Koulutus http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133062/all Sat, 08 Dec 2018 18:25:40 +0200 fi Suomi lapsipulassa http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265475-suomi-lapsipulassa <p>Suomalaisten alhaista syntyvyyttä on pähkäilty viime viikkoina kiivaasti. Siinä missä vuonna 2010 Suomessa syntyi 60 980 vauvaa, viime vuonna luku oli vain 50 139. Pudotus on dramaattinen ja vaikuttaa koko suomalaiseen yhteiskuntaan.</p><p>Kyse ei ole vain huoltosuhteesta ja eläkejärjestelmän remontista, kuten monet aiheesta kirjoitetut artikkelit antavat ymmärtää. Esimerkiksi suomalainen koulutusjärjestelmä menee uusiksi. Yhä useampi päiväkoti, peruskoulu, ammattioppilaitos ja lukio joudutaan lähivuosina sulkemaan oppilaspulan vuoksi.</p><p>Ne vähätkin lapset syntyvät kasvukeskuksiin, joihin edelleen rakennetaan uusia kouluja. Sen sijaan pienissä kunnissa joudutaan harkitsemaan kunnan viimeisen koulun lakkauttamista. Viime vuonna 35 kunnassa syntyi alle 10 lasta!</p><p>Kun pienet lukiot ja ammattioppilaitokset sulkevat ovensa, keskiasteen opinnot eivät enää ole kaikille lähipalvelu, vaan yhä useampi oppilas asuu viikot asuntolassa.</p><p>Kun mikroikäluokat lähtevät opiskelemaan, pienillä korkeakouluilla ja yliopistoilla kasvukeskusten ulkopuolella on kaksi vaihtoehtoa, ne joko sulkevat ovensa tai rekrytoivat ulkomailta lisää opiskelijoita.</p><p>Hyvällä tuurilla osa ulkomailta tulevista opiskelijoista jäisi Suomeen töihin. Suomen nopeasti pahenevan osaajapulan torjumiseksi korkeakouluja tulisikin kannustaa kansainvälistymään esimerkiksi palkitsemalla jokaisesta ulkomaalaisesta tutkinnon suorittajasta. Ulkomaalaisia opiskelijoita tulisi myös houkutella aktiivisesti Suomeen esimerkiksi korvaamalla ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut opintotuella! Muuten suomalaiset yritykset joutuvat siirtämään esimerkiksi tuotekehityksen ulkomaille.</p><p>Toinen suuri muutos koetaan elämänkaaren toisessa päässä. Kun työvoima hupenee samaan aikaan kun suuret ikäluokat tarvitsevat yhä enemmän hoivaa ja hoitoa. Hoitohenkilökuntaa ei yksinkertaisesti enää riitä, ei sairaaloihin eikä kotihoitoon. Japanissa tilanne on jo päällä, ja kasvavaa osaa <a href="https://www.theguardian.com/world/2018/feb/06/japan-robots-will-care-for-80-of-elderly-by-2020">hoivatehtävistä ollaan siirtämässä roboteille</a>.</p><p>Moni ikäihminen huokaa, ettei ymmärrä tietotekniikkaa. Pian he joutuvat tulemaan päivittäin toimeen robottinostinten, älyvuoteiden, lääkeannostelurobottien, etävastaanottojen ym. kanssa.</p><p>Vastaavasti asevelvollisuuteen perustuva koko maan puolustaminen käy ikäluokkien supistuessa mahdottomaksi, ja pieniä varuskuntia joudutaan sulkemaan. Joukkoja ei yksinkertaisesti riitä kaikkialle. Tai sitten asevelvollisuus on laajennettava koskemaan myös naisia.</p><p>Niin ja se työelämä. Kun työvoimaa valmistuu vuosittain tuhansia vähemmän kuin poistuu työmarkkinoilta eläkkeelle, kansantalous alkaa supistua. Koemme yhtä aikaa täystyöllisyyden ja talouslaman. Ainoana toivona on radikaali työn automaatio. Voimme säilyttää nykyisen kaltaisen yhteiskunnan vain, jos tekoälyt ja robotit ottavat hoitaakseen työtehtäviä samaa tahtia kuin työntekijöiden määrä työmarkkinoilla hupenee.</p><p>Meidän on kannustettava yrityksiä ja julkista sektoria automatisoimaan työtä aina kun se on mahdollista. Ihmiset kannattaa säästää tehtäviin, joista robotti tai tekoäly ei selviä. Lisäksi meidän on uudelleenkoulutettava työnsä automaatiolle menettävät työntekijät ripeästi uusiin tehtäviin. Perinteiset ceeveen kirjoituskurssit eivät riitä työllistämistoimenpiteeksi. Eivät ole koskaan riittäneet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisten alhaista syntyvyyttä on pähkäilty viime viikkoina kiivaasti. Siinä missä vuonna 2010 Suomessa syntyi 60 980 vauvaa, viime vuonna luku oli vain 50 139. Pudotus on dramaattinen ja vaikuttaa koko suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kyse ei ole vain huoltosuhteesta ja eläkejärjestelmän remontista, kuten monet aiheesta kirjoitetut artikkelit antavat ymmärtää. Esimerkiksi suomalainen koulutusjärjestelmä menee uusiksi. Yhä useampi päiväkoti, peruskoulu, ammattioppilaitos ja lukio joudutaan lähivuosina sulkemaan oppilaspulan vuoksi.

Ne vähätkin lapset syntyvät kasvukeskuksiin, joihin edelleen rakennetaan uusia kouluja. Sen sijaan pienissä kunnissa joudutaan harkitsemaan kunnan viimeisen koulun lakkauttamista. Viime vuonna 35 kunnassa syntyi alle 10 lasta!

Kun pienet lukiot ja ammattioppilaitokset sulkevat ovensa, keskiasteen opinnot eivät enää ole kaikille lähipalvelu, vaan yhä useampi oppilas asuu viikot asuntolassa.

Kun mikroikäluokat lähtevät opiskelemaan, pienillä korkeakouluilla ja yliopistoilla kasvukeskusten ulkopuolella on kaksi vaihtoehtoa, ne joko sulkevat ovensa tai rekrytoivat ulkomailta lisää opiskelijoita.

Hyvällä tuurilla osa ulkomailta tulevista opiskelijoista jäisi Suomeen töihin. Suomen nopeasti pahenevan osaajapulan torjumiseksi korkeakouluja tulisikin kannustaa kansainvälistymään esimerkiksi palkitsemalla jokaisesta ulkomaalaisesta tutkinnon suorittajasta. Ulkomaalaisia opiskelijoita tulisi myös houkutella aktiivisesti Suomeen esimerkiksi korvaamalla ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut opintotuella! Muuten suomalaiset yritykset joutuvat siirtämään esimerkiksi tuotekehityksen ulkomaille.

Toinen suuri muutos koetaan elämänkaaren toisessa päässä. Kun työvoima hupenee samaan aikaan kun suuret ikäluokat tarvitsevat yhä enemmän hoivaa ja hoitoa. Hoitohenkilökuntaa ei yksinkertaisesti enää riitä, ei sairaaloihin eikä kotihoitoon. Japanissa tilanne on jo päällä, ja kasvavaa osaa hoivatehtävistä ollaan siirtämässä roboteille.

Moni ikäihminen huokaa, ettei ymmärrä tietotekniikkaa. Pian he joutuvat tulemaan päivittäin toimeen robottinostinten, älyvuoteiden, lääkeannostelurobottien, etävastaanottojen ym. kanssa.

Vastaavasti asevelvollisuuteen perustuva koko maan puolustaminen käy ikäluokkien supistuessa mahdottomaksi, ja pieniä varuskuntia joudutaan sulkemaan. Joukkoja ei yksinkertaisesti riitä kaikkialle. Tai sitten asevelvollisuus on laajennettava koskemaan myös naisia.

Niin ja se työelämä. Kun työvoimaa valmistuu vuosittain tuhansia vähemmän kuin poistuu työmarkkinoilta eläkkeelle, kansantalous alkaa supistua. Koemme yhtä aikaa täystyöllisyyden ja talouslaman. Ainoana toivona on radikaali työn automaatio. Voimme säilyttää nykyisen kaltaisen yhteiskunnan vain, jos tekoälyt ja robotit ottavat hoitaakseen työtehtäviä samaa tahtia kuin työntekijöiden määrä työmarkkinoilla hupenee.

Meidän on kannustettava yrityksiä ja julkista sektoria automatisoimaan työtä aina kun se on mahdollista. Ihmiset kannattaa säästää tehtäviin, joista robotti tai tekoäly ei selviä. Lisäksi meidän on uudelleenkoulutettava työnsä automaatiolle menettävät työntekijät ripeästi uusiin tehtäviin. Perinteiset ceeveen kirjoituskurssit eivät riitä työllistämistoimenpiteeksi. Eivät ole koskaan riittäneet.

]]>
28 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265475-suomi-lapsipulassa#comments Kotimaa Eläkkeet Koulutus Syntyvyys Sat, 08 Dec 2018 16:25:40 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265475-suomi-lapsipulassa
Suomi rakas, sinun kulttuurisi on arvokas! http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265325-suomi-rakas-sinun-kulttuurisi-on-arvokas <p>Olet jo toisella vuosisadalla itsenäisyydessäsi. Kiitos, kun olen saanut kasvaa ja asua näin hienossa maassa. Olen saanut ponnistaa hyvältä ja vakaalta pohjalta elämääni. Vaikka myrskyjä on matkallani ollutkin, sinä olet seisonut tolpillasi ja vakaana. Sinullakin on omat, vielä suuremmat myrskysi ollut. Miten upeaa että sinä ja menneet sukupolvet niistä selviydyitte!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olen erityisen kiitollinen vapaudesta olla oma itseni. Siitä, että saan ilmaista mielipiteeni ja hoitaa yhteisiä asioita erilaisissa luottamustoimissa. Suomessa naiset ja miehet ovat saaneet rakentaa yhteistä kotimaatamme tasa-arvoisina. Tämä ei olisi niin kaunis maa, mikäli puolet kansalaisista olisi vähempiarvoisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen kiitollinen koulutuksesta. Kouluaikojen ihanista opettajista, joista moni oli hyviä ja muutama vähän vähemmän hyvä. Olen onnellinen, että saan toimia nyt itse tuossa roolissa ja tehdä parhaani lasten sivistyksen eteen. Suomalaisia opettajia tullaan nyt katsomaan Aasiasta saakka. Toivon, rakas Suomi, että pidät huolta opettajistasi, jotka kasvattavat tulevaisuutta ja luovat sivistykselle pohjaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen kiitollinen, että saan olla äiti Suomessa. Olin paitsi onnellinen, myös tyytyväinen opiskelijaäiti lasten syntyessä, ja osasin arvostaa minimiäitiyspäivärahaa, äitiyspakkausta ja ilmaista neuvolaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kiitos Suomi niin monesta hyvästä, mitä lapsilleni annat. Esimerkiksi jokapäiväinen kouluruoka on harvinaisuus, jota emme osaa arvostaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Voi kun emme antaisi omaamme pois, emmekä vähättelisi tai häpeäisi omaa kulttuuriamme. Toivon, että jatkossakin siniristilippu liehuu, suvivirsi soi, jokamiehen oikeudet säilytetään, vesi on yhteinen omaisuutemme, kaikki saavat pukeutua kuten haluavat, lapset voivat turvallisesti kävellä kouluun, kenenkään ei tarvitse pelätä kadulla, suomen kieli säilyy yhtä kauniina ja elinvoimaisena kuin nyt, luonto voimavaramme ja menneiden sukupolvien työ on arjessakin ylpeydenaihe.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi, me osaamme suojella sinua. Minä osaltani aion sen tehdä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olet jo toisella vuosisadalla itsenäisyydessäsi. Kiitos, kun olen saanut kasvaa ja asua näin hienossa maassa. Olen saanut ponnistaa hyvältä ja vakaalta pohjalta elämääni. Vaikka myrskyjä on matkallani ollutkin, sinä olet seisonut tolpillasi ja vakaana. Sinullakin on omat, vielä suuremmat myrskysi ollut. Miten upeaa että sinä ja menneet sukupolvet niistä selviydyitte!

 

 

Olen erityisen kiitollinen vapaudesta olla oma itseni. Siitä, että saan ilmaista mielipiteeni ja hoitaa yhteisiä asioita erilaisissa luottamustoimissa. Suomessa naiset ja miehet ovat saaneet rakentaa yhteistä kotimaatamme tasa-arvoisina. Tämä ei olisi niin kaunis maa, mikäli puolet kansalaisista olisi vähempiarvoisia.

 

Olen kiitollinen koulutuksesta. Kouluaikojen ihanista opettajista, joista moni oli hyviä ja muutama vähän vähemmän hyvä. Olen onnellinen, että saan toimia nyt itse tuossa roolissa ja tehdä parhaani lasten sivistyksen eteen. Suomalaisia opettajia tullaan nyt katsomaan Aasiasta saakka. Toivon, rakas Suomi, että pidät huolta opettajistasi, jotka kasvattavat tulevaisuutta ja luovat sivistykselle pohjaa.

 

Olen kiitollinen, että saan olla äiti Suomessa. Olin paitsi onnellinen, myös tyytyväinen opiskelijaäiti lasten syntyessä, ja osasin arvostaa minimiäitiyspäivärahaa, äitiyspakkausta ja ilmaista neuvolaa.

 

Kiitos Suomi niin monesta hyvästä, mitä lapsilleni annat. Esimerkiksi jokapäiväinen kouluruoka on harvinaisuus, jota emme osaa arvostaa.

 

Voi kun emme antaisi omaamme pois, emmekä vähättelisi tai häpeäisi omaa kulttuuriamme. Toivon, että jatkossakin siniristilippu liehuu, suvivirsi soi, jokamiehen oikeudet säilytetään, vesi on yhteinen omaisuutemme, kaikki saavat pukeutua kuten haluavat, lapset voivat turvallisesti kävellä kouluun, kenenkään ei tarvitse pelätä kadulla, suomen kieli säilyy yhtä kauniina ja elinvoimaisena kuin nyt, luonto voimavaramme ja menneiden sukupolvien työ on arjessakin ylpeydenaihe.

 

Suomi, me osaamme suojella sinua. Minä osaltani aion sen tehdä.

 

]]>
2 http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265325-suomi-rakas-sinun-kulttuurisi-on-arvokas#comments Erilaiset kulttuurit Itsenäinen Suomi Koulutus Sananvapaus Tasaarvo Thu, 06 Dec 2018 08:01:42 +0000 Sara Tuisku http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265325-suomi-rakas-sinun-kulttuurisi-on-arvokas
Suomi rakas, sinun kulttuurisi on arvokas! http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265324-suomi-rakas-sinun-kulttuurisi-on-arvokas <p>Olet jo toisella vuosisadalla itsenäisyydessäsi. Kiitos, kun olen saanut kasvaa ja asua näin hienossa maassa. Olen saanut ponnistaa hyvältä ja vakaalta pohjalta elämääni. Vaikka myrskyjä on matkallani ollutkin, sinä olet seisonut tolpillasi ja vakaana. Sinullakin on omat, vielä suuremmat myrskysi ollut. Miten upeaa että sinä ja menneet sukupolvet niistä selviydyitte!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olen erityisen kiitollinen vapaudesta olla oma itseni. Siitä, että saan ilmaista mielipiteeni ja hoitaa yhteisiä asioita erilaisissa luottamustoimissa. Suomessa naiset ja miehet ovat saaneet rakentaa yhteistä kotimaatamme tasa-arvoisina. Tämä ei olisi niin kaunis maa, mikäli puolet kansalaisista olisi vähempiarvoisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen kiitollinen koulutuksesta. Kouluaikojen ihanista opettajista, joista moni oli hyviä ja muutama vähän vähemmän hyvä. Olen onnellinen, että saan toimia nyt itse tuossa roolissa ja tehdä parhaani lasten sivistyksen eteen. Suomalaisia opettajia tullaan nyt katsomaan Aasiasta saakka. Toivon, rakas Suomi, että pidät huolta opettajistasi, jotka kasvattavat tulevaisuutta ja luovat sivistykselle pohjaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen kiitollinen, että saan olla äiti Suomessa. Olin paitsi onnellinen, myös tyytyväinen opiskelijaäiti lasten syntyessä, ja osasin arvostaa minimiäitiyspäivärahaa, äitiyspakkausta ja ilmaista neuvolaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kiitos Suomi niin monesta hyvästä, mitä lapsilleni annat. Esimerkiksi jokapäiväinen kouluruoka on harvinaisuus, jota emme osaa arvostaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Voi kun emme antaisi omaamme pois, emmekä vähättelisi tai häpeäisi omaa kulttuuriamme. Toivon, että jatkossakin siniristilippu liehuu, suvivirsi soi, jokamiehen oikeudet säilytetään, vesi on yhteinen omaisuutemme, kaikki saavat pukeutua kuten haluavat, lapset voivat turvallisesti kävellä kouluun, kenenkään ei tarvitse pelätä kadulla, suomen kieli säilyy yhtä kauniina ja elinvoimaisena kuin nyt, luonto voimavaramme ja menneiden sukupolvien työ on arjessakin ylpeydenaihe.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi, me osaamme suojella sinua. Minä osaltani aion sen tehdä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olet jo toisella vuosisadalla itsenäisyydessäsi. Kiitos, kun olen saanut kasvaa ja asua näin hienossa maassa. Olen saanut ponnistaa hyvältä ja vakaalta pohjalta elämääni. Vaikka myrskyjä on matkallani ollutkin, sinä olet seisonut tolpillasi ja vakaana. Sinullakin on omat, vielä suuremmat myrskysi ollut. Miten upeaa että sinä ja menneet sukupolvet niistä selviydyitte!

 

 

Olen erityisen kiitollinen vapaudesta olla oma itseni. Siitä, että saan ilmaista mielipiteeni ja hoitaa yhteisiä asioita erilaisissa luottamustoimissa. Suomessa naiset ja miehet ovat saaneet rakentaa yhteistä kotimaatamme tasa-arvoisina. Tämä ei olisi niin kaunis maa, mikäli puolet kansalaisista olisi vähempiarvoisia.

 

Olen kiitollinen koulutuksesta. Kouluaikojen ihanista opettajista, joista moni oli hyviä ja muutama vähän vähemmän hyvä. Olen onnellinen, että saan toimia nyt itse tuossa roolissa ja tehdä parhaani lasten sivistyksen eteen. Suomalaisia opettajia tullaan nyt katsomaan Aasiasta saakka. Toivon, rakas Suomi, että pidät huolta opettajistasi, jotka kasvattavat tulevaisuutta ja luovat sivistykselle pohjaa.

 

Olen kiitollinen, että saan olla äiti Suomessa. Olin paitsi onnellinen, myös tyytyväinen opiskelijaäiti lasten syntyessä, ja osasin arvostaa minimiäitiyspäivärahaa, äitiyspakkausta ja ilmaista neuvolaa.

 

Kiitos Suomi niin monesta hyvästä, mitä lapsilleni annat. Esimerkiksi jokapäiväinen kouluruoka on harvinaisuus, jota emme osaa arvostaa.

 

Voi kun emme antaisi omaamme pois, emmekä vähättelisi tai häpeäisi omaa kulttuuriamme. Toivon, että jatkossakin siniristilippu liehuu, suvivirsi soi, jokamiehen oikeudet säilytetään, vesi on yhteinen omaisuutemme, kaikki saavat pukeutua kuten haluavat, lapset voivat turvallisesti kävellä kouluun, kenenkään ei tarvitse pelätä kadulla, suomen kieli säilyy yhtä kauniina ja elinvoimaisena kuin nyt, luonto voimavaramme ja menneiden sukupolvien työ on arjessakin ylpeydenaihe.

 

Suomi, me osaamme suojella sinua. Minä osaltani aion sen tehdä.

 

]]>
0 http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265324-suomi-rakas-sinun-kulttuurisi-on-arvokas#comments Erilaiset kulttuurit Itsenäinen Suomi Koulutus Sananvapaus Tasaarvo Thu, 06 Dec 2018 08:01:40 +0000 Sara Tuisku http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265324-suomi-rakas-sinun-kulttuurisi-on-arvokas
Tasa-arvo on suomalaisen koulutusjärjestelmän perusta http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265284-tasa-arvo-on-suomalaisen-koulutusjarjestelman-perusta <p>Suomen koulutusjärjestelmää on kehuttu jo vuosikymmenen ajan yhdeksi maailman parhaista. Historiallisesti Suomesta vietiin ulkomaille puutavaraa ja tervaa, mutta nyt koulutusosaamisesta on muotoutunut uudenlainen kansainvälisesti haluttu vientituote. Suomalaista koulutusjärjestelmää kehutaan maailmalla syystä, mutta viimeaikojen uutiset ovat kuitenkin osoittaneet, miten nuorten oppimistulokset voivat laskea jopa tässä pohjoisessa oppimisen huippumaassa.</p><p>On vaikea ajatella, että suomalaisten koulutustaso olisi koskaan ollutkaan mitään muuta kuin priimaa. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli kuitenkin eurooppalaisessa kontekstissa perähikiä, joka oli jäänyt koulutuksen kehityksessä jälkeen muista alueen valtioista. Oli selvää, että jotain piti tehdä &ndash; ja pian.</p><p>Lopulta kaikki kulminoitui 1970-luvun peruskoulu-uudistukseen, jonka tavoitteena oli paikata useita aikaisemman kansakoulujärjestelmän puutteita. Peruskoulu-uudistus pyrki antamaan jokaiselle suomalaiselle lapselle oikeuden käydä koulua ilmaiseksi yhtenäisen oppimäärän mukaisesti koulusta riippumatta. Valtio pyrki yksinkertaisesti tarjoamaan kaikille suomalaisille saman koulutuksen riippumatta heidän sosioekonomisesta taustastaan, sukupuolestaan tai kotipaikastaan. Suomalaisen peruskoulujärjestelmän peruskivi siis muurattiin tasa-arvon laastilla.</p><p>Kaikki monumentit kuitenkin murentuvat joskus, ja näin on nyt myös käymässä suomalaiselle peruskoulujärjestelmälle. 2000- ja 2010-lukujen huippukohdat, jotka alun perin herättivät kansainvälisen kiinnostuksen suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan, ovat jo muisto menneisyydestä, ja suomalaisten oppilaiden tulokset PISA-kokeissa ovat alkaneet jo laskea. Tästä huolimatta Suomi on edelleen maailman huippua, vaikka sisäiset erot opiskelijoiden välillä ovatkin kasvaneet merkittävästi viime vuosina.</p><p>Useat suomalaiset professorit ovat todenneet, että erityisesti uusi vuonna 2016 käyttöön otettu opetussuunnitelma on tämän kehityksen taustalla. Esimerkiksi Helsingin yliopiston psykologian emerita professori <strong>Liisa Keltikangas-Järvinen</strong> on todennut, että uuden opetussuunnitelman tavoitteet ovat kannatettavia, mutta on epäselvää, kuka on vastuussa niiden toteuttamisesta.</p><p>Monet suomalaiset opettajat jakavat hänen huolensa ja pohtivat, mikäli uuden opetussuunnitelman kunnianhimoisia tavoitteita voidaan edes toteuttaa nykyisillä rajallisilla resursseilla. Vuoden 2016 opetussuunnitelma asettaa erityisen painotuksen eriyttävään opetukseen, jossa jokaisen oppilaan oppimissuunnitelma individualisoidaan hänen omien tarpeidensa mukaan.</p><p>Teoriassa yksilön tarpeiden huomiointi on aina hyvä asia, mutta tilanteessa, jossa opettaja opettaa useita 30 oppilaan ryhmiä, tämä on sula mahdottomuus. &nbsp;Tämän lisäksi monissa suomalaisissa kunnissa uuden opetussuunnitelman siirtymäkauteen ei ole varattu riittävästi taloudellisia resursseja, ja sen takia opettajat joutuvat tuottamaan oppilaidensa oppimateriaalin itse usein puutteellisilla välineillä. OAJ:n tuottaman kyselyn mukaan yli puolet opettajista on todennut, että he eivät kestä nykyistä työtaakkaansa, mikä ei ole suuri yllätys tämän vaatimustason pohjalta.</p><p>Uusi opetussuunnitelma painotti samalla oppilaiden oma-aloitteista oppimista, ja kun heidän opettajansa ovat ylityöllistettyjä byrokratian ja suunnittelun parissa, korostuu koululaisten rooli entisestään. Tämä saattaa erityisesti pojat alakynteen, ja heidän PISA-tuloksensa ovatkin pudonneet 50 pistettä tyttöjen alapuolelle, mikä on lähes kaksi kertaa yhtä suuri kuin kehittyneiden OECD-maiden keskiarvoinen sukupuolidispariteetti. Tätä eriarvoisuutta kasvattaa tämän lisäksi kuntien taloudellisten resurssien erot, minkä takia toiset oppilaat saavat opiskella pienemmissä ryhmissä paremmin välinein kuin toiset.</p><p>Emerita professori <strong>Keltikangas-Järvisen</strong> mielestä nuorten syrjäytymisen taustalla on juuri tämä kasvava eriarvoisuus. Tällä hetkellä lähes 70&nbsp;000 suomalaista on syrjäytynyt yhteiskunnan ulkopuolelle, ja tämä maksaa valtiolle rahallisesti 1,4 miljardia euroa joka vuosi. Suomessa, jossa kouluilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli lasten kasvatuksessa, kasvava syrjäytyminen on osoitus systemaattisesta ongelmasta nykyjärjestelmässä.</p><p>Onko Suomen koulutusihme ymmärretty sitten väärin sekä maailmalla että kotimaassa? Kansainvälisesti suomalaiset koulut tunnetaan erityisesti lyhyistä päivistään ja olemattomista kotitehtävistään, kun taas paikallisesti painotamme koulujen yksilölähtöisyyttä menestyksemme taustalla. Vaikka molemmat väittämät sisältävät totuuden siemenen, eivät ne kuitenkaan kumpikaan riitä yksinään selittämään Suomen menestystä.</p><p>Me suomalaiset kuitenkin unohdamme, kuinka tärkeä rooli tasa-arvoisella koulutusjärjestelmällä on oikeastaan ollut peruskoulujärjestelmämme taustalla. Tasapuolisesti tuettujen ja koulutettujen opiskelijoiden sukupolvi tuottaa lopulta kotimaalleen enemmän kuin muutaman eliittikoulun kouluttama yhteiskuntaluokka. Jokainen opiskelija ansaitsee samat lähtökohdat elämässään riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään tai vanhempien taloudellisesta tilasta. Tämä tasapuolisuus on aina ollut suomalaisen koulutusjärjestelmän salaisuus, mutta tällä hetkellä sen tulevaisuus on kuitenkin vaarassa.</p><p>Suomalaisen sananlaskun mukaan ylpeys käy yleensä lankeemuksen edellä. Menestyksemme sokaisemina olemme nyt muuttamassa Suomen opetusjärjestelmää uuteen uljaaseen suuntaan pohtimatta riittävästi toimintamme seurauksia. Samalla olemme murentamassa sitä pohjaa, joka on tähän mennessä tukenut maamme menestystarinaa. Voimme kansana vain toivoa, että tällä tiellä, jonka olemme valinneet, voidaan myös ottaa muutama harkittu askel taaksepäin ja korjata vuoden 2016 opetussuunnitelman puutteet. Ilman tätä korjausliikettä voimme heittää hyvästit tälle usein niin väärinymmärretylle suomalaiselle koulutusihmeelle ja samalla merkittävälle palalle suomalaista menestystarinaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen koulutusjärjestelmää on kehuttu jo vuosikymmenen ajan yhdeksi maailman parhaista. Historiallisesti Suomesta vietiin ulkomaille puutavaraa ja tervaa, mutta nyt koulutusosaamisesta on muotoutunut uudenlainen kansainvälisesti haluttu vientituote. Suomalaista koulutusjärjestelmää kehutaan maailmalla syystä, mutta viimeaikojen uutiset ovat kuitenkin osoittaneet, miten nuorten oppimistulokset voivat laskea jopa tässä pohjoisessa oppimisen huippumaassa.

On vaikea ajatella, että suomalaisten koulutustaso olisi koskaan ollutkaan mitään muuta kuin priimaa. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli kuitenkin eurooppalaisessa kontekstissa perähikiä, joka oli jäänyt koulutuksen kehityksessä jälkeen muista alueen valtioista. Oli selvää, että jotain piti tehdä – ja pian.

Lopulta kaikki kulminoitui 1970-luvun peruskoulu-uudistukseen, jonka tavoitteena oli paikata useita aikaisemman kansakoulujärjestelmän puutteita. Peruskoulu-uudistus pyrki antamaan jokaiselle suomalaiselle lapselle oikeuden käydä koulua ilmaiseksi yhtenäisen oppimäärän mukaisesti koulusta riippumatta. Valtio pyrki yksinkertaisesti tarjoamaan kaikille suomalaisille saman koulutuksen riippumatta heidän sosioekonomisesta taustastaan, sukupuolestaan tai kotipaikastaan. Suomalaisen peruskoulujärjestelmän peruskivi siis muurattiin tasa-arvon laastilla.

Kaikki monumentit kuitenkin murentuvat joskus, ja näin on nyt myös käymässä suomalaiselle peruskoulujärjestelmälle. 2000- ja 2010-lukujen huippukohdat, jotka alun perin herättivät kansainvälisen kiinnostuksen suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan, ovat jo muisto menneisyydestä, ja suomalaisten oppilaiden tulokset PISA-kokeissa ovat alkaneet jo laskea. Tästä huolimatta Suomi on edelleen maailman huippua, vaikka sisäiset erot opiskelijoiden välillä ovatkin kasvaneet merkittävästi viime vuosina.

Useat suomalaiset professorit ovat todenneet, että erityisesti uusi vuonna 2016 käyttöön otettu opetussuunnitelma on tämän kehityksen taustalla. Esimerkiksi Helsingin yliopiston psykologian emerita professori Liisa Keltikangas-Järvinen on todennut, että uuden opetussuunnitelman tavoitteet ovat kannatettavia, mutta on epäselvää, kuka on vastuussa niiden toteuttamisesta.

Monet suomalaiset opettajat jakavat hänen huolensa ja pohtivat, mikäli uuden opetussuunnitelman kunnianhimoisia tavoitteita voidaan edes toteuttaa nykyisillä rajallisilla resursseilla. Vuoden 2016 opetussuunnitelma asettaa erityisen painotuksen eriyttävään opetukseen, jossa jokaisen oppilaan oppimissuunnitelma individualisoidaan hänen omien tarpeidensa mukaan.

Teoriassa yksilön tarpeiden huomiointi on aina hyvä asia, mutta tilanteessa, jossa opettaja opettaa useita 30 oppilaan ryhmiä, tämä on sula mahdottomuus.  Tämän lisäksi monissa suomalaisissa kunnissa uuden opetussuunnitelman siirtymäkauteen ei ole varattu riittävästi taloudellisia resursseja, ja sen takia opettajat joutuvat tuottamaan oppilaidensa oppimateriaalin itse usein puutteellisilla välineillä. OAJ:n tuottaman kyselyn mukaan yli puolet opettajista on todennut, että he eivät kestä nykyistä työtaakkaansa, mikä ei ole suuri yllätys tämän vaatimustason pohjalta.

Uusi opetussuunnitelma painotti samalla oppilaiden oma-aloitteista oppimista, ja kun heidän opettajansa ovat ylityöllistettyjä byrokratian ja suunnittelun parissa, korostuu koululaisten rooli entisestään. Tämä saattaa erityisesti pojat alakynteen, ja heidän PISA-tuloksensa ovatkin pudonneet 50 pistettä tyttöjen alapuolelle, mikä on lähes kaksi kertaa yhtä suuri kuin kehittyneiden OECD-maiden keskiarvoinen sukupuolidispariteetti. Tätä eriarvoisuutta kasvattaa tämän lisäksi kuntien taloudellisten resurssien erot, minkä takia toiset oppilaat saavat opiskella pienemmissä ryhmissä paremmin välinein kuin toiset.

Emerita professori Keltikangas-Järvisen mielestä nuorten syrjäytymisen taustalla on juuri tämä kasvava eriarvoisuus. Tällä hetkellä lähes 70 000 suomalaista on syrjäytynyt yhteiskunnan ulkopuolelle, ja tämä maksaa valtiolle rahallisesti 1,4 miljardia euroa joka vuosi. Suomessa, jossa kouluilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli lasten kasvatuksessa, kasvava syrjäytyminen on osoitus systemaattisesta ongelmasta nykyjärjestelmässä.

Onko Suomen koulutusihme ymmärretty sitten väärin sekä maailmalla että kotimaassa? Kansainvälisesti suomalaiset koulut tunnetaan erityisesti lyhyistä päivistään ja olemattomista kotitehtävistään, kun taas paikallisesti painotamme koulujen yksilölähtöisyyttä menestyksemme taustalla. Vaikka molemmat väittämät sisältävät totuuden siemenen, eivät ne kuitenkaan kumpikaan riitä yksinään selittämään Suomen menestystä.

Me suomalaiset kuitenkin unohdamme, kuinka tärkeä rooli tasa-arvoisella koulutusjärjestelmällä on oikeastaan ollut peruskoulujärjestelmämme taustalla. Tasapuolisesti tuettujen ja koulutettujen opiskelijoiden sukupolvi tuottaa lopulta kotimaalleen enemmän kuin muutaman eliittikoulun kouluttama yhteiskuntaluokka. Jokainen opiskelija ansaitsee samat lähtökohdat elämässään riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään tai vanhempien taloudellisesta tilasta. Tämä tasapuolisuus on aina ollut suomalaisen koulutusjärjestelmän salaisuus, mutta tällä hetkellä sen tulevaisuus on kuitenkin vaarassa.

Suomalaisen sananlaskun mukaan ylpeys käy yleensä lankeemuksen edellä. Menestyksemme sokaisemina olemme nyt muuttamassa Suomen opetusjärjestelmää uuteen uljaaseen suuntaan pohtimatta riittävästi toimintamme seurauksia. Samalla olemme murentamassa sitä pohjaa, joka on tähän mennessä tukenut maamme menestystarinaa. Voimme kansana vain toivoa, että tällä tiellä, jonka olemme valinneet, voidaan myös ottaa muutama harkittu askel taaksepäin ja korjata vuoden 2016 opetussuunnitelman puutteet. Ilman tätä korjausliikettä voimme heittää hyvästit tälle usein niin väärinymmärretylle suomalaiselle koulutusihmeelle ja samalla merkittävälle palalle suomalaista menestystarinaa.

]]>
1 http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265284-tasa-arvo-on-suomalaisen-koulutusjarjestelman-perusta#comments Itsenäisyyspäivä 2018 Koulutus Koulutusihme Suomen tulevaisuus Wed, 05 Dec 2018 18:39:48 +0000 Markus Myllyniemi http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265284-tasa-arvo-on-suomalaisen-koulutusjarjestelman-perusta
"Karmeita uutisia suomalaisista lapsista" http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264932-karmeita-uutisia-suomalaisista-lapsista <p>Karmeita uutisia suomalaisista&nbsp;lapsista</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://kariuusikyla.com/" rel="home">Kari Uusikylä</a>, Suoraa puhetta blogi</p><p><a href="https://kariuusikyla.com/2018/11/28/karmeita-uutisia-suomalaisista-lapsista/?fbclid=IwAR0os_8750AcdXjjbIMJ7CqXmQ6xuDYEQL0k25Gn85e3-DU0xaOBdY1mp9g" title="https://kariuusikyla.com/2018/11/28/karmeita-uutisia-suomalaisista-lapsista/?fbclid=IwAR0os_8750AcdXjjbIMJ7CqXmQ6xuDYEQL0k25Gn85e3-DU0xaOBdY1mp9g">https://kariuusikyla.com/2018/11/28/karmeita-uutisia-suomalaisista-lapsi...</a></p><p>Kiteytettynä :</p><p>Sukupolvesta toiseen psyykkinen painostus on lisääntynyt. 35-40% mitä lasten on tiedettävä koulussa, siitä heillä ei ole mitään hyötyä yksityis- ja/tai työelämässään. Henkilökohtaista lahjakkuutta/kutsumusta ei oteta huomioon laisinkaan. Kouluhistoriasta tiedämme, että &quot;opetussuunnitelmaan&quot; - psyykkisen väkivallan lisäksi kuului fyysistä väkivaltaa k e &quot;opettaja antoi karttakepillä selkään&quot; ja &quot;sormet piti pitää pulpetin reunalla ja opettaja paiskasi kannen kiinni&quot; j n e, Tulos on mitä se tänään on.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Karmeita uutisia suomalaisista lapsista

 

Kari Uusikylä, Suoraa puhetta blogi

https://kariuusikyla.com/2018/11/28/karmeita-uutisia-suomalaisista-lapsista/?fbclid=IwAR0os_8750AcdXjjbIMJ7CqXmQ6xuDYEQL0k25Gn85e3-DU0xaOBdY1mp9g

Kiteytettynä :

Sukupolvesta toiseen psyykkinen painostus on lisääntynyt. 35-40% mitä lasten on tiedettävä koulussa, siitä heillä ei ole mitään hyötyä yksityis- ja/tai työelämässään. Henkilökohtaista lahjakkuutta/kutsumusta ei oteta huomioon laisinkaan. Kouluhistoriasta tiedämme, että "opetussuunnitelmaan" - psyykkisen väkivallan lisäksi kuului fyysistä väkivaltaa k e "opettaja antoi karttakepillä selkään" ja "sormet piti pitää pulpetin reunalla ja opettaja paiskasi kannen kiinni" j n e, Tulos on mitä se tänään on.

]]>
0 http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264932-karmeita-uutisia-suomalaisista-lapsista#comments Koulutus Opetus Thu, 29 Nov 2018 17:08:04 +0000 Matti Simonaho http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264932-karmeita-uutisia-suomalaisista-lapsista
Rakennamme Suomea hyvinvoiville http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264399-rakennamme-suomea-hyvinvoiville <p>Kysyin joskus kokeneelta jalkapallon juniorivalmentajalta, että missä vaiheessa lapsen lahjakkuuden voi tunnistaa? Hänen mukaansa ei alle kymmenvuotiaana. Siihen saakka menestysen takana voi lahjakkuuden sijaan olla vanhempien voimakas tuki ja/ tai syntyminen vuoden alkupuolella ja sen tuoma fyysinen etumatka.</p><p>Jalkapallo on onneksi vain harrastus. Olkoonkin, että aika totiseksi sekin menee varsin nuorena.</p><p>Isompi asia on se, että sama tilanne on syntymässä opetukseen. Tai se on jo syntynytkin. Viikonloppuna Helsingin Sanomat kertoi vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan uudet oppimismenetelmät ovat heikentäneet oppimistuloksia. Uusia menetelmiä tässä ovat olleet digitaalisuuden lisääminen, ilmiöoppiminen ja oppilaiden lisääntynyt itsenäisyys läksyjen teossa.</p><p>Arvatkaapa mihin tämä on johtanut?</p><p>Hyvin koulutettujen vanhempien lapset ovat pärjänneet edelleen hyvin, mutta muilla menee huonommin. Tämä johtuu, simbsalabim, siitä että hyvin koulutetut vanhemmat ovat enemmän mukana lastensa koululäksyjen teossa. Eli paikkaavat ne ohjauksen ja koulutusmenetelmien puutteet, mitkä koulussa ovat syntyneet. Uudet oppimismenetelmät ovat siis lisänneet eriarvoisuutta.&nbsp;</p><p>Jos muistan oikein, peruskoulun alkuperäinen ajatus ja suomalaisen koulutuksen ylpeydenaihe on ollut se, että taustasta huolimatta, lapsille annetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä. Nyt se on siis romutettu.</p><p>Tällä ei ole mikään pienen pieni merkitys. Jos lapsi leimautuu heikoksi oppilaaksi, yläasteella hän saattaa ajautua entistä eriarvoisempaan asemaan. Peruskoulun seitsemäs luokka on seuraava vaihe, jossa eriarvoisuus alkaa jakautua. Parhailla oppilailla on mahdollisuus valita erikoistuneista yläasteista (tämä toki vain suurissa kaupungeissa), joissa arvatenkin on parempi opiskelurauha ja kunnianhimoisempi oppimisympäristö.&nbsp;</p><p>Voidaan vain kuvitella, mitä tapahtuu yhdeksännen luokan jälkeen...</p><p>Heikoimmin menestyneet menevät ammattikouluihin, joista opetusta on leikattu niin paljon, että sieltä valmistuu (julkisuudessa olleiden juttujen perusteella), oppilaita joilla ei ole riittäviä taitoja ammattiinsa.</p><p>Ja sitten puhutaan siitä, että nuoret miehet syrjäytyvät. Jep...</p><p>Ongelmaton ei ole yliopistomaailmakaan, mutta ei nyt ratkaista kaikkea yhdessä kirjoituksessa. Suomalainen peruskoulutus oli jossakin vaiheessa tasa-arvoinen ja antoi mahdollisuuden hieman vähävaraisemman ja vähemmän koulutetusta perheestä tulevan oppilaankin onnistua. Nyt näyttää vahvasti siltä, että se tie on sulkeutumassa.</p><p>Miksi?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kysyin joskus kokeneelta jalkapallon juniorivalmentajalta, että missä vaiheessa lapsen lahjakkuuden voi tunnistaa? Hänen mukaansa ei alle kymmenvuotiaana. Siihen saakka menestysen takana voi lahjakkuuden sijaan olla vanhempien voimakas tuki ja/ tai syntyminen vuoden alkupuolella ja sen tuoma fyysinen etumatka.

Jalkapallo on onneksi vain harrastus. Olkoonkin, että aika totiseksi sekin menee varsin nuorena.

Isompi asia on se, että sama tilanne on syntymässä opetukseen. Tai se on jo syntynytkin. Viikonloppuna Helsingin Sanomat kertoi vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan uudet oppimismenetelmät ovat heikentäneet oppimistuloksia. Uusia menetelmiä tässä ovat olleet digitaalisuuden lisääminen, ilmiöoppiminen ja oppilaiden lisääntynyt itsenäisyys läksyjen teossa.

Arvatkaapa mihin tämä on johtanut?

Hyvin koulutettujen vanhempien lapset ovat pärjänneet edelleen hyvin, mutta muilla menee huonommin. Tämä johtuu, simbsalabim, siitä että hyvin koulutetut vanhemmat ovat enemmän mukana lastensa koululäksyjen teossa. Eli paikkaavat ne ohjauksen ja koulutusmenetelmien puutteet, mitkä koulussa ovat syntyneet. Uudet oppimismenetelmät ovat siis lisänneet eriarvoisuutta. 

Jos muistan oikein, peruskoulun alkuperäinen ajatus ja suomalaisen koulutuksen ylpeydenaihe on ollut se, että taustasta huolimatta, lapsille annetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä. Nyt se on siis romutettu.

Tällä ei ole mikään pienen pieni merkitys. Jos lapsi leimautuu heikoksi oppilaaksi, yläasteella hän saattaa ajautua entistä eriarvoisempaan asemaan. Peruskoulun seitsemäs luokka on seuraava vaihe, jossa eriarvoisuus alkaa jakautua. Parhailla oppilailla on mahdollisuus valita erikoistuneista yläasteista (tämä toki vain suurissa kaupungeissa), joissa arvatenkin on parempi opiskelurauha ja kunnianhimoisempi oppimisympäristö. 

Voidaan vain kuvitella, mitä tapahtuu yhdeksännen luokan jälkeen...

Heikoimmin menestyneet menevät ammattikouluihin, joista opetusta on leikattu niin paljon, että sieltä valmistuu (julkisuudessa olleiden juttujen perusteella), oppilaita joilla ei ole riittäviä taitoja ammattiinsa.

Ja sitten puhutaan siitä, että nuoret miehet syrjäytyvät. Jep...

Ongelmaton ei ole yliopistomaailmakaan, mutta ei nyt ratkaista kaikkea yhdessä kirjoituksessa. Suomalainen peruskoulutus oli jossakin vaiheessa tasa-arvoinen ja antoi mahdollisuuden hieman vähävaraisemman ja vähemmän koulutetusta perheestä tulevan oppilaankin onnistua. Nyt näyttää vahvasti siltä, että se tie on sulkeutumassa.

Miksi?

]]>
2 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264399-rakennamme-suomea-hyvinvoiville#comments Eriarvoisuus Koulutus Politiikka Mon, 19 Nov 2018 05:41:25 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264399-rakennamme-suomea-hyvinvoiville
On aika pidentää oppivelvollisuutta http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263836-on-aika-pidentaa-oppivelvollisuutta <p>Suomessa on 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta, joilla ei ole II-asteen koulutusta. 40 % heistä ei ole työssä eikä opiskele. Noin joka kuudes nuori jokaisesta ikäluokasta jää ilman II-asteen tutkintoa. On vaarana, että he syrjäytyvät yhteiskunnasta kokonaan.</p><p>Toisen asteen tutkinnon suorittaneella miehellä on kuusi vuotta pidempi työura kuin pelkän peruskoulun suorittaneella, naisilla ero on 10 vuotta. Pelkän perusasteen suorittaneiden mahdollisuudet saada työtä heikkenevät jatkuvasti, sillä yhteiskunnassa on yhä harvemmin tarjolla töitä pelkän peruskoulun suorittaneelle. Koulutus lyhentää työttömyysjaksoja ja mahdollistaa siirtymisen työstä ja ammatista toiseen.</p><p>On tullut aika tehdä peruskoulu-uudistusta vastaava koulu-uudistus ja pidentää oppivelvollisuutta kattamaan myös II-asteen opinnot. Kyse on investoinnista, joka maksaa itsensä takaisin korkeampana työllisyysasteena. Pelkällä peruskoululla ei yhteiskunnassa enää pärjää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta, joilla ei ole II-asteen koulutusta. 40 % heistä ei ole työssä eikä opiskele. Noin joka kuudes nuori jokaisesta ikäluokasta jää ilman II-asteen tutkintoa. On vaarana, että he syrjäytyvät yhteiskunnasta kokonaan.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneella miehellä on kuusi vuotta pidempi työura kuin pelkän peruskoulun suorittaneella, naisilla ero on 10 vuotta. Pelkän perusasteen suorittaneiden mahdollisuudet saada työtä heikkenevät jatkuvasti, sillä yhteiskunnassa on yhä harvemmin tarjolla töitä pelkän peruskoulun suorittaneelle. Koulutus lyhentää työttömyysjaksoja ja mahdollistaa siirtymisen työstä ja ammatista toiseen.

On tullut aika tehdä peruskoulu-uudistusta vastaava koulu-uudistus ja pidentää oppivelvollisuutta kattamaan myös II-asteen opinnot. Kyse on investoinnista, joka maksaa itsensä takaisin korkeampana työllisyysasteena. Pelkällä peruskoululla ei yhteiskunnassa enää pärjää.

]]>
0 http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263836-on-aika-pidentaa-oppivelvollisuutta#comments Koulutus Oppivelvollisuus Syrjäytyminen Työelämä Työura Thu, 08 Nov 2018 08:49:14 +0000 Ulla Kaukola http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263836-on-aika-pidentaa-oppivelvollisuutta
Helsingin kaupunginosien väliset koulutuserot kurottava umpeen http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263815-helsingin-kaupunginosien-valiset-koulutuserot-kurottava-umpeen <p>Helsingin valtuusto teki <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-11-07_Kvsto_19_El/7B6D6129-FA1C-CD5A-844E-66CE55600000/Vuosaaren_uuden_lukion_(Mosaiikinraitti_2)_asemaka.html">tänään </a>asemakaavapäätöksen, mikä käytännössä tarkoittaa pitkään odotetun uuden lukiorakennuksen rakentamista Vuosaareen. &nbsp;Vuosaaressa asuvana kaupunginvaltuutettuna kiinnitin huomiota siihen, että kyseessä on merkittävä päätös niin Vuosaaren kuin koko itäisen Helsingin kannalta.</p><p>Nyt toteutettava uusi lukiorakennus ei tullut Vuosaareen päiväkään liian aikaisin. Nykyinen Vuotalon vieressä sijaitseva rakennus olisi ollut tarvetta korvata aiemmin ajanmukaisella koulurakennuksella.</p><p>Vuosaaren lukio on Helsingin itäisin lukio. Kun katsoo Helsingin lukioverkkokarttaa, lukiot sijoittuvat pääosin keskusta-alueelle. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori <strong><a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005887598.html">Venla Bernelius</a> </strong>kiinnitti viime viikolla HS:ssä huomiota siihen, että Helsingin kaupunginosien välillä on merkittäviä eroja siinä kuinka suuri osa peruskoulun päättäneistä nuorista, menee lukioon. Jakomäessä luku oli viime vuonna 39 prosenttia. Lauttasaaressa luku 86. Vuosaaressa 58.4.</p><p>Uusi moderni lukiorakennus Vuosaareen on tärkeä kehitysaskel. Yksinään se ei riitä edellä mainittujen lukujen korjaamiseen. Helsingin on jatkossa kiinnitettävä laajemmin koulujen resurssien lisäämisen kautta huomiota siihen, että erot koulutustasossa kaupunginosien välillä kurotaan umpeen.&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin valtuusto teki tänään asemakaavapäätöksen, mikä käytännössä tarkoittaa pitkään odotetun uuden lukiorakennuksen rakentamista Vuosaareen.  Vuosaaressa asuvana kaupunginvaltuutettuna kiinnitin huomiota siihen, että kyseessä on merkittävä päätös niin Vuosaaren kuin koko itäisen Helsingin kannalta.

Nyt toteutettava uusi lukiorakennus ei tullut Vuosaareen päiväkään liian aikaisin. Nykyinen Vuotalon vieressä sijaitseva rakennus olisi ollut tarvetta korvata aiemmin ajanmukaisella koulurakennuksella.

Vuosaaren lukio on Helsingin itäisin lukio. Kun katsoo Helsingin lukioverkkokarttaa, lukiot sijoittuvat pääosin keskusta-alueelle. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius kiinnitti viime viikolla HS:ssä huomiota siihen, että Helsingin kaupunginosien välillä on merkittäviä eroja siinä kuinka suuri osa peruskoulun päättäneistä nuorista, menee lukioon. Jakomäessä luku oli viime vuonna 39 prosenttia. Lauttasaaressa luku 86. Vuosaaressa 58.4.

Uusi moderni lukiorakennus Vuosaareen on tärkeä kehitysaskel. Yksinään se ei riitä edellä mainittujen lukujen korjaamiseen. Helsingin on jatkossa kiinnitettävä laajemmin koulujen resurssien lisäämisen kautta huomiota siihen, että erot koulutustasossa kaupunginosien välillä kurotaan umpeen.  

]]>
1 http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263815-helsingin-kaupunginosien-valiset-koulutuserot-kurottava-umpeen#comments Helsingin kaupunginvaltuusto Helsingin lukiot Koulutus Vuosaari Wed, 07 Nov 2018 18:33:06 +0000 Ville Jalovaara http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263815-helsingin-kaupunginosien-valiset-koulutuserot-kurottava-umpeen
Pelastuskoulu tulee säilyttää Helsingissä http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263764-pelastuskoulu-tulee-sailyttaa-helsingissa <p>On tärkeää, että Helsingissä koulutetaan pelastusalan ammattilaisia vastaamaan Helsingin ja Uudenmaan suuren väestökeskittymän pelastustoiminnan haasteisiin.&nbsp;</p> <p>Pääkaupunkiseudulta löytyvät muun muassa metro, öljysatama, ydinvoimala ja lentokentät. Täältä löytyy myös useita yhteiskunnan hallinnon ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiä kohteita. Näiden pelastusvarmuus on tärkeää, ei vain Helsingin seudun, vaan koko Suomen kannalta. Toimiva ja turvallinen infrastruktuuri luovat arjen turvallisuutta jokaiselle suomalaiselle. Toimivan valtion yksi keskeisimpiä tehtäviä ovat erinäiset turvallisuustehtävät, koko yhteiskunnan turvaksi.</p> <p>Olisi hyvin lyhytnäköistä aluepolitiikkaa siirtää Pelastusalan koulutusyksikkö pois Suomen suurimmasta kaupungista, jossa kysyntää pelastushenkilökunnalle on suuren väkimäärän vuoksi eniten.&nbsp;Väkimäärä kasvaa niin suhteellisesti kuin absoluuttisesti koko ajan, joten pelastusalan koulutusmääriä pitäisi pikemminkin lisätä.&nbsp;</p> <p>Kustannusten säästö on tärkeää. Tämä on myös se peruste, jonka vuoksi oppilaitoksen toimintoja ollaan nyt keskittämässä yhteen yksikköön. Kansallinen huolto- ja pelastusvarmuus on mielestäni tässä tapauksessa silti tärkeämpää, kuin hajasijoittamisesta saatavat epävarmat kustannussäästöt.</p> <p>Helsingin kaupungin tulisi ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että Palo- ja pelastusalan sekä ensihoidon ammattilaisten koulutus säilyy Helsingissä myös tulevaisuudessa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On tärkeää, että Helsingissä koulutetaan pelastusalan ammattilaisia vastaamaan Helsingin ja Uudenmaan suuren väestökeskittymän pelastustoiminnan haasteisiin. 

Pääkaupunkiseudulta löytyvät muun muassa metro, öljysatama, ydinvoimala ja lentokentät. Täältä löytyy myös useita yhteiskunnan hallinnon ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiä kohteita. Näiden pelastusvarmuus on tärkeää, ei vain Helsingin seudun, vaan koko Suomen kannalta. Toimiva ja turvallinen infrastruktuuri luovat arjen turvallisuutta jokaiselle suomalaiselle. Toimivan valtion yksi keskeisimpiä tehtäviä ovat erinäiset turvallisuustehtävät, koko yhteiskunnan turvaksi.

Olisi hyvin lyhytnäköistä aluepolitiikkaa siirtää Pelastusalan koulutusyksikkö pois Suomen suurimmasta kaupungista, jossa kysyntää pelastushenkilökunnalle on suuren väkimäärän vuoksi eniten. Väkimäärä kasvaa niin suhteellisesti kuin absoluuttisesti koko ajan, joten pelastusalan koulutusmääriä pitäisi pikemminkin lisätä. 

Kustannusten säästö on tärkeää. Tämä on myös se peruste, jonka vuoksi oppilaitoksen toimintoja ollaan nyt keskittämässä yhteen yksikköön. Kansallinen huolto- ja pelastusvarmuus on mielestäni tässä tapauksessa silti tärkeämpää, kuin hajasijoittamisesta saatavat epävarmat kustannussäästöt.

Helsingin kaupungin tulisi ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että Palo- ja pelastusalan sekä ensihoidon ammattilaisten koulutus säilyy Helsingissä myös tulevaisuudessa. 

]]>
1 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263764-pelastuskoulu-tulee-sailyttaa-helsingissa#comments Helsinki Koulutus Kuopio Pelastuskoulu Tue, 06 Nov 2018 15:55:52 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263764-pelastuskoulu-tulee-sailyttaa-helsingissa
Helsingin kuntapolitiikan viikko 44/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263292-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-442018 <p>Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioehdotuksen vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2019-2021 sekä määrää tulovero- ja kiinteistöveroprosentit ensi vuodelle. Kasvatus- ja koulutuslautakunta vahvistaa varhaiskasvatusta tukevien ja täydentävien järjestöavustusten jakoperusteet sekä yksityisten sopimuskoulujen perusopetuksen vuoden 2018 korvauksen perusteena olevat kustannukset. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Kansalaistori-Kaisaniemi -jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelmaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Maanantai 29.10.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-10-29_Khs_41_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Tiistai 30.10.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kasko_2018-10-30_Kklku_13_El"><u>Kasvatus- ja koulutuslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-10-30_Kylk_29_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-10-30_Kuvalk_17_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/pela/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-10-30_Pelku_10_El"><u>Pelastuslautakunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Torstai 1.11.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-rakennusten-ja-yleisten-alueiden-jaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/sosiaali-ja-terveyslautakunnan-jaosto/esityslistat-ja-poytakirjat"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus </strong>hyväksyy talousarvioehdotuksen vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2019-2021 sekä määrää tulovero- ja kiinteistöveroprosentit ensi vuodelle. Budjettineuvottelut on käyty viikonlopun aikana.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunginhallitus käsittelee Helsingin kaupungin päivystystoimintojen siirtämistä liikkeenluovutuksena HUSsille. Integraation tavoitteena on yhtenäisen, laadukkaan ja kustannustehokkaan päivystyspalvelun tuottaminen Haartmanin ja Malmin sairaaloissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä 7.1.2019 alkaen. Helsingin sote-toimialan sosiaali- ja kriisipäivystys ei siirry liikkeenluovutuksessa. Sosiaali- ja kriisipäivystys liitetään terveys- ja päihdepalvelut -palvelukokonaisuuteen osaksi psykiatria- ja päihdepalveluja. HUSiin siirtyvien Haartmanin ja Malmin päivystyspoliklinikoiden sekä päivystys- ja valvontaosastojen sosiaalityön palvelut tuottaa jatkossakin Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys erikseen tehtävän yhteistyösopimuksen mukaisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Uusia tontteja varataan asuntorakentamiselle. Tontinvarausesityksessä otetaan huomioon AM-ohjelman mukaan määräytyvä rahoitus- ja hallintamuotojakauma prosenttisuhteilla 25-30-45. Asuntomäärien mukaan laskettuna varausesityksen jälkeen koko varauskannasta noin 23 % olisi varattu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 32 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 45 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Tontinvarausesitys käsittää tontteja yhteensä noin 4 780 asunnon rakentamista varten, eli noin 8 800 asukkaalle koillisessa, kaakkoisessa ja itäisessä Helsingissä. Kaikille hakijoille ei hakemusten suuresta määrästä johtuen voida tällä varauskierroksella esittää varauksia. Hankekokonaisuudet ovat varsin pieniä, sillä tontteja on pyritty osoittamaan mahdollisimman monelle eri hakijalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunginhallitus antaa lausunnon Helsingin pelastuskoulun lakkauttamista koskevasta sisäministeriön suunnitelmasta. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että Helsingin kaupungin pelastuskoulun toiminnan jatkuminen on välttämätöntä pääkaupunkiseudun ensihoidon ja pelastustoiminnan resurssien turvaamiseksi. Suunnitellusta päätöksestä peruuttaa pelastuskoulun toimiluvat tulee luopua. Helsinki on systemaattisesti koko uudistuksen ajan vastustanut pelastuslaitoksen ja koulun siirtoja maakunnalle ja pois kaupungista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunta </strong>vahvistaa varhaiskasvatusta tukevien ja täydentävien järjestöavustusten jakoperusteet. Järjestöavustuksilla tuetaan alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuspalveluja täydentävää lastenhoitopalvelua ja varhaiskasvatuspalvelujen rinnalla arkisin päiväaikaan toteutettavaa kerhotoimintaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta vahvistaa myös yksityisten sopimuskoulujen perusopetuksen vuoden 2018 korvauksen perusteena olevat kustannukset. Jos kaupungin korvauksen perusteena olevat menot oppilasta kohden laskettuina ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin koululle oppilasta kohden maksetut kotikuntakorvaukset ja muut sopimuksessa tarkoitetut tulot, ei koululle makseta rahoituslainsäädäntöön perustuvan kotikuntakorvauksen lisäksi sopimuksen perusteella kaupungin korvausta. Helsingin kaupunki maksaa korvausta vuodelta 2018 vain Apollon yhteiskoululle ja Elias-koululle. Samalla annetaan ennakkoilmoitus yksityisille sopimuskouluille perusopetuksen vuoden 2019 korvauksesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta antaa myös kaupunginhallitukselle lausunnon Vattuniemen alueen palvelujen kokonaissuunnitelmaa koskevasta toivomusponnesta. Mikäli alueen palvelut kiinnostavat, kannattaa tutustua lausuntoehdotukseen!</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta ottaa virkaan vapaan sivistystyön päällikön. Esittelijä esittää tehtävään Ville Ylikahria.</p><p>&nbsp;</p><p>Uusia päiväkoteja rakennetaan. Lautakunta hyväksyy Päiväkoti Käpylinnan väistötilaa koskevan tarveselvityksen ja antaa lausunnon hankesuunnitelmasta. Se antaa myös lausunnon Malminkartanoon tulevan päiväkodin uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta ja päiväkoti Louhikon (Pihlajamäki) uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnassa </strong>on esillä pieniä asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia mm. <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-10-23_Kylk_28_El/E696389C-37B0-CE91-BB1C-65EBDCC00000/Liite.pdf">Karhunkaatajan alueelle</a> (Roihupelto) ja <a href="http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-10-23_Kylk_28_El/BB27BC7F-65D6-C29A-BB31-65CD6DA00000/Liite.pdf">Honkasuolle</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta tekee kaupunginhallitukselle esityksen Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun voittajasta sekä toteuttamista varten tarvittavien maa-alueiden luovuttamisesta. Asia jäi viimeksi pöydälle. Helsingin kaupunki järjesti yhteistyössä valtion kanssa Pasilan sillan eteläpuolelle sijoittuvasta alueesta arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun. Kilpailun suunnittelualue koostui kolmesta osasta (länsialue, keskialue ja itäalue), joista käytetään yhteistä nimitystä Keski-Pasilan tornialue. Tornialueen rakentaminen käynnistyy Veturitien kiertoliittymän ja Pasilankadun väliin sijoittuvalta aloitusalueelta.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta käsittelee Kansalaistori-Kaisaniemi &ndash;jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelmaa. Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi viime helmikuussa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on peräti 23 miljoonaa euroa. Suunniteltu alikulku yhdistää kaupungin länsi- ja itäpuolelta tärkeimmät pyöräliikenteen sisääntuloväylät. Noin 220 m pitkä alikulku rakentuisi Kaisaniemenpuistosta Elielinaukiolle johtavan nykyisen jalankulkutunnelin pohjoispuolelle ja yhdistyy siihen yhdyskäytävällä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielenkiintoinen pieni asia listalla on yhteiskäyttöautoyritysten pysäköintitunnuksen antaman pysäköintioikeuden laajentaminen. Lautakunta päättänee, että yhteiskäyttöautoyritysten pysäköintitunnuksella on voimassa olevien pysäköintioikeuksien lisäksi pysäköintioikeus ilman pysäköintimaksua tai aikarajoitusta Helsingin kaupungin alueella kaupungin omistamilla tai hallinnoimilla maksullisilla pysäköintipaikoilla ja pysäköintikiekkopaikoilla, jos niiden aikarajoitus on enemmän kuin 60 minuuttia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</strong> myöntää harrastus/liikkuminen -avustuksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta varaa myös alueen Pallo-Pojat Juniorit ry:lle ylipainerakenteisen jalkapallohallin suunnittelua ja rakentamista varten tulevasta Jätkäsaaren liikuntapuistosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Erinomaista uutta viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioehdotuksen vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2019-2021 sekä määrää tulovero- ja kiinteistöveroprosentit ensi vuodelle. Kasvatus- ja koulutuslautakunta vahvistaa varhaiskasvatusta tukevien ja täydentävien järjestöavustusten jakoperusteet sekä yksityisten sopimuskoulujen perusopetuksen vuoden 2018 korvauksen perusteena olevat kustannukset. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Kansalaistori-Kaisaniemi -jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelmaa.

 

Maanantai 29.10.

Kaupunginhallitus

 

Tiistai 30.10.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Pelastuslautakunta

 

Torstai 1.11.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

 

                                                                                                    

Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioehdotuksen vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2019-2021 sekä määrää tulovero- ja kiinteistöveroprosentit ensi vuodelle. Budjettineuvottelut on käyty viikonlopun aikana.

 

Kaupunginhallitus käsittelee Helsingin kaupungin päivystystoimintojen siirtämistä liikkeenluovutuksena HUSsille. Integraation tavoitteena on yhtenäisen, laadukkaan ja kustannustehokkaan päivystyspalvelun tuottaminen Haartmanin ja Malmin sairaaloissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä 7.1.2019 alkaen. Helsingin sote-toimialan sosiaali- ja kriisipäivystys ei siirry liikkeenluovutuksessa. Sosiaali- ja kriisipäivystys liitetään terveys- ja päihdepalvelut -palvelukokonaisuuteen osaksi psykiatria- ja päihdepalveluja. HUSiin siirtyvien Haartmanin ja Malmin päivystyspoliklinikoiden sekä päivystys- ja valvontaosastojen sosiaalityön palvelut tuottaa jatkossakin Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys erikseen tehtävän yhteistyösopimuksen mukaisesti.

 

Uusia tontteja varataan asuntorakentamiselle. Tontinvarausesityksessä otetaan huomioon AM-ohjelman mukaan määräytyvä rahoitus- ja hallintamuotojakauma prosenttisuhteilla 25-30-45. Asuntomäärien mukaan laskettuna varausesityksen jälkeen koko varauskannasta noin 23 % olisi varattu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 32 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 45 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Tontinvarausesitys käsittää tontteja yhteensä noin 4 780 asunnon rakentamista varten, eli noin 8 800 asukkaalle koillisessa, kaakkoisessa ja itäisessä Helsingissä. Kaikille hakijoille ei hakemusten suuresta määrästä johtuen voida tällä varauskierroksella esittää varauksia. Hankekokonaisuudet ovat varsin pieniä, sillä tontteja on pyritty osoittamaan mahdollisimman monelle eri hakijalle.

 

Kaupunginhallitus antaa lausunnon Helsingin pelastuskoulun lakkauttamista koskevasta sisäministeriön suunnitelmasta. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että Helsingin kaupungin pelastuskoulun toiminnan jatkuminen on välttämätöntä pääkaupunkiseudun ensihoidon ja pelastustoiminnan resurssien turvaamiseksi. Suunnitellusta päätöksestä peruuttaa pelastuskoulun toimiluvat tulee luopua. Helsinki on systemaattisesti koko uudistuksen ajan vastustanut pelastuslaitoksen ja koulun siirtoja maakunnalle ja pois kaupungista.

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunta vahvistaa varhaiskasvatusta tukevien ja täydentävien järjestöavustusten jakoperusteet. Järjestöavustuksilla tuetaan alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuspalveluja täydentävää lastenhoitopalvelua ja varhaiskasvatuspalvelujen rinnalla arkisin päiväaikaan toteutettavaa kerhotoimintaa.

 

Lautakunta vahvistaa myös yksityisten sopimuskoulujen perusopetuksen vuoden 2018 korvauksen perusteena olevat kustannukset. Jos kaupungin korvauksen perusteena olevat menot oppilasta kohden laskettuina ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin koululle oppilasta kohden maksetut kotikuntakorvaukset ja muut sopimuksessa tarkoitetut tulot, ei koululle makseta rahoituslainsäädäntöön perustuvan kotikuntakorvauksen lisäksi sopimuksen perusteella kaupungin korvausta. Helsingin kaupunki maksaa korvausta vuodelta 2018 vain Apollon yhteiskoululle ja Elias-koululle. Samalla annetaan ennakkoilmoitus yksityisille sopimuskouluille perusopetuksen vuoden 2019 korvauksesta.

 

Lautakunta antaa myös kaupunginhallitukselle lausunnon Vattuniemen alueen palvelujen kokonaissuunnitelmaa koskevasta toivomusponnesta. Mikäli alueen palvelut kiinnostavat, kannattaa tutustua lausuntoehdotukseen!

 

Lautakunta ottaa virkaan vapaan sivistystyön päällikön. Esittelijä esittää tehtävään Ville Ylikahria.

 

Uusia päiväkoteja rakennetaan. Lautakunta hyväksyy Päiväkoti Käpylinnan väistötilaa koskevan tarveselvityksen ja antaa lausunnon hankesuunnitelmasta. Se antaa myös lausunnon Malminkartanoon tulevan päiväkodin uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta ja päiväkoti Louhikon (Pihlajamäki) uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta.

 

Kaupunkiympäristölautakunnassa on esillä pieniä asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia mm. Karhunkaatajan alueelle (Roihupelto) ja Honkasuolle.

 

Lautakunta tekee kaupunginhallitukselle esityksen Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun voittajasta sekä toteuttamista varten tarvittavien maa-alueiden luovuttamisesta. Asia jäi viimeksi pöydälle. Helsingin kaupunki järjesti yhteistyössä valtion kanssa Pasilan sillan eteläpuolelle sijoittuvasta alueesta arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun. Kilpailun suunnittelualue koostui kolmesta osasta (länsialue, keskialue ja itäalue), joista käytetään yhteistä nimitystä Keski-Pasilan tornialue. Tornialueen rakentaminen käynnistyy Veturitien kiertoliittymän ja Pasilankadun väliin sijoittuvalta aloitusalueelta.

 

Lautakunta käsittelee Kansalaistori-Kaisaniemi –jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelmaa. Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi viime helmikuussa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on peräti 23 miljoonaa euroa. Suunniteltu alikulku yhdistää kaupungin länsi- ja itäpuolelta tärkeimmät pyöräliikenteen sisääntuloväylät. Noin 220 m pitkä alikulku rakentuisi Kaisaniemenpuistosta Elielinaukiolle johtavan nykyisen jalankulkutunnelin pohjoispuolelle ja yhdistyy siihen yhdyskäytävällä.

 

Mielenkiintoinen pieni asia listalla on yhteiskäyttöautoyritysten pysäköintitunnuksen antaman pysäköintioikeuden laajentaminen. Lautakunta päättänee, että yhteiskäyttöautoyritysten pysäköintitunnuksella on voimassa olevien pysäköintioikeuksien lisäksi pysäköintioikeus ilman pysäköintimaksua tai aikarajoitusta Helsingin kaupungin alueella kaupungin omistamilla tai hallinnoimilla maksullisilla pysäköintipaikoilla ja pysäköintikiekkopaikoilla, jos niiden aikarajoitus on enemmän kuin 60 minuuttia.

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää harrastus/liikkuminen -avustuksia.

 

Lautakunta varaa myös alueen Pallo-Pojat Juniorit ry:lle ylipainerakenteisen jalkapallohallin suunnittelua ja rakentamista varten tulevasta Jätkäsaaren liikuntapuistosta.

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263292-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-442018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunkipolitiikka Koulutus Kunnallispolitiikka Sun, 28 Oct 2018 19:14:21 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263292-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-442018
Ratkaisu on oppisopimus http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263285-ratkaisu-on-oppisopimus <p>Maahanmuuttajien työllistyminen on ollut haastavaa Suomessa viimeisten vuosien aikana. Ratkaisuna tähän talousnobelisti on ehdottanut vanhaa mantraa, eli palkanlaskua etnisyyden perusteella. Se kuitenkin loisi Suomeen pysyvät halpatyömarkkinat, joissa pelkästään syntymällä väärään etnisyyteen ajaisi sinut heikompaan palkkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Ratkaisuna ongelmaan olisi oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Nykyisin oppisopimuksella toisen asteen ammattitutkinnon suorittaneita on tilastokeskuksen mukaan noin 17% kaikista valmistuneista. Määrä on vähäinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä hyötyisivät kaikki. Työnantaja saa siinä työvoimaa, jolle voi opiskelun aikana maksaa pienempää palkkaa, oppija saa itselleen tutkinnon sekä mahdollisen työpaikan ja yhteiskunnallisesti saamme koulutettua työvoimaa lisää.</p><p>&nbsp;</p><p>Toimiakseen oppisopimuskoulutus tarvitsisi lisää valtion tukea. Nykyisellään työnantaja saa oppisopimusopiskelijasta koulutuskorvausta sekä mahdollisesti TE-toimiston palkkatukea. Tätä tulisi uudistaa vastaamaan paremmin työnantajan kuluja oppisopimusopiskelijasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Oppisopimusopiskelu ei myöskään ole pelkästään nuorten juttu tai pelkästään maahanmuuttajataustaisten, vaan se toimisi hyvin myös aikuisten ammatinvaihtajien kohdalla. Nyt monesti tuloihin tulee jopa muutaman vuoden selvä lasku opiskelun ajaksi. Oppisopimusopiskelulla tuo lasku ei olisi niin suuri ja tekisi ammatinvaihdon toimivammaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Ratkaisu ei siis ole luoda kaksia markkinoita, jossa pelkästään ihmisen etnisyys määrittää tulevan palkan. Tämä muutenkin olisi vahvaa syrjintää. Sen sijaan luotaisiin toimivat opiskelumarkkinat, josta sekä oppijat että opiskelupaikan tarjoavat työnantajat hyötyisivät.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maahanmuuttajien työllistyminen on ollut haastavaa Suomessa viimeisten vuosien aikana. Ratkaisuna tähän talousnobelisti on ehdottanut vanhaa mantraa, eli palkanlaskua etnisyyden perusteella. Se kuitenkin loisi Suomeen pysyvät halpatyömarkkinat, joissa pelkästään syntymällä väärään etnisyyteen ajaisi sinut heikompaan palkkaan.

 

Ratkaisuna ongelmaan olisi oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Nykyisin oppisopimuksella toisen asteen ammattitutkinnon suorittaneita on tilastokeskuksen mukaan noin 17% kaikista valmistuneista. Määrä on vähäinen.

 

Oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä hyötyisivät kaikki. Työnantaja saa siinä työvoimaa, jolle voi opiskelun aikana maksaa pienempää palkkaa, oppija saa itselleen tutkinnon sekä mahdollisen työpaikan ja yhteiskunnallisesti saamme koulutettua työvoimaa lisää.

 

Toimiakseen oppisopimuskoulutus tarvitsisi lisää valtion tukea. Nykyisellään työnantaja saa oppisopimusopiskelijasta koulutuskorvausta sekä mahdollisesti TE-toimiston palkkatukea. Tätä tulisi uudistaa vastaamaan paremmin työnantajan kuluja oppisopimusopiskelijasta.

 

Oppisopimusopiskelu ei myöskään ole pelkästään nuorten juttu tai pelkästään maahanmuuttajataustaisten, vaan se toimisi hyvin myös aikuisten ammatinvaihtajien kohdalla. Nyt monesti tuloihin tulee jopa muutaman vuoden selvä lasku opiskelun ajaksi. Oppisopimusopiskelulla tuo lasku ei olisi niin suuri ja tekisi ammatinvaihdon toimivammaksi.

 

Ratkaisu ei siis ole luoda kaksia markkinoita, jossa pelkästään ihmisen etnisyys määrittää tulevan palkan. Tämä muutenkin olisi vahvaa syrjintää. Sen sijaan luotaisiin toimivat opiskelumarkkinat, josta sekä oppijat että opiskelupaikan tarjoavat työnantajat hyötyisivät.

]]>
20 http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263285-ratkaisu-on-oppisopimus#comments Kotimaa Ammatinvaihto Koulutus Maahanmuuttaja Oppisopimus Sun, 28 Oct 2018 16:33:11 +0000 Teemu Hiilinen http://hiilinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263285-ratkaisu-on-oppisopimus
Poikatutkimus-kirjan arvostelu, osa 1, suomalainen koulutus http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262944-poikatutkimus-kirjan-arvostelu-osa-1-suomalainen-koulutus <p>Ensinnäkin on syytä pitää mielessä kaikkia kirja artikkeleita lukiessa nämä kolme suoraa siteerausta kirjasta: 1. &quot;Poikatutkimus-kirjan kirjoittajat kiinnittyvät sukupuolentutkimuksen teorioihin kyseenalaistaen oletuksen luonnollisesta ja muuttumattomasta sukupuolijärjestyksestä&quot;, 2. &quot;Teoksessa hyödynnetään erityisesti kriittisen mies- ja maskuliinisuustutkimuksen kysymyksenasetteluja soveltaen niitä lapsuus- ja nuoruusvuosien tarkasteluun&quot; ja 3: &quot;Poikatutkimus-teoksen lähtökohdat tiivistyvät sukupuolivastuulliseen ajatukseen&quot;.</p><p>Kun nuo sitaatit lukee, ymmärtää, että mistään tasa-arvoisesta kirjasta ei ole kysymys. Kriittinen mies- ja maskuliinisuustutkimus nojaa seuraavaan periaatteeseen, mikäli minä jotain lukemastani olen ymmärtänyt: Miehet ja patriarkaatti sortavat yleisesti kaikin mahdollisin tavoin naisia ja yhteiskunnan on puututtava asiaan. Mutta jos miehillä on joku tasa-arvo-ongelma, se on miesten ja patriarkaatin itsensä aiheuttama eikä yhteiskunta saa puuttua asiaan.</p><p>Kirjaa lukiessa pistää silmään siinä esiintyvä feministinen logiikka (naisen logikka). Se suhtautuu vääristelevästi oikeita tieteitä kohtaan.</p><p>Koulutusasia on tärkeä, sillä niistä nuorista, jotka syrjäytyvät koulun jälkeen on 2/3 poikia ja syrjäytymisen merkit näkyvät jo hyvin nuorena.</p><p>Muutama lainaus kirjasta ja kommentit niihin.</p><p>1. &quot;Artikkelien pääsanoma on, että läheskään kaikista pojista ei tarvitse olla huolissaan.&quot;<br />Tällä halutaan sanoa, ettei kaikilla pojilla mene koulussa huonosti, joten koulussa ei voi olla mitään rakenteellista vikaa poikia kohtaan. Jos koulussa olisi jotain vikaa, pitäisi feministilogiikan mukaan kaikilla pojilla mennä huonosti. Kuitenkaan väite ei todista sitä, etteikö koulussa ole rakenteellista vikaa poikia kohtaan. Eihän kukaan ole todistanut, etteikö niillä pojilla, joista ei tarvitse olla huolissaan, menisi heilläkin nykyistä paremmin, jos rakenteellinen vika korjattaisiin. Mutta sitä tuskin feministit haluavat.</p><p>2. &quot;Artikkelien pääsanoma on, että läheskään kaikista pojista ei tarvitse olla samalla tavalla - jos lainkaan - huolissaan.&quot;</p><p>3. &quot;On ongelmallista, jos poikien alisuoriutumiseen vastataan muuttamalla ympäristöä sen sijaan, että pojilta vaadittaisiin ahkeruutta ja pinnistelyä.&quot;<br />Tässä kirjan sanoma on kiteytettynä poikien huonosta koulumenestyksestä. Koulussa ei ole mitään vikaa. Vika on pojissa jotka eivät pinnistele evätkä ahkeroi. Vika on miehissä itsessään ja patriarkaatissa. Ja olisi ongelma, jos koululle tehtäisiin mitään.</p><p>4. Sitten varsinainen feministinen naislogiikan helmi Harry Lunabban artikkelista:<br />&quot;Suurin osa pojista pärjää, niin koulussa kuin Pisa-tuloksissa, yhtä hyvin kuin suurin osa tytöistä. Keskiarvojen erot eivät myöskään synny kaikkien poikien heikosta menestyksestä. Kun tilastoja tarkastellaan hienovaraisemmmin, voi todeta, että heikosti menestyviä poikia on enemmän kuin tyttöjä, ja tämä on syy poikien keskimääräisesti heikompaan tulokseen.&quot;<br />Voi elämän kevät! Tällaista oikean tieteen vääristelyä joudumme me tilastotieteilijät kokemaan feministisen naistutkimuksen taholta. Missä on esimerkiksi analyysi siitä, että suurin osa pojista pärjää yhtä hyvin kuin suurin osa tytöistä? Viite tutkimukseen puuttuu kirjasta. Jos tilastosta poistetaan heikosti menestyvät pojat, voidaan siis sanoa, ettei poikien ja tyttöjen välillä ole mitään eroa!!!! Oikein se lienee, mutta tällainen on tieteellisesti kestämätöntä ajattelua.<br />Naistutkimuksen helmi on sanoa &quot;hienovaraisemmin&quot;, kun tarkoittaa &quot;epätieteellisemmin&quot;. Itse asiassa Harry Lunabba kertomuksellaan todistaa, miksi miehet menestyvät työelämässä paremmin kuin naiset: Kun nämä heikosti koulussa menestyvät miehet ovat niitä syrjäytyjiä, jotka eivät koskaan edes tule työelämään (työllistymisaste on miehillä alle 75 %), niin työelämään tulevat miehet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin naiset. Älykkyydellä ja työelämässä menestymisellä taas on voimakas korrelaatio. Syrjäytyneistä on 2/3 miehiä, eivätkä nämä koulupudokkaat liene miehistä älykkäimpiä, vai mitä luulette?<br />Samanlaista naisen logiikkaa sain lukea skandinaavisesta Acta Sociologica - lehdestä kesällä. Siinä tutkijat ihan vakavissaan kertoivat, ettei naisten ja miesten sairauspoissaoloissa ole mitään eroa. Ensin vain poistamme aineistosta riittävän määrän paljon sairastavia naispalkansaajia!<br />Tätä naislogiikkaa voimme jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Naiset ovat yhtä pitkiä kuin miehet kun poistamme aineistosta kaikki alle 175 senttiset naiset. Naiset ovat yhtä voimakkaita kuin miehet kun poistamme aineistosta riittävän määrän erittäin heikkoja naisia, jne...</p><p>5. Harry Lunabba: &quot;Suomessa asuu OECD-maiden elämäänsä tyytyväisimmät pojat&quot;.<br />Tämähän on yksi niitti lisää siihen, ettei poikien koulumenestymättömyydelle tarvitse tehdä mitään. Naisen logiikalla: Jos Suomen pojat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin OECD-maiden pojat keskimäärin, Suomessa ei tarvitse tehdä mitään sille, että pojat menestyvät tyttöjä heikommin koulussa!!!</p><p>6. Eikä poikien huonolle koulussa viihtymisellekään tarvitse tehdä mitään, sillä Harry Lunabba sanoo: &quot;Vaikka pojat ilmaisevat tyttöjä useammin, että heitä kiusataan koulussa tai heillä ei ole yhtään hyvää ystävää, kyse on kuitenkin selvästi poikavähemmistöstä - eikä pojista kokonaisuudessaan&quot;.<br />Näinhän se on, kun &quot;tilastoja katsellaan hienovaraisemmin&quot; naisen logiikan mukaisesti tilastotiedettä vääristellen.</p><p>7. &quot;On myös syytä alleviivata sitä, että koulussa on myös tyttöjä, joista olisi syytä olla huolissaan.&quot;<br />Tämä on viimeinen niitti sille, että poikien koulunkäynnistä tulisi olla huolissaan. Feminististen sukupuolentutkijoiden mielestä &quot;ladies first&quot;. Olemassa olemattomille poikien huolille voidaan suoda ensimmäinen ajatus vasta kun viimeinenkin naisten ja tyttöjen huoli on poistettu.</p><p>8. &quot;Pojat eivät ole laajan rakenteellisen koulusyrjinnän kohteita eikä yhteiskuntakehitys anna viitteitä siitä, että tällaisia rakenteita olisi syntymässä.&quot;<br />Feministinen tutkimusmenetelmä: Kun asiaa tarpeeksi toistetaan, siitä tulee totuus, vaikka sitä ei pystytä todeksi todistamaan. Silloin vedetään esiin &quot;näkymätön rakenteellinen patriarkaattinen sorto&quot;. Vastaavaa &quot;näkymätöntä rakenteellista matriarkaattista sortoa&quot; ei sukupuolentutkimus tunne. Kirja tuntee myös kriittisen miestutkimuksen, mutta ei kriittistä naistutkimusta.</p><p>Jos kysytte, kannattaako kirja lainata lainastosta, vastaan, että varmaankin, jos teillä on takananne vähintään kolmen vuoden yliopistollinen aivopesu naistutkimuksessa tai olette ilman omaa ajattelukykyä hurahtanut uskontoon nimeltä feminismi.</p><p>Mielipiteeni poikien koulunkäynnin tutkimuksesta: &quot;Voi ..ttu mitä ..skaa.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ensinnäkin on syytä pitää mielessä kaikkia kirja artikkeleita lukiessa nämä kolme suoraa siteerausta kirjasta: 1. "Poikatutkimus-kirjan kirjoittajat kiinnittyvät sukupuolentutkimuksen teorioihin kyseenalaistaen oletuksen luonnollisesta ja muuttumattomasta sukupuolijärjestyksestä", 2. "Teoksessa hyödynnetään erityisesti kriittisen mies- ja maskuliinisuustutkimuksen kysymyksenasetteluja soveltaen niitä lapsuus- ja nuoruusvuosien tarkasteluun" ja 3: "Poikatutkimus-teoksen lähtökohdat tiivistyvät sukupuolivastuulliseen ajatukseen".

