Tulonjako http://raimoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133910/all Thu, 19 Jul 2018 12:42:35 +0300 fi Taas se Impivaara http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258404-taas-se-impivaara <p>Taas se Impivaara</p><p>Uuden Suomen toimittaja Ossi Kurki-Suonio esitteli 18.9. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan näkemyksiä maahanmuutosta. Palolan mukaan Suomi tarvitsee maahanmuuttajia turvaamaan huoltosuhdetta ja hyvinvointipalveluita. Toisaalta Suomi ei Palolan mukaan modernina kansainvälisenä hyvinvointivaltiona ja EU:n jäsenenä voi vetäytyä vastuustaan. Palola myös toteaa, että ratkaisumme ei myöskään voi olla impivaaralainen eristäytyminen ja rajojen sulkeminen. Ratkaisu on asiallinen politiikka; ääripäissä liikkuvan maahanmuuttokeskustelun sijasta tarvitsemme järkevää ja kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa,</p><p>Palolan kommentit vaikuttavat kovin ristiriitaisilta. Ei saa selvää, onko maahanmuutto Suomen kannalta hyvä bisness vai onko se vain velvollisuus EU:ta ja koko ihmiskuntaa kohtaan. On myös hieman vaikea nähdä, että Palola haluaisi todella asiallista keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, kun hän jo toiseen lauseeseensa saa mahtumaan terveiset impivaaralaisille.</p><p>Retoriikka sikseen, taas kerran törmää väitteeseen, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa turvaamaan huoltosuhdetta. Sivuutetaan tässä nyt (ei-triviaali) kysymys siitä, onko olemassa jokin välttämätön huoltosuhteen arvo ja toisaalta onko olemassa jokin hyvinvointipalveluiden (julkisten menojen) taso, jota ilman emme millään tule toimeen. Sen sijaan on aiheellista kysyä, miten on ylipäätään mahdollista parantaa huoltosuhdetta, jos maahanmuuttajien huoltosuhde on olennaisesti alhaisempi kuin kantaväestöllä. Ohessa on muutama kuvan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, joista ilmenee, että maahanmuuttajien huoltosuhde (jota kuvaa työllisten osuus koko väestöstä) on ollut koko 2000 luvun huonompi kuin kantaväestöllä, maahanmuuttajien työllisyysaste on samoin ollut olennaisesti alhaisempi, maahanmuuttajien yrittäjyys (yrittäjien osuus väestöstä) on sekin ollut alhaisempi ja maahanmuuttajien heterogeenisuus on valtava, mistä syystä puhuminen ylipäätään vain maahanmuuttajien tarpeesta on tyhmää. Joka tapauksessa on selvää, että keskimäärin maahanmuuttajat eivät ole parantaneet huoltosuhdetta. Toki tulos heijastaa koko maahanmuuton historiaa, mutta ei ole mitään syytä olettaa, että luvut olennaisesti parantuisivat lähiaikoina, koska pakolaisina (&rdquo;pakolaismaista&rdquo;) maahan tulleiden työllisyysasteet ja &ndash;osuudet ovat katastrofaalisen alhaisia. Toki on niin, että esimerkiksi uzbekit tilapäisesti parantavat työllisyyslukuja, mutta sekin on vain tilapäistä, koska vanhenevat Uzbekistanista tulleet laattamiehetkin. Siirtolaisuus on samanlainen ongelmien ratkaisu kuin velan otto, nyt menee hyvin mutta ongelmat jäävät tulevien sukupolvien murheeksi.</p><p>On vielä muistettava, että huoltosuhde on perimmiltään taloudellinen eikä demografinen ongelma. Jos &rdquo;työllistetty&rdquo; tekee tunnin viikossa töitä tai tekee töitä valtion subventoimilla palkoilla (vert. Ruotsin malli), ei se ole mikään ratkaisu huoltosuhdeongelmiin. Eivät sairaalat ja hoitokodit pyöri tilastoilla vaan euroilla. Mikään ratkaisu ei ole sekään, että maahanmuuttajat työllistyvät töihin joiden palkkataso on niin sanotusti minimipalkkatasoa. Ohessa on taloukko, josta ilmenee kotitalouksien tulojen rakenne tulokymmenyksittäin (1. kymmenys on pienituloisin). Taulukko kertoo, että julkinen valta &rdquo;nettoaa&rdquo; aidosti vain kotitalouksista, joiden kuukausitulot ovat yli 5000 euroa. Jos tulot ovat luokkaa 1500 euroa kuukaudessa, pelkkien tulonsiirtojen netto on luokkaa -10&nbsp;000 euroa ja huomioidaan myös julkiset palvelut ja kulutusverot, luku kaksi kerta suurempi. Inhoraadollinen viesti on se, että vain hyvätuloisista (&rdquo;rikkaista&rdquo;) maahanmuuttajista on yhteiskunnalle hyötyä. Maahanmuuttajine tulotaso on vaikeasti mitattava suure valtavasta heterogeenisuudesta johtuen. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan ehkä kuitenkin pitää sitä, että tulotaso on vain noin 2/3 kantaväestön tulotasosta. Kun vielä pitää mielessä maahanmuuttajien huonot työllisyysluvut, ei millään voi ymmärtää Antti Palolan esittämiä väitteistä siitä, että maahanmuutto olisi jotenkin suoraviivainen ratkaisu huoltosuhdeongelmiin, ei edes siinä tapauksessa, että maahanmuutto olisi pääsääntöisesti työperäistä. Työperäisyys ja yrittäjyys kuulostavat hienolta, mutta usein karu todellisuus on matalapalkkaisuus, valtion tuet ja harmaa talous. Ajatellaan vaikka aika tyypillistä työllistymisen väylää: ravintoala- ja kahvila-alaa. Verottajan (julkisesta) yritysaineistosta (ks. viite alla) voi laskea esimerkiksi kaikkien pizza- pizzeria ja kebab &ndash;nimikkeisten yritysten verotettavat tulot ja maksetut tuloverot. Tulojen keskiarvo (mediaani) vuodelle 2016 on 10700 &nbsp;(0) euroa ja vastaavasti maksettujen verojen keskiarvo (mediaani) on 2200 (0) euroa. On vaikea nähdä, että tämän sektorin kasvu &ndash; oli se sitten miten työperäistä tahansa &ndash; olisi valtiolle jokin kultakaivos.</p><p>Ns. työperäistä maahanmuuttoa perustellaan huoltosuhteen ohella myös sillä, että &rdquo;työvoimasta on pulaa&rdquo;. Tähän argumenttiin on hieman vaikea päästä käsiksi, koska yleensä ei puhuta mitään palkasta. Selvää tietenkin on, että halvasta työvoimasta on (aina) pulaa. Olen hieman skeptinen sen suhteen, että työvoimasta todellakin olisi jokin krooninen pula kaikilla aloilla. Jos katsoo esimerkiksi oheista kuvaa reaalipalkkojen kehityksestä viimeisen 50 vuoden ajalta, ei vaikuta kovin ilmeiseltä, että pula olisi ehtinyt ainakaan palkkoihin asti. Suomessa on varmaan ainakin 200&nbsp;000 työkuntoista ja ikäistä, joita ei syystä tai toisesta oli saatu työmarkkinoille. Minusta on äärimmäisen tyhmää sanoa esimerkiksi niille, jotka työnteon sijaan käyttävät aikansa nettipeleihin, rakennusten ja junien töhrimiseen ja kaiken sorttisiin huumeisiin, että &rdquo;olkaa vain vaan rauhassa, tuomme maahanmuuttaja tekemään työt teidän puolestanne&rdquo;. &nbsp;</p><p>Joskus ennen AY -liikkeen tavoitteena oli työväen aseman parantaminen &ndash; joskus tosin tavalla, joka ei ollut mitenkään työväestön etujen mukaista. Mutta nyt ei oikein tiedä, mikä on koko järjestelmän tarkoitus. Onko se kiinteistöbisness ja muu varain hankinta? Kun jotkut AY -liikkeen edustajat pääomapiirien tapaan vaativat maahanmuuton kasvattamista, eli työvoiman tarjonnan lisäämistä, he tietenkin ajavat takaa palkkojen laskua. Työvoiman tarjonnan kasvu laskee aina palkkoja. Aina. Ihan samalla logiikalla kuin pizzerioiden lukumäärän kasvaa laskee pizzojen hintaa tai mansikkasadon tuhoutuminen nostaa mansikoiden hintaa. Luulisi asian olevan tiedossa Hakaniemessä, mutta ehkä sielläkin kesäkuuma on tehnyt tepposet.</p><p>&nbsp;</p><p>Verotiedot: <a href="https://www.vero.fi/__julk_2016/yhteis%C3%B6_tuloverotus_julk_2016_kunnat_005-257.pdf" target="_blank">https://www.vero.fi/__julk_2016/yhteis%C3%B6_tuloverotus_julk_2016_kunnat_005-257.pdf</a>​</p><p>&nbsp;</p><p>Palola: <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/254085-ay-puolelta-avaus-maahanmuutosta-ratkaisu-ei-voi-olla-rajat-kiinni" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/254085-ay-puolelta-avaus-maahanmuutosta-ratkaisu-ei-voi-olla-rajat-kiinni">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/254085-ay-puolelta-avaus-maahanmuutosta...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taas se Impivaara

Uuden Suomen toimittaja Ossi Kurki-Suonio esitteli 18.9. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan näkemyksiä maahanmuutosta. Palolan mukaan Suomi tarvitsee maahanmuuttajia turvaamaan huoltosuhdetta ja hyvinvointipalveluita. Toisaalta Suomi ei Palolan mukaan modernina kansainvälisenä hyvinvointivaltiona ja EU:n jäsenenä voi vetäytyä vastuustaan. Palola myös toteaa, että ratkaisumme ei myöskään voi olla impivaaralainen eristäytyminen ja rajojen sulkeminen. Ratkaisu on asiallinen politiikka; ääripäissä liikkuvan maahanmuuttokeskustelun sijasta tarvitsemme järkevää ja kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa,

Palolan kommentit vaikuttavat kovin ristiriitaisilta. Ei saa selvää, onko maahanmuutto Suomen kannalta hyvä bisness vai onko se vain velvollisuus EU:ta ja koko ihmiskuntaa kohtaan. On myös hieman vaikea nähdä, että Palola haluaisi todella asiallista keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, kun hän jo toiseen lauseeseensa saa mahtumaan terveiset impivaaralaisille.

