Entä sitten, kun lama tulee?
Suurin piirtein kaikki taloudesta kiinnostuneet ovat samaa mieltä siitä, että 2020-2021 on edessä talouden taantuma. Miten paha, sitä on vaikea sanoa, mutta talouskasvu jää kuitenkin niin Suomessa kuin muualla Euroopassa jonnekin nollan ja 1.5 prosentin välille. Henkeä kohden lasketut BKT:n kasvuluvut jäävät siten alle yhden prosentin.
Kuitenkin kokonaistuotannossa emme ole päässet edes finanssikriisiä edeltäneen tason yläpuolelle ja teollisuustuotantokin on yli kymmenen prosenttia vuosikymmenen takaisen tason alapuolella. 2016 alkanut kasvu on jäänyt vain tussahdukseksi, pysyvälle kasvu-uralle ei päästy, vaikka vielä vaalien aikaan niin uskoteltiin.
Mutta miten tästä sitten edetään? Luulisi, että nykytilanteessa hallitus keskittäisi kaiken tarmonsa (a) tuottavuuden ja (b) kilpailukyvyn parantamiseen ja (c) kustannustason laskemiseen. Mutta en ole havainnut mitään merkkejä siitä, että edes jotain suunnitelmia olisi vireillä. Hallitusohjelmasta saa hakemalla hakea tämän suuntaisia hankkeita: mielenkiinto on pelkästään valtion menojen kasvattamisessa (mikä tarkoittaa nykyoloissa vain kustannustason nousua). Valtion menot ovat sitä paitsi kasvussa ilman vaalilupausten maksatustakin; valtiokonttorin uusimpien lukujen mukaan valtion menot ovat viimeisen 12 kk aikana kasvaneet 1.3 miljardia. Aktiivimallit ja KIKY:t on helppo purkaa, mutta ei niiden purkaminen tuo meille yhtään työpaikka. Yhtä vähän työpaikkoja tuovat suuremmat tulonsiirrot: eivät tulonsiirrot (ja suurempi julkinen sektori) luo pysyvää talouskasvua. Se, että talouskasvu mahdollistaa suuremmat tulonsiirrot, ei tarkoita sitä, että tulonsiirrot olisivat talouskasvun moottori.
Kysymys, joka ainakin minua eniten askarruttaa on, mitä pelimerkkejä meillä on, jos talouden kehitys on tulevina vuosina paljon ennakoitua hitaampaa? Mitä jos tuotanto supistuu 5-10 %? Rahapolitiikassa ei tunnetusti ole hirveästi liikkumatilaa – lamaa ei varman selätetä 25 pisteellä. Jos tuotannolliset investoinnit eivät lähde liikkeelle nousukautena nollakoroilla, miten ne kääntyisivät kasvuun ”huonoina aikoina”! Toisaalta aika tapissa alkavat olla valtioiden velkakannatkin. Kaiken aikaa vielä jyllää valtiontalouden kannalta epäedullinen demografinen kehitys: väestöllinen huoltosuhde (ei-aktiivi-ikäisen väestön suhde aktiivi-ikäiseen väestöön) nousee vuosisadan puoleenväliin mennessä yli 70 prosenttiin ja taloudellinen huoltosuhde (ei-työllisten suhde työllisiin) samoihin lukemiin kuin 1990 –luvun alun pahimpina lamavuosina. Jossain vaiheessa häämöttää tilanne, jossa yksi työllinen joutuu ”elättämään” kahta ei-työllistä. Luulisi että tähän kehitykseen pitäisi jotenkin varautua, mutta missään ei näy keskustelua tästä aiheesta. Vielä muutama vuosi sitten kuviteltiin, että ns. työperäinen maahanmuutto tarjoaisi helpon ratkaisun tähän ongelmaa, mutta kai nyt alkaa selvitä, että helpon ratkaisun sijaan tarjolla on vain lisää ongelmia.
Kaikki huomio tuntuu keskittyneen ”ilmaston muutokseen” ja muihin globaaleihin ongelmiin. Kovin helposti unohtuu, että Suomella ei ole pelimerkkejä edes oman taloutensa tasapainottamiseen saati sitten globaalin köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseen. Jotenkin tuntuu siltä, että mitä enemmän ihmiset käyvät koulua, sitä vähemmän he ymmärtävät talouden päälle.