Kun nuo sitaatit lukee, ymmärtää, että mistään tasa-arvoisesta kirjasta ei ole kysymys. Kriittinen mies- ja maskuliinisuustutkimus nojaa seuraavaan periaatteeseen, mikäli minä jotain lukemastani olen ymmärtänyt: Miehet ja patriarkaatti sortavat yleisesti kaikin mahdollisin tavoin naisia ja yhteiskunnan on puututtava asiaan. Mutta jos miehillä on joku tasa-arvo-ongelma, se on miesten ja patriarkaatin itsensä aiheuttama eikä yhteiskunta saa puuttua asiaan.

Kirjaa lukiessa pistää silmään siinä esiintyvä feministinen logiikka (naisen logikka). Se suhtautuu vääristelevästi oikeita tieteitä kohtaan.

Koulutusasia on tärkeä, sillä niistä nuorista, jotka syrjäytyvät koulun jälkeen on 2/3 poikia ja syrjäytymisen merkit näkyvät jo hyvin nuorena.

Muutama lainaus kirjasta ja kommentit niihin.

1. "Artikkelien pääsanoma on, että läheskään kaikista pojista ei tarvitse olla huolissaan."
Tällä halutaan sanoa, ettei kaikilla pojilla mene koulussa huonosti, joten koulussa ei voi olla mitään rakenteellista vikaa poikia kohtaan. Jos koulussa olisi jotain vikaa, pitäisi feministilogiikan mukaan kaikilla pojilla mennä huonosti. Kuitenkaan väite ei todista sitä, etteikö koulussa ole rakenteellista vikaa poikia kohtaan. Eihän kukaan ole todistanut, etteikö niillä pojilla, joista ei tarvitse olla huolissaan, menisi heilläkin nykyistä paremmin, jos rakenteellinen vika korjattaisiin. Mutta sitä tuskin feministit haluavat.

2. "Artikkelien pääsanoma on, että läheskään kaikista pojista ei tarvitse olla samalla tavalla - jos lainkaan - huolissaan."

3. "On ongelmallista, jos poikien alisuoriutumiseen vastataan muuttamalla ympäristöä sen sijaan, että pojilta vaadittaisiin ahkeruutta ja pinnistelyä."
Tässä kirjan sanoma on kiteytettynä poikien huonosta koulumenestyksestä. Koulussa ei ole mitään vikaa. Vika on pojissa jotka eivät pinnistele evätkä ahkeroi. Vika on miehissä itsessään ja patriarkaatissa. Ja olisi ongelma, jos koululle tehtäisiin mitään.

4. Sitten varsinainen feministinen naislogiikan helmi Harry Lunabban artikkelista:
"Suurin osa pojista pärjää, niin koulussa kuin Pisa-tuloksissa, yhtä hyvin kuin suurin osa tytöistä. Keskiarvojen erot eivät myöskään synny kaikkien poikien heikosta menestyksestä. Kun tilastoja tarkastellaan hienovaraisemmmin, voi todeta, että heikosti menestyviä poikia on enemmän kuin tyttöjä, ja tämä on syy poikien keskimääräisesti heikompaan tulokseen."
Voi elämän kevät! Tällaista oikean tieteen vääristelyä joudumme me tilastotieteilijät kokemaan feministisen naistutkimuksen taholta. Missä on esimerkiksi analyysi siitä, että suurin osa pojista pärjää yhtä hyvin kuin suurin osa tytöistä? Viite tutkimukseen puuttuu kirjasta. Jos tilastosta poistetaan heikosti menestyvät pojat, voidaan siis sanoa, ettei poikien ja tyttöjen välillä ole mitään eroa!!!! Oikein se lienee, mutta tällainen on tieteellisesti kestämätöntä ajattelua.
Naistutkimuksen helmi on sanoa "hienovaraisemmin", kun tarkoittaa "epätieteellisemmin". Itse asiassa Harry Lunabba kertomuksellaan todistaa, miksi miehet menestyvät työelämässä paremmin kuin naiset: Kun nämä heikosti koulussa menestyvät miehet ovat niitä syrjäytyjiä, jotka eivät koskaan edes tule työelämään (työllistymisaste on miehillä alle 75 %), niin työelämään tulevat miehet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin naiset. Älykkyydellä ja työelämässä menestymisellä taas on voimakas korrelaatio. Syrjäytyneistä on 2/3 miehiä, eivätkä nämä koulupudokkaat liene miehistä älykkäimpiä, vai mitä luulette?
Samanlaista naisen logiikkaa sain lukea skandinaavisesta Acta Sociologica - lehdestä kesällä. Siinä tutkijat ihan vakavissaan kertoivat, ettei naisten ja miesten sairauspoissaoloissa ole mitään eroa. Ensin vain poistamme aineistosta riittävän määrän paljon sairastavia naispalkansaajia!
Tätä naislogiikkaa voimme jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Naiset ovat yhtä pitkiä kuin miehet kun poistamme aineistosta kaikki alle 175 senttiset naiset. Naiset ovat yhtä voimakkaita kuin miehet kun poistamme aineistosta riittävän määrän erittäin heikkoja naisia, jne...

5. Harry Lunabba: "Suomessa asuu OECD-maiden elämäänsä tyytyväisimmät pojat".
Tämähän on yksi niitti lisää siihen, ettei poikien koulumenestymättömyydelle tarvitse tehdä mitään. Naisen logiikalla: Jos Suomen pojat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin OECD-maiden pojat keskimäärin, Suomessa ei tarvitse tehdä mitään sille, että pojat menestyvät tyttöjä heikommin koulussa!!!

6. Eikä poikien huonolle koulussa viihtymisellekään tarvitse tehdä mitään, sillä Harry Lunabba sanoo: "Vaikka pojat ilmaisevat tyttöjä useammin, että heitä kiusataan koulussa tai heillä ei ole yhtään hyvää ystävää, kyse on kuitenkin selvästi poikavähemmistöstä - eikä pojista kokonaisuudessaan".
Näinhän se on, kun "tilastoja katsellaan hienovaraisemmin" naisen logiikan mukaisesti tilastotiedettä vääristellen.

7. "On myös syytä alleviivata sitä, että koulussa on myös tyttöjä, joista olisi syytä olla huolissaan."
Tämä on viimeinen niitti sille, että poikien koulunkäynnistä tulisi olla huolissaan. Feminististen sukupuolentutkijoiden mielestä "ladies first". Olemassa olemattomille poikien huolille voidaan suoda ensimmäinen ajatus vasta kun viimeinenkin naisten ja tyttöjen huoli on poistettu.

8. "Pojat eivät ole laajan rakenteellisen koulusyrjinnän kohteita eikä yhteiskuntakehitys anna viitteitä siitä, että tällaisia rakenteita olisi syntymässä."
Feministinen tutkimusmenetelmä: Kun asiaa tarpeeksi toistetaan, siitä tulee totuus, vaikka sitä ei pystytä todeksi todistamaan. Silloin vedetään esiin "näkymätön rakenteellinen patriarkaattinen sorto". Vastaavaa "näkymätöntä rakenteellista matriarkaattista sortoa" ei sukupuolentutkimus tunne. Kirja tuntee myös kriittisen miestutkimuksen, mutta ei kriittistä naistutkimusta.

Jos kysytte, kannattaako kirja lainata lainastosta, vastaan, että varmaankin, jos teillä on takananne vähintään kolmen vuoden yliopistollinen aivopesu naistutkimuksessa tai olette ilman omaa ajattelukykyä hurahtanut uskontoon nimeltä feminismi.

Mielipiteeni poikien koulunkäynnin tutkimuksesta: "Voi ..ttu mitä ..skaa."

]]>
2 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262944-poikatutkimus-kirjan-arvostelu-osa-1-suomalainen-koulutus#comments Epätasa-arvo Koulutus Poikien syrjäytyminen Tasa-arvo Mon, 22 Oct 2018 07:26:14 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262944-poikatutkimus-kirjan-arvostelu-osa-1-suomalainen-koulutus
Koulu julkaisi somessa mauttoman kuvan-miksi syyt saa niskoilleen persut? http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261866-koulu-julkaisi-somessa-mauttoman-kuvan-miksi-syyt-saa-niskoilleen-persut <p>Taas ollaan saatu nähdä, kuinka persuviha toimii. Perussuomalaiset on leimattu ryhmän johtohenkilöiden kuvilla ja syyt saa nyt perussuomalaiset, vaikka ovat itse asianomaisia jutussa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jutusta tekee erikoisen se, että Sammon koulu on julkaissut jo talvella sosiaalisessa mediassa kuvan, joka esittää stereotypiaa kuolemaan laittamisesta. Kuvasta saa sellaisen kuvan, että perussuomalaiset olisivat laittamassa jotkut ihmiset kuolemaan. Näinhän asia ei tietenkään ole ja Laura ihan oikein asian halusikin korjata. Perussuomalaiset ei ole tekemisissä palautusten päätösten kanssa ja ihmisiä ei lähetetä kuolemaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p>No media saikin taas aiheen otsikoida juttujaan persu vastaisesti. He jättivät mainitsematta, että koulu itse oli kuvaa levittänyt oppilaiden nimillä someen ja Laura ainoastaan käytti samaa kuvaa, joka oli laitettu koulun puolesta sosiaaliseen mediaan. Hän ei tehnyt mitään muuta. Sen jälkeen eräät pahoitti mielensä, vaikka oppilaiden nimet olivat huoltajat antaneet luvan julkaista sosiaalisessa mediassa. Kuvassa näkyy vain etunimet, jotka signeerauksia.</p> <p>Jos koulu antaa näin radikaalisti ottaa oppilaiden kantaa julkisiin tiloihin tulleilla kuvilla, niin missä on raja? Miettikääpä, jos kuvassa olisi ollut vaikka Li Andersson, Touko Aalto ja Antti Rinne ja heistä olisi tehty samanlainen kuva kirjotuksella&quot; Nämä haluavat tappajia lisää Suomeen&quot; ja olisi liitetty vainajien määrä, montako suomalaista on tapettu esim. laittomasti maassa olijoiden kädestä.</p> <p>Tuollaisen kuvan voidaan myös sanoa olevan sterotypia, mutta olisiko koulu puuttunut tuollaiseen? Entä some ja media? Uskon, että kuvan jakajaa ei olisi tuomittu, kuten Laura ja persut on nyt tuomittu, vaan koulu olisi oikeutetusti tuomittu. Miksi siis nyt ei näin tehty? No minäpä kerron; koska perussuomalaiset! Laura ei itse edes nostanut tästä kohua, vaan media ja persu vihaajat. Lauralla oli oikeus tehä julkaisu häntä koskeneesta mauttomasta kuvasta, lopun älämölön teitte te, eli öyhöttäjät.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taas ollaan saatu nähdä, kuinka persuviha toimii. Perussuomalaiset on leimattu ryhmän johtohenkilöiden kuvilla ja syyt saa nyt perussuomalaiset, vaikka ovat itse asianomaisia jutussa.

 

Jutusta tekee erikoisen se, että Sammon koulu on julkaissut jo talvella sosiaalisessa mediassa kuvan, joka esittää stereotypiaa kuolemaan laittamisesta. Kuvasta saa sellaisen kuvan, että perussuomalaiset olisivat laittamassa jotkut ihmiset kuolemaan. Näinhän asia ei tietenkään ole ja Laura ihan oikein asian halusikin korjata. Perussuomalaiset ei ole tekemisissä palautusten päätösten kanssa ja ihmisiä ei lähetetä kuolemaan.

 

No media saikin taas aiheen otsikoida juttujaan persu vastaisesti. He jättivät mainitsematta, että koulu itse oli kuvaa levittänyt oppilaiden nimillä someen ja Laura ainoastaan käytti samaa kuvaa, joka oli laitettu koulun puolesta sosiaaliseen mediaan. Hän ei tehnyt mitään muuta. Sen jälkeen eräät pahoitti mielensä, vaikka oppilaiden nimet olivat huoltajat antaneet luvan julkaista sosiaalisessa mediassa. Kuvassa näkyy vain etunimet, jotka signeerauksia.

Jos koulu antaa näin radikaalisti ottaa oppilaiden kantaa julkisiin tiloihin tulleilla kuvilla, niin missä on raja? Miettikääpä, jos kuvassa olisi ollut vaikka Li Andersson, Touko Aalto ja Antti Rinne ja heistä olisi tehty samanlainen kuva kirjotuksella" Nämä haluavat tappajia lisää Suomeen" ja olisi liitetty vainajien määrä, montako suomalaista on tapettu esim. laittomasti maassa olijoiden kädestä.

Tuollaisen kuvan voidaan myös sanoa olevan sterotypia, mutta olisiko koulu puuttunut tuollaiseen? Entä some ja media? Uskon, että kuvan jakajaa ei olisi tuomittu, kuten Laura ja persut on nyt tuomittu, vaan koulu olisi oikeutetusti tuomittu. Miksi siis nyt ei näin tehty? No minäpä kerron; koska perussuomalaiset! Laura ei itse edes nostanut tästä kohua, vaan media ja persu vihaajat. Lauralla oli oikeus tehä julkaisu häntä koskeneesta mauttomasta kuvasta, lopun älämölön teitte te, eli öyhöttäjät. ]]> 55 http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261866-koulu-julkaisi-somessa-mauttoman-kuvan-miksi-syyt-saa-niskoilleen-persut#comments Koulutus Persut Valemedia Viha Mon, 01 Oct 2018 13:55:08 +0000 Pekka Hetta http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261866-koulu-julkaisi-somessa-mauttoman-kuvan-miksi-syyt-saa-niskoilleen-persut Sivistysvaltion puolustajat http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261794-sivistysvaltion-puolustaminen <p>Jussi Halla-ahon sanoin: Sivistysvaltion puolustaminen.</p><p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaisten koulutuspoliittisessa ohjelmassa kuvataan kattavasti koulutustavoitteita Suomessa. Ohjelmassa ilmaistaan myös koulutushaasteita ja niiden ratkaisuja. Konkreettisia ja kattavia ratkaisuja.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Koulutuspoliittisessa ohjelmassa huomioidaan yksittäisen opiskelijan oppiminen koulussa. Keskeinen tavoite. Oppijan tulee saada realistiset tiedot osaamisestaan ja kehittämistarpeistaan. Perussuomalaiset ovat tärkeän asian huomioineet ja siihen esittäneet ratkaisuja.</p><p>Perussuomalaisten koulutustavoitteina ovat muun muassa:</p><p>&nbsp;</p><p>1)Opetuksen lähtökohdat kohdilleen. Kasvatusvastuu on aina kodilla ei koululla.</p><p>&nbsp;</p><p>2)Kiusaamiseen vahva puuttuminen. Koulurauha-asiamies kouluille.</p><p>&nbsp;</p><p>3)Pienemmät ryhmäkoot. Erityisesti alakouluille.</p><p>&nbsp;</p><p>4)Koulujen sisäilmaongelmat ratkaistava. Liian moni oppilas ja koulujen henkilökunta on sairastunut.</p><p>&nbsp;</p><p>5)Työpaikoille riittävät resurssit opiskeluohjaukseen ja tukemiseen. Koulutusreformi asettanut työelämälähtöistavoitteet. Nämä tarvitsevat resurssit.</p><p>&nbsp;</p><p>6)Koulutusvientiin panostettava. Koulutusvienti tulee hyödyntää. 2000-luvun alkupuolella ei tartuttu.</p><p>&nbsp;</p><p>7)Koululiikuntaa lisättävä. Lähiluontoliikunta ja välituntiliikunta käyttöön. Liikunnalla on vahva vaikutus kansanterveyteen. Panostus maksaa itsensä takaisin.</p><p>&nbsp;</p><p>8) Koulutuksen tukijärjestelmäuudistus. Aikuiskoulutus keskiöön.</p><p>&nbsp;</p><p>9)Toisen asteen opiskelijoiden taloudellinen tuki kohdilleen.</p><p>&nbsp;</p><p>10)Jatkuva koulukirjauudistus järkiperäiseksi. Huomio avoimiiin oppimisympäristöihin. Digitaalisaatio ei itsetarkoitus.</p><p>&nbsp;</p><p>Alla olevassa linkissä lisää perussuomalaisten koulutuspoliittista ohjelmaa.</p><p>&nbsp;</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/qZwvwh3LGE4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/qZwvwh3LGE4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Varhaiskasvatukseen liittyviä asioita käsitellään perussuomalaisten perhepoliittisessa ohjelmassa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jussi Halla-ahon sanoin: Sivistysvaltion puolustaminen.

 

Perussuomalaisten koulutuspoliittisessa ohjelmassa kuvataan kattavasti koulutustavoitteita Suomessa. Ohjelmassa ilmaistaan myös koulutushaasteita ja niiden ratkaisuja. Konkreettisia ja kattavia ratkaisuja.  

 

Koulutuspoliittisessa ohjelmassa huomioidaan yksittäisen opiskelijan oppiminen koulussa. Keskeinen tavoite. Oppijan tulee saada realistiset tiedot osaamisestaan ja kehittämistarpeistaan. Perussuomalaiset ovat tärkeän asian huomioineet ja siihen esittäneet ratkaisuja.

Perussuomalaisten koulutustavoitteina ovat muun muassa:

 

1)Opetuksen lähtökohdat kohdilleen. Kasvatusvastuu on aina kodilla ei koululla.

 

2)Kiusaamiseen vahva puuttuminen. Koulurauha-asiamies kouluille.

 

3)Pienemmät ryhmäkoot. Erityisesti alakouluille.

 

4)Koulujen sisäilmaongelmat ratkaistava. Liian moni oppilas ja koulujen henkilökunta on sairastunut.

 

5)Työpaikoille riittävät resurssit opiskeluohjaukseen ja tukemiseen. Koulutusreformi asettanut työelämälähtöistavoitteet. Nämä tarvitsevat resurssit.

 

6)Koulutusvientiin panostettava. Koulutusvienti tulee hyödyntää. 2000-luvun alkupuolella ei tartuttu.

 

7)Koululiikuntaa lisättävä. Lähiluontoliikunta ja välituntiliikunta käyttöön. Liikunnalla on vahva vaikutus kansanterveyteen. Panostus maksaa itsensä takaisin.

 

8) Koulutuksen tukijärjestelmäuudistus. Aikuiskoulutus keskiöön.

 

9)Toisen asteen opiskelijoiden taloudellinen tuki kohdilleen.

 

10)Jatkuva koulukirjauudistus järkiperäiseksi. Huomio avoimiiin oppimisympäristöihin. Digitaalisaatio ei itsetarkoitus.

 

Alla olevassa linkissä lisää perussuomalaisten koulutuspoliittista ohjelmaa.

 

https://www.youtube.com/watch?v=qZwvwh3LGE4

Varhaiskasvatukseen liittyviä asioita käsitellään perussuomalaisten perhepoliittisessa ohjelmassa. 

]]>
5 http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261794-sivistysvaltion-puolustaminen#comments Koulutus Sun, 30 Sep 2018 14:31:59 +0000 Mervi Eskelinen http://mervieskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261794-sivistysvaltion-puolustaminen
Perussuomalaiset - koulutuksen ja sivistyksen kärjessä http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261649-perussuomalaiset-koulutuksen-ja-sivistyksen-karjessa <p><strong>PS &ndash; koulutuksen puolue</strong></p><p>Perussuomalaiset julkaisi tänään koulutuspoliittisen ohjelmansa.</p><p>Sen monipuolisuus kertoo siitä, että me uskomme koulutukseen ja sivistykseen. Meille ei ole käynyt kuin laulussa sanotaan: &rdquo;&hellip;<em>on Suomi köyhä ja siksi jää&hellip;</em>&rdquo;</p><p>Me olemme kovalla työllä kehittäneet hyvinvointiyhteiskunnan. Sitä on tehty kuten runossa sanotaan: &rdquo;<em>miekoin, auroin miettehin&hellip;</em>&rdquo; ja ennen kaikkea kovalla työllä saadulla tieto-taidolla. Suomalainen projekti on syntynyt tiedonjanosta ja uskosta omaa kulttuuriin. On selvä, että Suomi ei selviä kamreeripolitiikalla tai supistamalla satsauksia koulutukseen.</p><p><strong>Koulurauha-asiamiehet kouluihin! </strong></p><p>Ohjelmassa on paljon hyvää. Koulurauha-asiamies verkoston ajatuksena on luoda koulusta turvallinen ja tehokas paikka oppia. Sanottakoon tässä, että kyseinen idea on peräisin Jyväskylästä PS:n<em> Tapani Mäeltä</em>. Minä esittelin tämän idean keväällä Järvenpäässä valtuustoaloitteena.</p><p>Myös puhelimet on mahdollista jättää ennen koulua erillisiin säilytystiloihin sekä erityistä huolta tarvitseville oppilaille on järjestettävä mahdollisuus omaa ryhmäänsä (hyvästi integroitu opetus, jossa kukaan ei opi).</p><p>On myös itsestään selvää, että yliopistoja tulee kehittää sivistysyliopistomallin perusteella niin, että niille suunnataan tarpeeksi pitkäjänteistä rahoitusta. Ammattikorkeakoulujen opetuksen on oltava konkreettista ja mallia on otettava esimerkiksi Saksasta, jossa harjoittelija-kisälli-järjestelmä toimii.</p><p><strong>Koulutuksella ehkäistään pakolaisuus</strong></p><p>Kansainvälisesti Suomen mallia voisi käyttää hyväksi myös kehitysyhteistyössä: entisten korruptatiivisten ja turhien projektien sijasta Suomi voisi kouluttaa ihmisiä omissa maissaan. Kehitysmaihin ei kannata viedä ruostuvia traktoreja tai ruostuvia tehtaita vaan meidän omaa menestystarinaamme: koulutusta. Silloin ei tarvitsisi turvautua ihmissalakuljetukseen vaan nuoret ihmiset voisivat rakentaa omaa maataan paikan päällä.</p><p><strong>Homekoulut alas &ndash; lähikouluille kyllä!</strong></p><p>Näin lähitasolla PS haluaa kouluilta läheisyyttä, turvallisuutta ja korkeaa tasoa. Me teemme työtä sopivan kouluverkon puolesta, lähikoulu on perheille paras.</p><p>Koulujen ja muidenkin laitosten sisäilma on saatava kuntoon, kuten Järvenpäässä on päätetty: huonot koulut puretaan ja tilalle rakennetaan asialliset puitteet opiskelulle.</p><p><strong>Koulutukseen on saatava voimavaroja ja tolkkua! </strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> PS – koulutuksen puolue

Perussuomalaiset julkaisi tänään koulutuspoliittisen ohjelmansa.

Sen monipuolisuus kertoo siitä, että me uskomme koulutukseen ja sivistykseen. Meille ei ole käynyt kuin laulussa sanotaan: ”…on Suomi köyhä ja siksi jää…

Me olemme kovalla työllä kehittäneet hyvinvointiyhteiskunnan. Sitä on tehty kuten runossa sanotaan: ”miekoin, auroin miettehin…” ja ennen kaikkea kovalla työllä saadulla tieto-taidolla. Suomalainen projekti on syntynyt tiedonjanosta ja uskosta omaa kulttuuriin. On selvä, että Suomi ei selviä kamreeripolitiikalla tai supistamalla satsauksia koulutukseen.

Koulurauha-asiamiehet kouluihin!

Ohjelmassa on paljon hyvää. Koulurauha-asiamies verkoston ajatuksena on luoda koulusta turvallinen ja tehokas paikka oppia. Sanottakoon tässä, että kyseinen idea on peräisin Jyväskylästä PS:n Tapani Mäeltä. Minä esittelin tämän idean keväällä Järvenpäässä valtuustoaloitteena.

Myös puhelimet on mahdollista jättää ennen koulua erillisiin säilytystiloihin sekä erityistä huolta tarvitseville oppilaille on järjestettävä mahdollisuus omaa ryhmäänsä (hyvästi integroitu opetus, jossa kukaan ei opi).

On myös itsestään selvää, että yliopistoja tulee kehittää sivistysyliopistomallin perusteella niin, että niille suunnataan tarpeeksi pitkäjänteistä rahoitusta. Ammattikorkeakoulujen opetuksen on oltava konkreettista ja mallia on otettava esimerkiksi Saksasta, jossa harjoittelija-kisälli-järjestelmä toimii.

Koulutuksella ehkäistään pakolaisuus

Kansainvälisesti Suomen mallia voisi käyttää hyväksi myös kehitysyhteistyössä: entisten korruptatiivisten ja turhien projektien sijasta Suomi voisi kouluttaa ihmisiä omissa maissaan. Kehitysmaihin ei kannata viedä ruostuvia traktoreja tai ruostuvia tehtaita vaan meidän omaa menestystarinaamme: koulutusta. Silloin ei tarvitsisi turvautua ihmissalakuljetukseen vaan nuoret ihmiset voisivat rakentaa omaa maataan paikan päällä.

Homekoulut alas – lähikouluille kyllä!

Näin lähitasolla PS haluaa kouluilta läheisyyttä, turvallisuutta ja korkeaa tasoa. Me teemme työtä sopivan kouluverkon puolesta, lähikoulu on perheille paras.

Koulujen ja muidenkin laitosten sisäilma on saatava kuntoon, kuten Järvenpäässä on päätetty: huonot koulut puretaan ja tilalle rakennetaan asialliset puitteet opiskelulle.

Koulutukseen on saatava voimavaroja ja tolkkua!

]]>
44 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261649-perussuomalaiset-koulutuksen-ja-sivistyksen-karjessa#comments Koulurauha Koulutus Thu, 27 Sep 2018 11:10:56 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261649-perussuomalaiset-koulutuksen-ja-sivistyksen-karjessa