meeviren

EU-ja Suomi talouspolitiikka

Esityksen täytyy jatkua?

”The Show Must Go On” eli suomeksi ”Esityksen täytyy jatkua” on Queen-yhtyteen yksiviimeisimmistä julkaistusta kappaleista. Kuitenkin tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole tarkastella tätä hienoa kappaletta, vaan Suomessa harjoitettua tulopoliittista teatteria, joka on kurjistanut ja jatkuessaan kurjistaa lisää suomalaisia palkansaajia. Yllättävää kylläkin nykyään harjoitettu tulopoliittinen teatteria on harjoitettu vuosikymmeniä.

”Ay-liikkeen” ongelma Suomessa

Meillä on viime vuosina syytelty eri tahoja meidän kilpailukyvyn menetyksestä ja talouden tilan muuttumisesta mallioppilaasta kovaa vauhtia kohti kriisimaata. Yleisemmin syyttävä sormi osoittaa kohtuullisen tasapuolisesti erään pääministerin vaalilupauksia, sekä toimintaa ja ay-liikettä. Molemmissa on totuuden siemen, mutta pohditaan tässä hetki hieman laajemmin meidän tilaamme ja ongelmiamme.

KÄENPOIKASTEN MAA

Käki on lintumaailman erikoisuus. Lintu joka munii toisen pesään olettaen, että muut hoitavat, ruokkivat ja kasvattavat sen poikasen. Se käyttää useampia lajeja tähän tarkoitukseen. Meillä Suomessa on osittain samankaltainen tilanne. Meilläkin oletetaan monien tahojen toimesta valtion tai jonkun muun tekevän työt, tai ainakin tulevan aina tarvittaessa apuun, sen sijaan että tekisimme itse ja pärjäisimme ilman tukia avoimessa markkinataloudessa. Onko tilanne näin ja voiko se jatkua ilman muutosta?

MIKÄ SUOMEN TILANTEESSA OIKEIN ”MÄTTÄÄ”?

Suomi on ollut jumittuneessa tai lähes halvaantuneessa tilassa jo vuosien ajan. Hetkellisestä positiivisesta uutisoinnista huolimatta Suomi ei ole päässyt edes muiden Euromaiden kasvuvauhtiin mukaan, vaikka ”Euron kahleet” ovat niilläkin kannettavana. Nyt kun Kiinasta ja muistakin paikoista on tullut huolestuttavia tietoja talouden hidastumisesta tilanteemme näyttää entistä huonommalta. Syyttäviä sormia on näytetty niin Euron, julkisen sektorin, Ay-liikkeen, yritysten tai niiden johtajien kuin veronkierronkin suuntaan.

Kansanäänestys eurosta!

Paavo Väyrysen ”kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa” on kerännyt jo noin 46 000 nimeä ja tullee lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn. Myös markkinafundamentalistinen oikeisto on alkanut arvostella euroa ja pohtia euroeron mahdollisuutta yhä näkyvämmin.

Miten ja miksi elintaso kasvaa

Adam Smith kirjoitti Kansojen Varallisuuden vuonna 1776, ja joudun myöntämään etten olen kyennyt koko kirjaa lukemaan, sillä sen verran puisevaa sisältö paikoin on. Kuitenkin, koska kirjassa on niin paljon tärkeitä asioita, jotka ovat joko jääneet liian monelta poliitikolta lukematta tai ymmärtämättä, pyrin tässä kirjoituksessa teoksesta poimimaan kaikkein olennaisimman ja tiivistämään sen tarkoituksena selittää mistä elintason kasvu johtuu - liitteenä oleva vuokaavio toivottavasti myös selventää asiaa.

Ero eurosta ei ratkaise mitään, uudistukset ratkaisevat

Tänään 5.7.2015 Kreikka äänestää viimeisimmän tukipaketin ehdoista. Tosiasiassa Kreikka ei äänestä niistä, sillä velkojat ovat todenneet kyseiset ehdot riittämättömiksi tukiohjelmien jatkamiselle. Tästä on selvää, ettei kyse äänestyksessä ole tukiohjelmien jatkamisesta, vaan Kreikan tulevaisuudesta Euroopan Unionin ja EMU-alueen osana.

Yle tulkitsi IMF:n tutkimuksen väärin

Muutama päivä sitten julkaistiin IMF:n tutkimus länsimaiden finanssipolitiikan liikkumavarasta ja suunnasta. Tutkimuksen mukaan keskimääräinen länsimaa voisi nykyisessäkin taloustilanteessa vielä kasvattaa velkamääräänsä ja harjoittaa näin elvyttävää talouspolitiikkaa. Tutkimus perustuu länsimaiden keskimääräisiin velkamäärien kehitykseen ja talouskasvuun. Näin saatujen odotusarvojen perusteella on arvioitu kunkin Euroopan valtion talouspoliittinen liikkumavara.

Taalouspolitiikka on epäonnistunut EU:ssa ja Suomessa

Ilmaisin blogissani jo vuosia sitten, että EU:n velkakriisiä ei ratkaista velkoja siirtelemällä ja kriisimaiden talouden saneeraustoimenpiteillä. Se johtaa vain taloudelliseen taantumaan ja jopa poliittisiin rauhattomuuksiin. Tuona ajankohtana esimerkiksi Kreikan velka oli 125 % bruttokansantuotteesta, nyt se on noin 180 %. Velkajärjestelyillä pelastettiin erityisesti Saksan ja Ranskan saatavia Kreikalta myös suomalaisten veronmaksajien rahoilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä