käytetään.

Ehkä voitaisiin palata, parhaassa tapauksessa siis, Sokrateen suosimaan keskustelevaan metodiin. Se tosin toimii heikosti massakoulutuksessa, mutta on todella hyvä pienryhmillä. Jolloin taas tarvitaan sitä ihmisresurssia ja kontaktia vaikkapa verkon ylitse.

Mutta typeräähän näistä on vääntää. Tutkimustietoa löytyy yllin kyllin jos vain on halua sitä etsiä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Tältä alalta löytyy paljon jarrumiehiä... Oma etu vaatii erilaisten ongelmien, vaikeuksien, ym. esittelemistä. OAJ ei taatusti ole etunenässä järjestelmän kehittämisen suhteen.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"...mutta toivoisi joskus pohdittavan paitsi sitä, mitä seinästä rahat revitään..."

MMT:a telaketjuilla :-)

https://m.youtube.com/watch?v=vqDbtijvXFg

Ville Antinmaa

Pankkikonttoreita ei ole suljettu sen takia, että niitä ei tarvita, vaan sen takia, että pankit pyrkivät säästämään. Asiakkaiden on sitten vaan pakko mukautua. Oletko koskaan käynyt maalla katsomassa? Kun konttoreita alettiin viime vuosikymmenen puolivälissä sulkemaan ja aukioloa vähentämään, niin varsinkin maaseudun ikäihmiset jätettiin täysin tyhjän päälle. Niihin aikoihin ei edes kaikilla parikymppisillä ollut tietokonetta, tai nettiä kotona, eikä vanhuksista kovin iso prosentti ollut koskaan käyttänyt tietokonetta. Sellainen 80-vuotias ei myöskään sitä tietokonetta enää opi käyttämään, tai halua opetellakaan.
Hämeenkyrön konttorissa on aina ollut pitkä jono, kun konttori on auki ollut. Kysyntää on ollut vanhoille aukioloajoille ihan helposti vielä tänäkin päivänä.

Mielestäni Virenin idea koulutukseen liittyen on erittäin hyvä yliopistoja ja osin lukioitakin ajatellen, mutta ei missään tapauksessa peruskouluja ajatellen. Peruskoulu tarvitsee uudistusta, mutta tämä pitäisi liittyä enemmänkin siihen, että saadaan kiusaamista kitkettyä. Tämä voisi tapahtua mm. kouluttamalla psykologisesti valistuneita opettajia, joiden oman pään kunto vahvistetaan ennen ammattiin pääsyä.

Itse lähtisin miettimään nykyistä koulujärjestelmää siltä kantilta, että se perustaa juurensa isolta osin 1800-luvun malliin sellaiseen ajatteluun, missä koulu oli eräänlainen esikoulu armeijalle. Ainakin vielä 1990 luvulla elettiin peruskoulussa sellaisen vanhan armeijamaisen kurin ja uskonnollisen kasvatuksen aikaa. Sellainen systeemi ei millään tavalla valmistanut lapsia tietotekniseen yhteiskuntaan. Enemmänkin ehkä Talvisotaan, tai Jatkosotaan.
Tästä koulun sotilashistoriasta pitäisi pystyä irtaantumaan ja muuttaa sitä vielä vahvemmin siihen suuntaan, missä tuetaan lapsen kehitystä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

"Ei tarvita" on kieltämättä hieman huonosti muotoiltu... Pitäisi kai sanoa, että "pankit luulevat, että konttoreita ei tarvita". Toki on niin, että niitä ei tarvita entiseen mallin, mutta osa asiakkaista tarvitsee niitä "aina". Mutta jos pankit lopettavat konttoripalvelut, mikä sitten ratkaisuksi? Ehkä joku uusi palvelukonsepti voisi onnistua, mutta ongelmansa on siinäkin. Miltä kuulostaisi mainos: "Vanhus, tule toimistooni, hoidan sinun raha-asiasi ja maksusi "ammattitaidolla"...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset