Väärään suuntaan
En oikein saa otetta pääministerin puheista. Eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa hän totesi, että ”Kokoomus pelasi itsensä ulos hyvin oikeistolaisella talouspolitiikan linjalla”. Vastaavasti ”Perussuomalaisten haluttomuus tehdä uudistavaa talouspolitiikkaa söi mahdollisuudet hallitusyhteistyölle”. Lausuntoja voi kai tulkita niin, että Kokoomus olisi päässyt hallitukseen, jos se olisi halunnut harjoittaa vasemmistolaista talouspolitiikkaa. Vähän erikoinen vaatimus poliittista värikarttaa ajatellen. Vaatimus ”uudistavan talouspolitiikan harjoittamisesta” on sen sijaan vaikeammin tulkittavissa, varsinkin kun hallitus näyttää ensi töikseen peruvan entisiä ”uudistuksia”.
Mutta mikä sitten on hallituksen politiikkaresepti? YLE:n haastattelussa Rinne kertoi, että ”huolehdimme siitä, että ihmisten ostovoima kasvaa”. Vaikka kyse on poliittisesta retoriikasta, jää se askarruttamaan. Voiko hallitus todellakin taata, että ihmisten ostovoimaa kasvaa suhdanteista riippumatta? Voiko talouspolitiikalla tehdä mitä tahansa!
Mutta oikeastaan enemmän haluaisin vastausta siihen, mikä on hallituksen diagnoosi taloustilanteesta. Miksi kasvu on hiipumassa ja laman haamu on jo nurkan takana? Tuskin arvaan väärin, kun oletan hallituksen vastavan, että syy on kysynnän kasvun supistumisessa. Tavallaan selitys on oikein, mutta politiikkareseptiä ajatellen väärä.
Kansainvälisen kaupan kasvun hiipuminen näkyy tietenkin vientikysynnän kasvun supistumisena, mutta jokainen taloustieteeseen vähänkin perehtynyt ymmärtää, että vientikysynnän kasvua ei voi korvata kotimaisella kysynnällä. Viennin määrään voi vaikuttaa vain tarjontapuolelta, sen sijaan maailmanmarkkinoiden kysyntään emme voi vaikuttaa millään tavoin (maailmanmarkkinoiden kysyntä on meidän näkökulmastamme tavallaan ”ääretön”). Mutta miten voimme kasvattaa tarjontaa? Siihen on kaksi lääkettä: pitää parantaa tuottavuutta ja hintakilpailukykyä. Nyt kysymys kuuluu: mitä hankkeita hallituksessa on vireillä, jotka parantaisivat tuottavuutta tai kilpailukykyä? Vastaus ei tule kyllä heti mieleen. Hallitusohjelman mukaiset hankkeet tuntuvat kaikki kulkevan päinvastaiseen suuntaan.
Kataisen ja Urpilaisen hallitus oli 2011 hieman samanlaisessa tilanteessa; vuosien 2010-2011 nousupyrähdyksen jälkeen vienti, investoinnit, työllisyys ja tuotanto kääntyvät laskuun. Hallitus reagoi mittavalla ”elvytyksellä”, joka generoi kyllä rutkasti lisää velkaa valtiolle, mutta ei johtanut kasvun käynnistymiseen. Päinvastoin kotimainen elvytys ja hallituksen muut toimet johtivat vain kilpailukyvyn heikkenemiseen entisestään. Samanlainen kehityskulku on helposti edessä nytkin. Hallituksessa näyttää olevan kovat paineet kasvattaa julkisia menoja ”hyvinvointiyhteiskunnan parantamiseksi”. Paineet tulevat auttamatta näkymään hintakilpailukyvyssä etenkin kun hallituksessa on kova halu kasvattaa hyödykeverojen tuottoja. Poliitikoilla on aika naiivi kuvitelma siitä, että ”hyvää tarkoittavan” hyödykeveron x nosto vaikuttaa vain kyseisen hyödykkeen hintaan mutta ei yleiseen kustannustasoon. Ikävä kyllä näin ei ole.
”Hyvinvointivaltion” kasvattaminen ei ikävä kyllä ole sekään ilmainen lounas. Koska lounas pitää maksaa jossain vaiheessa veroilla, kilpailukyky heikkenee väistämättä, koska verotus supistaa aina (nimenomaan aina) tarjontaa. Näin sitä suuremmalla syyllä, jos kustannusten kasvuun reagoidaan palkkoja nostamalla. Palkkojen nostopaineita meillä on jo nyt muutenkin: ammattiliittojen jäsenet hakevat vastetta jäsenmaksuilleen ja jäsenkadosta kärsivät liitot haluavat nostaa profiiliaan. Näin kaikki organisaatiot tietysti tekevät, mutta kansantalouden kannalta se on valitettavan kallista hupia. Lisää kiviä kuormaan tuovat hallituspuolueiden ilmastopoliittiset utopiat ja halu kasvattaa humanitääristä maahanmuuttoa ja tulonsiirtoja ulkomaille.
Työn tuottavuuden kasvun kannalta olisi tietenkin tärkeää, että investoinnit kasvaisivat. Näennäisesti investoinnit ovat siedettävällä tasolla, mutta taustalla on enemmänkin asuntoinvestoinnit kuin tuotannolliset investoinnit. Nyt kun jonkinlainen asuntohintojen mini-kupla pääkaupunkiseudulla näyttää menneen ohi, on silläkin suunnalla odotettavissa vain heikompia aikoja. Sinänsä on jonkinlainen paradoksi, että investoinnit eivät ole lähteneet liikkeelle huolimatta super-alhaisista koroista ja yritysten kohtalaisen hyvästä rahoitusrakenteesta. Kai sekin kertoo siitä, että jotain pahasti pielessä. Jotain sellaista, jota ei korjata ”tunnin junilla” tai ”eläkeläisten lomarahoilla”.
https://yle.fi/uutiset/3-10923274
Rinteen puheista ei kieltämättä saa oikein otetta. Hänen viimeaikaiset ulostulonsa ovat olleet lievästi sanoen omituisia. Yhtenä esimerkkinä oli virkaan astuneen uuden puolustusvoimien komentajan ripitys ennen kuulumattomalla tavalla. Sitä sopii aidosti ihmetellä päteväksi tunnetun komentajan oltua vasta kolme päivää uudessa virassa.
Tämä nykyinen hallituskokonpano ei näköjään ole lisäämässä luottamusta ja se heijastuu suoraan investointihalukkuuteen.
Viisautta yli 2000 vuoden takaa. Roomalainen kirjailija Publilius Syrus on sanonut ”Luottamus on kuin ihmisen sielu; kun se on kerran lähtenyt, ei se enää palaa.”
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta miten voimme kasvattaa tarjontaa? Siihen on kaksi lääkettä: pitää parantaa tuottavuutta ja hintakilpailukykyä.”
Kolmaskin lääke on. Voimme käyttää innovaatiokykyämme sekä kemistiemme ja insinööriemme osaamista sellaiseen, josta maailmalla on kasvava kysyntä.
Ympäristöteknologia (suodattimet yms.) ja etenkin vedenpuhdistusprosesseihin liittyvälle osaamiselle on kysyntää myös jatkossa.
Jotta Suomi voisi olla alan tietotaidon kärkimaita, täällä pitää panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Nyt parhaiden aivojen aika menee rahoituksen hankkimiseen, ja vieläpä sen hakkimiseen jatkuvasti pelkissä pätkissä.
Samaan aikaan infra osaajien ympäriltä murenee, ja aikaa ja varallisuutta tässä yhteiskunnassa joudutaan käyttämään entistä enemmän sellaiseen triviaan kuin kuin yleinen turvallisuus, logistiikan kämmäysten (posti, VR) paikkaamiseen ja sillanrakennukseen toisistaan eriävien softien välillä (mainittakoon tässä yhteydessä nyt esimerkkinä terveydenhoitoalan ongelmat erilaisten, toisiinsa integroitumattomien järjestelmien välillä).
Rahaa virtaa toimintoihin, joihin sitä ei ennen tarvinnut kuluttaa ylimääräistä yhtään, koska homma pelitti.
Homma pelitti myös siitä syystä, että köyhä ja niukkojen resurssien (ja lyhyen kasvukauden, ja vielä lyhyemmän satokauden) Suomi joutui kaivamaan keskuudestaan esiin ja käyttämään löytämiään parhaita aivoja, sillä keskinkertaisuuteen ei pienellä, itsenäisyytensä alkutaipaleella kamppailevalla maalla ollut yksinkertaisesti varaa.
Nyt, kuten on nähty, keskinkertaisuuden suosiminen todellisen ammattipätevyyden kustannuksella sekä kaikenlainen lepsuilu taloudenpidossa on vallannut alaa niin, että parhaus ei enää kukoista kautta linjan vaan yksinomaan pieninä, alati omasta elintilastaan kovempaa kamppailua käyvinä saarekkeina (ja tämä kommentti siis suoraan suomalaisen tutkimuksen kärkeen kuuluvalta henkilöltä siteerattuna, alaa mainitsematta).
Suomi on pieni ja harvaanasuttu maa, mutta se ei tarkoita, että tänne pitäisi rahdata ongelmia, joita emme loppupeleissä kykene rahoittamaan tai jotka syövät rahoituksen sellaiselta tieteenteolta, joka voisi hyödyttää koko maailmaa.
”Insinööri pelastaa maailman” oli tulevien insinöörien motto tässä jokunen vuosi sitten. Lasten suusta kuultiin totuus.
Pelkkä tunne ei auta siellä, missä olisi käytettävä myös järkeä ja laskutaitoa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo oli tähän asti ehkä paras kommenteista. Kirkkaimpien aivojen yrityksissä tulisi aina olla tuotekehityspuolella. Muut toiminnat ovat karkeasti sanoen ”tukitoimintoja”. On järkyttävää kuinka moni firma allokoi eniten resurssejaan mm. verosuunnitteluun. Koivistohan totesi 90-luvun laman alkuaikoina, että Suomi on niin pieni maa, että meidän tekemiämme tuotteita varten löytyy maailman mittapuussa aina markkinat.
Ilmoita asiaton viesti
”meidän tekemiämme tuotteita varten löytyy maailman mittapuussa aina markkinat.”
Markkinat eivät täyty meidän tuotteistamme koskaan, nutta raja tulee nopeasti vastaan työvoimapulan muodossa. Siksi kannattaisi miettiä mihin tuotteisiin kannattaisi panostaa ja kilpailykyky kannattaisi hoitaa kuntoon niillä sektoreilla. Markkinat ovat rajattomat, kaikki on kiinni kilpailukyvystä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tähän enää sanomaan …
Ilmoita asiaton viesti
”Jotta Suomi voisi olla alan tietotaidon kärkimaita, täällä pitää panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.” Totta, mutta asiaa pitää tarkastella vielä laajemmin lähtien liikkeelle koulutuksesta. Se on tällä hetkellä suoraan sanottuna retuperällä. Ihan ensimmäiseksi peruskouluun pitää palauttaa rauha, jossa entisaikojen tapaan kaikki oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Sen jälkeen sitten kaikki muutkin portaat korkeakouluja myöten pitää panna kuntoon, jotta saadaan edellytykset todellisille innovaatioille.
Etenkin Grahn-Laasosen kauden aikana koulutusjärjestelmämme kehitys oli umpisurkeaa. Kuitenkin selviä mahdollisuuksia olisi parempaan. Pitäisi aloittaa siitä, että opetusministeriksi ei oteta asioista mitään tietämätöntä poliitikkoa vaan asiantunteva virkamiesministeri. Toiseksi opetushallitus pitää reivata norsunluutornista kentän kanssa toimivaksi opetusjärjestelmän kehittäjäksi. MUTTA miten saada puolueet luopumaan pienestä osasta valtaansa?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa tulee ensi tasa-arvo. Ja siten tasa-arvo. Ja sitten …
Ilmoita asiaton viesti
#17:
Ja sitten … tasapäisyys ja keskinkertaisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Ja sitten tulee maahanmuutto. Sitten tulee maahanmuutto Sitten …
Ja sitten tulee ilmastonmuutos. Ja sitten tulee ilmastonmuutos, Ja sitten …
Ei kovin tuottavia investointeja…..
Kiitos proffalle kirjoituksesta, johon minäkin sain hyvän otteen.
Ilmoita asiaton viesti
Johannan kommentti on aivan oikean suuntainen. Joitakin tunnettuja kotimaisia yrityksiä murennetaan voimakkaasti yrityksen johdosta käsin omistajamäärän kasvaessa pörssivetoiseksi. Yritysjohdolle joka pelaa puhtaasti omistajien rahoilla ei tunne sääliä yrityksen puolesta vaikka sitä kuristaisi hengiltä.
Tärkeimmäksi tehtäväksi on tullut voittojen maksimoiminen johdon bonuksien maksimoinnin takia. Tavalla tai toisella ja pikavoitotkin ovat hyväksi johtajien bonareille.
Veikkaus Oy näytti jälleen hyvää esimerkkiä kun viimeviikkoisten mainos skandaalin ja lehtiporun jälkeen laittoivat johdon bonuksien tavoitteeksi vastuullisuuden! Eli ennen ei Veikkaus OY:ssä oltu vastuullisia ja saatiin sitä kautta bouksia. Nyt kun käry kävi kerätään bonukset vastuullisuuden rakentamisesta.
Maallikon silmissä näyttäytyy osakkeen omistajilta ryöstämiseltä.
Itse toivon todella investointeja Suomalaiseen yhteiskuntaan. Toivottavasti ne yritykset palkitaan jotka investoivat Suomeen ja ne jotka eivät, heidän yritystukensa voikin sitten lakkauttaa.
PS: Kun opiskelin Riihimäen teknillisessä -80 luvulla eräs tuotantotalouden opettajana toiminut eläkkeellä jo ollut yritysjohtaja totesi:
Jos yrityksen organisatio rakennetaan kaveripiirissä, ja se on piirretty pehmeälle paperille, voin kertoa mihin se kelpaa.
Ilmoita asiaton viesti
Rinne voi hyvällä tuurilla olla oikeassa. Palkansaajan ostovoima kun kohenee myös silloin, jos omaisuuden arvo romahtaa ja samalla palkalla saa useamman kämpän tai auton.
Nyt esimerkiksi ”pakettiautoindeksi”, eli alin 3.5 tonnin uuden auton veroton hinta Saksassa, osoittaa laskua. Se on nyt 15 500 euroa (Mobile.de) kun ”normaali” taso olisi 25 000 euron tietämillä. Kun 15 000 pistettä alitetaan, ollaan lamassa.
Ilmoita asiaton viesti
Erityisesti perinteinen teollisuus penää jatkuvasti kustannuskilpailukyvyn (lue useimmiten palkkojen alentamista) sekä sitten tuottavuuden parantamista. Kun mennään katsomaan vaikkapa palveluliiketoimintaa, jonka vienti on kasvanut merkittävästi ja oikeastaan pelastanut meidät Nokian dyykkauksen jälkeen, niin siellä osataan käyttää muitakin keinoja eikä olla koko ajan osoittamassa sormella ulkoisiin tekijöihin.
Nousukaudenkaan aikana teollisuuden tuotekehitysinvestoinnit eivät juurikaan kasvaneet. Esimerkiksi metsäteollisuus on laiskimpia tuotekehityspanostajia ja se ainoastaan odottaa, että VTT:ltä tai jostain muualta syntyy uusi innovaatioita.
Kun puhut ainoina lääkkeinä kustannuskilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamista, niin unohdat kokonaan sen mitä oikeastaan myydään ja tuotetaan sekä sitten kuinka sitä onnistutaan markkinoimaan sekä siten viemään maailmalle.
Jos ei panosteta uuden kehittämiseen, niin saadaan mitä tilataan, kun joudutaan kilpailemaan hinnalla. Jos ei markkinoillilla yms saada aikaan kunnollista viestiä ja onnistuta erottautumaan, niin sama tilanne.
Alun tulkintasi oli mielenkiintoinen. Oikeistolaisessa tai vasemmistolaisessa talouspolitiikassa on paljon vivahteita. Jospa kuitenkin pääneuvottelija Lepomäen johdolla vaatimuksikset ovat olleet niin paljon oikealla, että ne eivät enää olleet hyväksyttävissä. Ei se tarkoita, että oltaisi vaadittu vasemmalla oloa.
Ilmoita asiaton viesti
Toki tuotteilla/tuotekehittelyllä/johtamisella/yms on merkitystä, mutta eikö kuitenkin ”suuressa kuvassa” olennaista ole hinta. Mikä on paperin hinta, mikä on laivan hinta, mikä on luurin hinta, mikä on …. Aika vähän meillä on politiikkainstrumentteja esim. uusien tuotteiden kehittämiseen. Jos sellaisia ei ole, niin sitten pitää vaaan panostaa niihin tekijöihin, joihin voidaan vaikuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tarpeeksi laajasti ajatellen hintakilpailukyky liittyy myös tuotekehitykseen. Askeleen edellä olevilla ei ole samanlaista kilpailua kuin sellaisilla bulkkituotteilla, joita on tuotettu samanlaisina vuosikymmenet.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoijilla tuntuu olevan luja usko tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Oliskohan tällä jotain tekemistä lähestyvaästä lamasta? Nousukauden aikana siitä ei taida kukaan puhua.
Olen viettänyt muutaman vuosikymmenen elämästäni R&D hommissa ja tiedän, että se voi olla turhauttavaa hommaa. Ainakin yhdeksän kymmenestä tutkimusprojektista hyllytetään kesken odottamaan ”sopivampaa aikka”, ts. tulokset eivät vastanneet odotuksia! Eritoten, jos tulokset pitää olla valmiina huomenna (tai mieluummin eilen). Tietysti mitä enemmän kehitystyö on käytännön sovellutusta, sen paremmat mahdollisuudet sillä on onnistua.
R&D työtä pitää puurtaa olipa menossa lama tai nousukausi ja perusrahoitus sen mukainen. Eikä sen varaan voi laskea mitään ennekuin työ on tehty ja se on todettu hyödylliseksi. Tänään aloitettu tutkimus voi vaikuttaa torjuvasti seuraavaan lamaan, — ei tähän nyt tulevaan, joka on jo nurkan takana.
Ilmoita asiaton viesti
”Tänään aloitettu tutkimus voi vaikuttaa torjuvasti seuraavaan lamaan, — ei tähän nyt tulevaan, joka on jo nurkan takana.”
Voi useinmiten yleisesti ottaen pitää paikkansa tuo, mutta hyvä niinkin!
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tämä kommentoija on pitänyt asiaa esillä niin nousussa kuin laskussa:
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25…
Ilmoita asiaton viesti
Tuottavuuden nousu ja investointien määrän kasvu oli varsin vaatimattomalla uralla myös SOS-hallituksen ajan. Näyttäisikin siltä, että kummallakaan puolella perinteistä vasemmisto-oikeistojakoa ei ole selkeää kuvaa siitä mitä pitäisi tässä uudessa taloustilanteessa tehdä.
On monin tavoin mielenkiintoista, että valtaosa tuottavuuden ja tuotannon kasvusta on syntynyt vuoden 2008 jälkeen palvelualoilla, ei teollisuudessa. Ja tässä merkittävin osa on tietoteknisten palveluiden nousu – tuo palvelusektori on viennin määrässä jo nyt merkittävämpi kuin paperi- ja selluteollisuus yhteensä.
Ilmoita asiaton viesti
Jotain mätää on siinäkin, että teollisuus on ulosliputtanut niin paljon ja että yhäkin kasvu on aika vaatimatonta. Mieleen tulee aina vertailu Saksaa, vaikka sielläkään ei juuri nyt mene erityisen hyvin. Selvää kuitenkin kai on, että hyvinvointivaltion kasvattaminen ei ole avain viennin/tuotannon kasvattamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Taloutta ei kuitenkaan voi katsoa pelkästään vientimarkkinoiden kautta. Kotimarkkinoiden sivuuttaminen olisi aika outoa kun ne kuitenkin vetävät yli 60% suomalaisesta tuotannosta ja tätä kautta ostovoiman kasvu tuolla ei ole ihan mitätön juttu sekään.
Ilmoita asiaton viesti
Eli kotimarkkinoilla ei mitään merkitystä. Jos vienti on nolla, niin kotimarkkinatkin ovat nolla. Käy kaupassa katsomassa, mistä tavarat tulevat. Kysy huoltoasemalla, mistä bensa tulee, mistä, junat, lentokoneet … tulevat. Kokeile töpselistä, mistä sähkö tulee (=Sosnovy Bor), mikää luuri on taskussasi, ….
Ilmoita asiaton viesti
Nyt meni roskan puolelle. En oiken ymmärrä miten taloustieteen proffa kehtaa moista väittää. Kyse on suomenkaltaisessa maassa symbioosista, kotimarkkinat ovat toki suuressa määrin riippuvaisia maailmankaupasta, mutta samalla vientituotantomme on hyvin riippuvainen kotimarkkinoista ja sielä tapahtuvasta toiminnasta. Vientiteollisuuden duunari ei kauaa työskentele ilman asuntoa, ruokaa tai vaikkapa liikenneinfraa. Yhtään uutta työntekijää ei synny ilman koulujärjestelmää yms…
Mitä venäjän sähköön tulee, niin se on varsin pieni osa sähkönkulutuksesta ja ilman sitä tultaisiin tarvittaessa toimeen (liikennepolttoaineet ovat toinen asia).
Ilmoita asiaton viesti
Paljonkohan nykyään rakennetussa asunnossa on kotimaista? Tai ruoassa (laskepa Lidlin hyllystä)? Liikenneinfra: asfaltti ulomailta, kiskotkin taitavat nykyään tulla, kaikki menopelit ulkomailta….
Vaikka täällä on kaikenlaista kotimaista häärimistä, botton line on, että ilman vientiä (ulkomaankauppaa) ollaan Pohjois-Korean tasolla (vaikka kuinka koulutettaisiin ja hoidettaisiin). Pohjois-Koreakin sentää myy orjatyövoimaa naapurimaihin.
Ilmoita asiaton viesti
Kivelällä on täysin hakusessa Suomen viennin tila sitten v. 2008 jälkeen. Suomen vienti romahti rajusti ainoana maana koko Euroopassa ja Suomi on silti kuitenkin vanhan sanonnan mukaan ” viennistä riippuvainen maa ”.
Nyt on tunaroitu perinteiset yli 10 miljardin vientiylijäämät 2000 luvun alkuvuosikymmeneltä miinukselle – 2,4 % v. 2018.
Vai roskan puhumista, mutta miltä taholta… heh.
Julkisen sektorin naiset ovat nyt tulevalla kierroksella hakemassa huomattavasti parempia palkankorotuksia vientialoihin verraten, vaikka julkiset alijäämät ovat ammottavia. Tuntuuko tutulta ?
Ilmoita asiaton viesti
Katso vielä miten tuo tapahtui. Meillä oli kaksi tukijalkaa, Nokia ja metsäteollisuus. Toisen romahdutimme väärillä valinnoilla (ei ylisuurilla palkoilla tai kilpailukyvyn rapistumisella) toisessa taas panostimme käytännössä supistuvaan alaan ja vähäiset investoinnit suunnattiin sinne mistä saatiin enemmän raaka-ainetta. Ei tässäkään palkoilla tms ollut mitään tekemistä. Metsäteollisuuden kuluista palkat ovat noin 5%
Ilmoita asiaton viesti
Aah, taas tämä 5 %, kasvavatko puut mielestäsi teollisuushalleissa? Samalla tavalla voi laskea ilmailun kustannukset; huomioidaan vain lentokapteenien palkat.
Kai palkoilla joku rooli on ollut, jos puolet teollisuuden työpaikoista on siirretty ulkomaille.
Uusi valtiosihteerihallitus ei varmaan tee vääriä valintoja…
Ilmoita asiaton viesti
Kivelä unohtaa myös investointien tason viime vuosina, joka ei kehumista kaipaa.
Miksi Suoomeen ei ole tehty yksityisrahoitteisia investointeja tuotannon sektorille liki lainkaan viimeisen vuosikymmenen aikana ja varsinkaan muihin EU- maihin verraten ?
Olisiko kuitenkin syynä kustannustason palkkoineen liiallinen kohoaminen ?
Palkkatasohan kohosi Suomessa v. 2008 jälkeen eniten koko Euroopassa, mutta tuottavuus ja kansantuote koko Euroopan huonoiten. Varsinkin julkisen sektorin palkkasunmma karkasi lapasesta yli 6 miljardin euron verran ilman talouskasvua.
Vedä siitä johtopäätöksiä vänkyttämisen sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Lauri Kiiski, paljonko olet työskenellyt julkiselka allalla ? Pitäisikö siellä tehdä töitä ilmaiseksi ennen, kuin se sinulle kelpaa ? Muista, että tuottavuus ei ole sama, kuin laskutus. Arvaas mitä kirjastonhoitajana toimiva maisteri tienaa ? Saattais sullaki tulla palkankorotusvaatimukset mieleen !
Ilmoita asiaton viesti
Mutta miksi ihmiset hakeutuvat ammatteihin/tutkintoihin, joiden palkkaus on huono? Sadat ihmiset haluavat (esimerkiksi) elokuvaohjaajiksi. Mitä järkeä siinä on. Jos et saa töitä, tai palkka on huono, onko se valtion vika?
Ilmoita asiaton viesti
Eihän se nyt näin mene.
Yli 30 vuoden teollisuuden hankintakokemuksen omaavana voin kertoa että kotimaiselle aliurakoitsijalle näyttää riittävän kotimainen asiakas, eivätkä yritykset ole pääsääntöisesti edes kiinnostuneet kasvattamaan yritystään viennin avulla.
Miksi? Ilmeisesti työllä tienaa niin hyvin että sillä saadulla tulolla elää leveästi seuraavan laman yli?
Olisin usein yrittänyt ostaa kotimaisesta alihankintayrityksestä tuotetta ja töitä, viimeksi Norjalaisille suurille yrityksille (mm. RR Marine) mutta muualle on täytynyt hankintareissu tehdä.
Turhia tarjouspyyntöjä tänne maamme alihankintaan on saanut lähettää.
PS: jo yksi suuri kotimainen teollisuusasiakas voi varata maamme suurimman konepajayrityksen tuotantokapasiteetin nousukauden alkaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Huono juttu, mutta auttaako tähän ongelmaan kotimaisen kysynnän kasvattaminen. Auttaako ”eläkesataset”, ”valtiosihteerit”, subjektiivinen päivähoito-oikeus” jne.
Ilmoita asiaton viesti
”Voiko hallitus todellakin taata, että ihmisten ostovoimaa kasvaa suhdanteista riippumatta?”
Yksikään maanpäällinen hallitus ei voi taata, että ihmisten ostovoima kasvaisi, mutta mikä tahansa hallitus pystyy takaamaan sen, että ihmisten ostovoima laskee.
Jälkimmäiseen viittaisi vahvasti mm. Lintilän ilmoitus verotuksen kiristämisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Kai poliitikot (ja AY -ihmiset?) ovat tottuneet ajattelemaan, että kaikesta voi sopia, kaikesta voi neuvotella… Mutta markkinavoimien kanssa on paha neuvotella. Ei ainakaan löydy globaalia sovittelijaa.
Ilmoita asiaton viesti
Rinteen ilmoitus ostovoiman kasvun takaamisesta osoittaa, ettei hän ymmärrä maailman menosta paljoakaan. Jos hallituksessa nyt ymmärretään ilmastonmuutos, niin pitäisi ymmärtää myös, että jatkuva ostovoiman kasvun aika on ohi. Ilmastonmuutokseen vastaaminen ei ole ilmaista eikä rahaa velaksikaan loputtomasti saa.
Ilmoita asiaton viesti
Kokonaisostovoima on kaikkien kansalaisten ostovoimien summa. Jos oma ostovoimasi hiipuu, se ei tarkoita jonkun muun ostovoiman hiipumista.
Jos työllisyysastetta saadaan korotettua, oman ostovoimasi lasku kompensoituu työllistettävän ostovoiman kasvulla. Verotus on progressiivista, joten pieni ostovoimasi lasku nostaa työllistettävän ostovoimaa runsaasti. Valtio on aina häviäjä, koska se ei saa veroina takaisin niin paljon progressiivisen veroasteikon takia.
Ilmoita asiaton viesti
Rinteen kompurointia on tosiaan kamala ja ”viihdyttävä” seurata:
Pääministeri Rinteen viimeisin sammakko liittyi tähän palkansaajamaksu-asiaan.
YLE kertoi torstaina:
”Kikyn vaikutus ulottuu vielä ensi vuoteen. Kilpailukykysopimuksen hännässä tulevat veroluonteiset maksut käytännössä kiristäisivät ihmisten verotusta alkavana vuonna 0,5 miljardilla eurolla, mikä tarkoittaa keskituloisen käteenjäävissä tuloissa noin parikymppiä kuussa.
– Vallassa oleva hallitus aina voi asioille jotakin. Kyllä me mietitään se, miten edelliseen vuoteen verrattuna kiristyvien veroluontoisten maksujen tilanne tulee vaikuttamaan heikentyvässä taloussuhdanteessa, Rinne sanoi Ylelle SDP:n kansalaistapaamisessa torstaina.”
YLE/Marja Stenros, 15.8.2019: https://yle.fi/uutiset/3-10923274
*
Kuulin aamulla rientäessäni tuotantopaikalleni autoradiosta, miten Päivin Neitiniemi haastatteli valtiovarainministeri Mika Lintilää.
Aamun piristys oli se, kun Lintilä sanoi, ettei Rinteen eilen jo lupaamasta hallituksen kompensaatiosta ole keskustelut hallituksessa. Hallituksen veronmaksajilla kuittaamasta 0,5 mrd euron kompensaatiostahan on kyse. Maksun osuudeksi palkansaajia kohden on Veronmaksajien keskusliitto laskenut 250 euroa/vuosi.
Toimittaja oikein kysyi, etteikö ole, niin Lintilä vastais: Ei ole keskusteltu. Eikä se olisi viisastakaan. Palkansaajamaksut eivät ole hallituksen pöydässä, ne ovat muissa pöydissä, Lintilä sanoi. Tarkoittaen työmarkkinaosapuolten työmarkkinaneuvotteluja jotka alkavat syyskuussa.
Se olisi väärä viesti hallitukselta työmakkinapöytiin. Eli että hallitus lupaisi paikata 500 miljoonan aukon, tekivät tuloneuvottelijat millaisia sopimuksia tahansa. Siinä siis istuttaisiin veronmaksajien housuilla tupo-tuleen.
Toimittaja vielä tiukkasi vm Lintilältä, että teidän näkemyksenne on siis eri kuin pääministerillä. Lintilä tietysti myönsi. Hänen esiintymisensä oli ihan järjellistä, mutta Rinne päästi taas kummallisen sammakon.
Taisi sammakko löytää tiensä visusti tuloneuvottelijoiden taskuun. Rinne siis lupasi tuosta vain 500 milliä Kikyn yhteydessä määriteltyjen palkansaajamaksujen noston kuittaukseksi. Eipä tarvi SAK:n ja toverien enää vaivautua vääntämään liittojohtajien kanssa asiasta. Työnantajilta kuittausta tai osiakaan on turha yrittää, heillä on nyt Antin shekki kädessään..
En tiedä, onko tähän episodiin puututtu mediassa, mutta tulkoon tähän kirjatuksi.
Kuka ehtii ja viitsii, voi kuunnella YLE Radio 1 Ykkösaamun tallenteesta Areenasta:
Sen verran ehdin, että katsoin millä kohtaa tämä dialogi oli: löytyy ajassa 30:45 – 33:05. Linkki: https://areena.yle.fi/1-50212035?autoplay=true
Valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2020. Valtiovarainminsiteri Mika Lintilä. Juontaja Päivi Neitiniemi.
Ilmoita asiaton viesti
Aihetta vähän kehitellen voi olla mielenkiintoista seurata, miten Hakaniemen toverit lakkoilevat Senaatontorin toveria vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hakaniemi yleensä perustelee vaatimuksiaan – samalla tavalla kuin hallitus – ostovoiman parantamisella. Saadaan vauhtia kotimarkkinoille.
Ilmoita asiaton viesti
Missä muualla maailmalla hallitus ”ostaa” palkkaratkasuja järjestöiltä? Maailman erikoisin järjestely…
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä mitä puhut ostamisella. Tämä on juuri se miksi talous”tieteellä” asioivien ihmisten ei kannattaisi sotkeentua politiikkaan. Varsinkaan jollei ole mitään näyttöjä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kannata lukea tiedemiesten juttuja. Suosittelen valtiosihteereiden hengentuotteita.
Ilmoita asiaton viesti
@21. Eikö tällä ole vähän seurausta jälkikäteen, kun KIKY hyväksyttiin ja lomarahoja vietiin sekä työaikaa pidennettiin hiukan, niin siinä vietiin kunnilta rahoja ja sitten Sipilän hallitus ei kompensoinutkaan tätä ja tästä tulee se lopulta, että kuntien on pakko nostaa äyriä ylemmäs. Näillä on tapana tulla viiveenä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen suurin ongelma on se, ettei kukaan enää usko poliitikkojen kykyyn ja haluun muuttaa tilannetta paremmaksi. Poliittinen teatteri on hävittänyt uskon tulevaisuuteen. Siksi täällä ei enää uskalleta yrittää ja siksi syntyvyys on alhaisempi kuin 1800-luvun nälkävuosina. Suomi on tällä menolla kuoleva kansakunta.
Ilmoita asiaton viesti
Kotimaisen ostovoiman lisäämisestä voipi moni pienyrittäjä olla tyytyväinen. Ainakin pitäisi ! Tosin monella näilläkin palstoilla kommentoijilla näyttää olevan hillitön hinku palkkojen alentamisen kautta ostovoiman vähentämiseen !
Ilmoita asiaton viesti
Mutta ei ostovoimaa luoda muuten kuin ”tienaamalla maailmanmarkkinoilla”. Ei sille mahda mitään, että palkat ovat kustannuksia; ei kustannuksia kasvattamalla hankita rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän Suomen linjalla ole menty jo liki siihen pisteeseen, että ei enään mitään paranneta vaan tullaan saattamaan maan hallinto ja talous sekasorron tilaan.
Ilmoita asiaton viesti