”… mitä pelimerkkejä meillä on, jos talouden kehitys on tulevina vuosina paljon ennakoitua hitaampaa?”
– Verottaminen ja velkaantuminen.
Ilmoita asiaton viesti
Kolmantena vielä tämä valtion omaisuuden myyminen ja myyntitulojen tulouttaminen käyttömenojen kattamiseen.
Tuhon tie.
Kun seuraavan taantuman, joka on väistämättä myös lama, syntyhistoriaa ja muotoutumista koskevaa historiaa kirjoitetaan, ei tutkija voi olla hämmästelemättä sitä täydellistä näkökyvyttömyyttä ja ymmärtämättömyyttä, jonka vallitessa tuohon jamaan ajauduttiin.
Kaikki merkit ja yleinen ymmärrys tulevasta on nytkin kaiken aikaa ollut tarjolla, mutta miten päättäväisesti ja ehdottomasti poliittinen johto kieltäytyykään näkemästä ajan merkkejä ja suoraan tilaanteesta tulevaa tietoa!
Tässä kyvyttömyys yhtyy haluttomuuteen ja loppusumma on maksimaalisesti väärä politiikka.
Ilmoita asiaton viesti
Niin etsitään aina se ”helppo tie”. Eihän kyse ole muusta kuin kikkailusta velkanumeroiden kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Pahoittelen, tupla.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisten tietoinen köyhdyttäminen ei ainakaan ratkaise ongelmaa vaan tuo vain niitä lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on niin totta. Verojen korottaminen vähentää palvelujen kuluttamista.
Ilmoita asiaton viesti
”Vielä muutama vuosi sitten kuviteltiin, että ns. työperäinen maahanmuutto tarjoaisi helpon ratkaisun tähän ongelmaa, mutta kai nyt alkaa selvitä, että helpon ratkaisun sijaan tarjolla on vain lisää ongelmia.”
Mistäköhän se selviää? Nyt ei ole tilastoa käsillä mutta Suomen nykyinen väestönkasvu pohjautuu nettomaahanmuuttoon joka tietääkseni suurelta osin on työperäistä. Lisäksi ongelmana on työluvan saannin vaikeus ja pitkät odotusajat EU:n ulkopuolelta tuleville. Vaikkapa Närpiön viljelijöille tämä on aidosti iso ongelma. Hieman kärjistäen, kantaväestö ei tule töihin koska ei huvita ja mamut ei pääse koska byrokratia.
Ilmoita asiaton viesti
Korjaisin tuota ”ei huvita”.
Kyseessä ei ole ”huvittaminen” vaan yksinkertaisesti se että ei tarvitse.
Yksinkertaisesti kotoa ei tarvitse vaivautua lähtemään kadun toiselle puolelle työhön.
On aivan varmaa että alkaisi ”huvittamaan” jos tuet puolitettaisiin vain yksinkertaisesti olipa siten kyseessä ansiosidonnainen tai mikä tahansa tuki mukaanluettuna asumistuet ym.
Toinen syy on tietenkin sitten se että työstä saadulla palkalla ei elä yhtään sen paremmin kuin tuilla. Miksi siis ”huvittaisi”?
Sitten vähän noista investoinneista.
Onko niin että investointeja ei tehdä siitä syystä että ei ole mihin investoida? Paitsi tietenkin siltojen korjaamiseen ja ”homekoulujen” korjaamiseen. Tosin nuo eivät tuot yötä.
Eihän meillä kannata investoida kun tuotteen hinta nousee älyttömän korkean verotuksen ansiosta niin korkeaksi että globaaleilla markkinoilla ei ole mitään mahdollisuutta kilpailla halpatyövoiman ja ”halpaympäristön” ja ”halpaihmisoikeuksien” kanssa.
Meillä käytetään vain enemmän ja enemmän verotuloja Afrikkaan jaettavaksi sotaa käyville maille ja ”ilmastonmuutoksen” torjumiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kannustinloukut epäilemättä vähentävät osaltaan työhaluja. Perustuloa on ehdotettu.
Halpatyövoimamaitten kanssa ei olekaan mitään järkeä kilpailla, ellemme halua laskeja palkkoja samalle tasolle Bangladeshin kanssa. Mutta kun nyt ilmastonmuutoksen mainitsit, niin sen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen liittyvän teknologian ja palveluiden tuottaminen varmasti on kasvava markkina.
Ilmoita asiaton viesti
Perustulo vie vain ojasta allikkoon.
Vastikkeetonta rahaa ei tule jakaa.
Halpatyövoimamaitten kanssa voidaan kyllä kilpailla kun vaaditaan että niissä otetaan huomioon ihminen ja ympäristö mikä tarkoittaa käytännössä sitä että ne joutuvat korottamaan tuotteittensa hiontoja.
Nykytilannehan niissä on se että tuotteen halpuus on työväestön ja kansan selkänahasta.
”Ilmastonmuutos” tai sen ”torjunta” aiheuttaa vain valtavasti lisäkuluja ja kustannuksia tavalliselle kansalle jolle jää entistä vähemmän rahaa ostaa teollisuustuotteita ja -hyödykkeitä.
Se on vähän sama kuin pesisimme toistemme paitoja ja kuvittelisimme että se on tuottavaa työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki sosiaaliturva on vastikkeetonta. Ensin sanoit että se pitää puolittaa, sitten että lopettaa kokonaan. Vastataanko vaikka niin, että yhteiskunnassa jossa köyhillä menee huonosti ei rikkaillakaan ole mukavaa olla.
Vaikka Bangladeshissä palkat 10-kertaistatteisiin, me emme samoilla markkinoilla pärjäisi. Parempi siksi tehdä jotain muuta. (Työntekijöiden mahdolliseen riistoon toki pitää puuttua.)
Paitojen peseminen (palvelut) muuten on tuottavaa työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun sinä peset minun paitani ja minä sinun?
Silläkö yhteiskunta pyörii?
Ilmoita asiaton viesti
Palveluiden osuus bkt:sta on meillä 70%
Ilmoita asiaton viesti
No entä sitten kun paidfat ovat kuluneet loppuun?
Ja pätisi hankkia uusia?
Ilmoita asiaton viesti
Keksit omiasi. Kirjoitin että JOS tiuet puolitettaisiin ja että ”vastikkeetonta ei pidä jakaa”.
Yritä ymmärtää. Ei se ol e vaikeaa.
Ilmoita asiaton viesti
Voimmeko me päättää, keiden kanssa kilpaillaan?
Ilmoita asiaton viesti
Työperäinen maahanmuutto on aika venyvä käsite, mutta jos katsoo maahanmuuttajien lähtömaita, näkyy, että etenkin 2015 jälkeen maahanmuuttoa on dominoinut humanitäärinen maahanmuutto.
Oli näin tai näin, maahanmuutto on sekin samalainen Ponzi -game kuin velanotto. Ongelmat siirretään tulevaisuuteen. Mahanmuuttujat eläköityvät ja muuttuvat huollettavaksi samalla tavalla kuin kantaväestökin (tätä ei yleensä huomioida missään). Jotta (työperäinen) maahanmuutto parantaisi pitkällä tähtäimellä huoltosuhdetta, pitäisi maahanmuuton kasvaa vuosi vuodelta (”toisen aikaderivaatan pitäisi olla positiivinen”).
Mutta joka tapauksessa muuttajien työllisyysasteiden pitäisi olla korkeampia kuin kantaväestöllä ja tuottavuuden (palkkojen) pitäisi senkin olla parempi kuin kantaväestöllä. Humanitäärisen maahanmuuton osalta luvut ovat kuitenkin aivan eri planeetalta. Somalista, Irakista ja Afganistanista tulleilla työllisyysasteet ovat (ovat olleet koko 2000-luvun) 15 % tai alle. Syyriasta tulleilla alle 10 %. Palkkojen osalta ero on 30-50 %.
Kaikki tämä ei ole mikään yllätys. Miten Suomen kaltainen ”verohelvetti” ja yksi maailman anteliaimmista hyvinvointivaltioista houkuttelisi tänne nimenomaan työn ja yrittäjyyden perässä tulevia. Ei ole mikään yllätys, että viime vuosien tulijoista yrittäjiä on hyvin harvassa. Tämä koskee etenkin naisyrittäjiä (”pakolaismaista tulevilla naisyrittäjien osuus on tyypillisesti nolla
Ilmoita asiaton viesti
Toki maahanmuuttajatkin eläköityvät, toisaalta jää parinkymmenen ensimmäisen elinvuoden rasite pois, joten voivat he olla yhteiskunnalle tuottavia vähän pienemmälläkin panoksella. Meillähän nyt ikärakenne muuttuu erittäin nopeaa tahtia, maahanmuutolla voidaan sen vaikutuksia lieventää. En kiistä etteikö haasteitakin olisi, mutta ainakin pk-seudulla moni ala pysähtyisi tykkänään jo nyt ilman maahanmuuttajien työpanosta (ja Närpiö). Suomella on myös paljon vetovoimatekijöitä korkeammin koulutetuille, vaikka palkkataso ja veroaste eivät sellaisia olekaan. Jotenkin meidän pitäisi pystyä niitä tuomaan paremmin esille.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin harva ala pysähtyisi jos tukiviidakkoa karsittaisiin ja tukea/apua saisiavat vain ne jotka oikeasti tarvitsevat.
Otetaan esimerkiksi asumistuki. niin vuokra- kuin omistusasunnotkin kasvavat samaa tahtia kuin tukea parannetaan. Tarkoittaa sitä että asutaan suuremmissa ja suuremmissa asunnoissa.
Ihminen toimii juuri niin että se katsoo minkäkokoiseen on varaa kun kaikki tuet lasketaan mukaan. Ja sitten otetaan vielä pikkuisen kalliimpi.
Ja nuo tuet valuvat sitten vuokranantajan taskuun koska kaikessa tuetussa myyjä ulosmittaa tuet korottamalla hintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa tutustua siihen, kuinka paljon tukea saa ja millaiseen asuntoon. Tuessa on neliö- ja hintarajat. Sen jälkeen kannattaa vielä ottaa selvää, kuinka tuet kokonaisuudessaan määrittyvät ja kuinka paljon niistä jää käteen.
Laskureilla voi vaikka kokeilla, paljonko yksinasuvalle lapsettomalle pitkäaikaistyöttömälle jää käteen sen jälkeen, kun 30 neliön yksiön vuokra on maksettu.
Ilmoita asiaton viesti
Kaiketi meillä on tähän samaan ongelmavyyhtiin lisäksi Euroopan suurin julkinen sektori ja korkein veroaste palvelumaksuineen nopeasti ikääntyvässä yhteiskunnasa, joka ei ole hyvä lähtökohta taantumakauden tultua.
Suomen viennin euromääräinen taso on suorastaan romahtanut muhin EU:n jäsenmaihin verraten v. 2008 jälkeen ja kasvu v. 2006 jälkeen silläkin puolen on ollut vain pelkkä tussahdus muihin maihin nähden.
Kaikkien muiden EU-maiden viennit lähtivät kasvu-uralle jo viimeistään v. 2010 Suomen pelatessa itsensä ay-liikkeen johdolla kilpailukyvyltään ja tuottavuudeltaan heikompaan suuntaan.
Julkisen sektorin palkkapottia kasvatettiin 6 miljardia euroa v. 2008 jälkeen täysin ilman pienintäkään talouskasvua. Nykyisin joka kolmas palkkaeuro maksetaan Suomessa julkisella sektorilla, kun EU- maissa julkisen sektorin palkkojen osuus kokonaispalkoista on n. 23 % ja Saksassa 17 %.
Numerot eivät valehtele.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen sektorin osuus saakin olla isompi kuin Saksassa, koska sijaintimme on epärationaalinen. Ajattele nyt vaikka Iittalan lasitehdasta: sijoittaisitko sen a) Grönlantiin, b) Tampereelta hiukan etelään, c) Saksaan.
Nyt kun itärajakin on enemmän kiinni, olemme vielä enemmän syrjässä kaikesta. Globaalin talouden kannalta murto-osa väestöä pystyisi pyörittämään kansainvälisesti kilpailukykyiset taloutemme vientiosaset (metsäteollisuus, jokunen kaivos, Kone oy:n keskuskonttori). Meillä on liikaväestöongelma, joka on sulamassa itsestään…
Ilmoita asiaton viesti
Kataisen & Urpilaisen hallituksen politiikkaresepti oli totaalisen väärä: hoidettiin ohimenevää kysyntähäiriötä julkista kysyntää kasvattamalla. Riski on, että sama virhe tehdään taas uudestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti markkinoille pumpataan niin paljon rahaa EU:n toimesta itseään pönkittäen ja levottomuuksia estäen, että sähkönhinta pörssissä sen kuin nousee ennustaen pikemminkin nousukautta.
Ilmoita asiaton viesti
Professori Virenin loistava (kuten aina) kirjoitus, etenkin kohta ”Jos tuotannolliset investoinnit eivät lähde liikkeelle nousukautena nollakoroilla, miten ne kääntyisivät kasvuun ”huonoina aikoina”!” aiheutti Déjà vu -fiiliksen.
Arkistoani kaivelemalla löysin viisi vuotta vanhan kirjoitukseni, jonka paitsi otsikko, myös sisältö on yhtä ajankohtainen nyt kuin silloin:
http://kariilkkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170791…
Ilmoita asiaton viesti
Sitten kun velkahännän päällä elävälle kerska kuluttajalle konkretisoituu ettei keisarilla ole vaatteita .
Pahimmissa skenaarioissa kuplan puhjettua tulevaisuudessa jotkut miljardöörit ajaa jahdeilla katsomaan haaremiinsa palvelijoita Helsingin kauppatorille . Kauppa käy jossei mitään muuta ole enään myytävänä eikä mene kaupaksi .
Ilmoita asiaton viesti
Matti, onko tuo negatiivinen korko itse asiassa ansa tyhmille valtiolle?
Ja kuuluuko samaan ansaan myös mm. EKP:n valtioiden velkakirjojen osto markkinoilta?
Näin markkinat voivat lainata entistä enemmän perseaukisille valtioille?
Ilmoita asiaton viesti
Virallinen totus on, etta nollakorko t. negatiivinen korko ja valtion velkapapereiden massiiviset ostot ovat rahapoliittisia toimia. Mutta jos vaikka puolet valtioiden velasta on keskuspankkien hallussa, miten meidän pitäisi suhtautua tähan tulkintaan. Menee vähan vaikeaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Onko keskuspankin pakko tehdä velkapapereille mitään?
Ne vain ”makaavat holvissa”, korottomina ja ilman muuta vastinetta kuin ”chipit” joissa niitä numeroita säilytetään.
Keskuspankin tase on kunnossa?
Ilmoita asiaton viesti
Hallituksella on miljardi euroa varattuna. Useammalle vuodelle. Jos siis bkt:mme kehittyy -0,1 prosenttia noin viiden vuoden aikana niin vastaukset on.
Entä jos kyykkää 10 prosenttia vuodessa – tai jopa yli?
Hiljaisuus on myöntymisen merkki?
Ilmoita asiaton viesti
On kai väärin sanoa, että hallituksella olisi jotain varattuna. Eiköhän kyse ole siitä, että hallitus luulee, että yhden miljardin lisävelalla selätetään tulevat lamat. Rakenteellisiin ongelmiin on varattu nolla euroa.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta onko sellaisella keskuspankilla uskottavuutta, joka taseessa on vain maksukyvyttömien valtioiden papereita!
Ilmoita asiaton viesti
Millään poliitisella taholla tai puolueella ei taida olla ohjelmassa ”valtiontalouden hallittu alasajo” koska sitä ei kukaan äänestäisi.
Eli mukautetaan tulot menojen mukaan valtiontaloudessa. Nyt lisäksi on huomioitava velkojen lyhentäminen ja korot.
Helppoa.
Kansa kärsii ja valittaa somessa, turuilla ja toreilla kun rahaa on vähemmän kaikkeen mukavaan. Kaikkeen. Ja valittaa ja kitisee surkeuttaan kun käytettävissä ei ole yhtä paljon kuin ennen.
Silti.
Miksi ei?
Ilmoita asiaton viesti