Retoriikka sikseen, taas kerran törmää väitteeseen, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa turvaamaan huoltosuhdetta. Sivuutetaan tässä nyt (ei-triviaali) kysymys siitä, onko olemassa jokin välttämätön huoltosuhteen arvo ja toisaalta onko olemassa jokin hyvinvointipalveluiden (julkisten menojen) taso, jota ilman emme millään tule toimeen. Sen sijaan on aiheellista kysyä, miten on ylipäätään mahdollista parantaa huoltosuhdetta, jos maahanmuuttajien huoltosuhde on olennaisesti alhaisempi kuin kantaväestöllä. Ohessa on muutama kuvan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, joista ilmenee, että maahanmuuttajien huoltosuhde (jota kuvaa työllisten osuus koko väestöstä) on ollut koko 2000 luvun huonompi kuin kantaväestöllä, maahanmuuttajien työllisyysaste on samoin ollut olennaisesti alhaisempi, maahanmuuttajien yrittäjyys (yrittäjien osuus väestöstä) on sekin ollut alhaisempi ja maahanmuuttajien heterogeenisuus on valtava, mistä syystä puhuminen ylipäätään vain maahanmuuttajien tarpeesta on tyhmää. Joka tapauksessa on selvää, että keskimäärin maahanmuuttajat eivät ole parantaneet huoltosuhdetta. Toki tulos heijastaa koko maahanmuuton historiaa, mutta ei ole mitään syytä olettaa, että luvut olennaisesti parantuisivat lähiaikoina, koska pakolaisina (”pakolaismaista”) maahan tulleiden työllisyysasteet ja –osuudet ovat katastrofaalisen alhaisia. Toki on niin, että esimerkiksi uzbekit tilapäisesti parantavat työllisyyslukuja, mutta sekin on vain tilapäistä, koska vanhenevat Uzbekistanista tulleet laattamiehetkin. Siirtolaisuus on samanlainen ongelmien ratkaisu kuin velan otto, nyt menee hyvin mutta ongelmat jäävät tulevien sukupolvien murheeksi.

On vielä muistettava, että huoltosuhde on perimmiltään taloudellinen eikä demografinen ongelma. Jos ”työllistetty” tekee tunnin viikossa töitä tai tekee töitä valtion subventoimilla palkoilla (vert. Ruotsin malli), ei se ole mikään ratkaisu huoltosuhdeongelmiin. Eivät sairaalat ja hoitokodit pyöri tilastoilla vaan euroilla. Mikään ratkaisu ei ole sekään, että maahanmuuttajat työllistyvät töihin joiden palkkataso on niin sanotusti minimipalkkatasoa. Ohessa on taloukko, josta ilmenee kotitalouksien tulojen rakenne tulokymmenyksittäin (1. kymmenys on pienituloisin). Taulukko kertoo, että julkinen valta ”nettoaa” aidosti vain kotitalouksista, joiden kuukausitulot ovat yli 5000 euroa. Jos tulot ovat luokkaa 1500 euroa kuukaudessa, pelkkien tulonsiirtojen netto on luokkaa -10 000 euroa ja huomioidaan myös julkiset palvelut ja kulutusverot, luku kaksi kerta suurempi. Inhoraadollinen viesti on se, että vain hyvätuloisista (”rikkaista”) maahanmuuttajista on yhteiskunnalle hyötyä. Maahanmuuttajine tulotaso on vaikeasti mitattava suure valtavasta heterogeenisuudesta johtuen. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan ehkä kuitenkin pitää sitä, että tulotaso on vain noin 2/3 kantaväestön tulotasosta. Kun vielä pitää mielessä maahanmuuttajien huonot työllisyysluvut, ei millään voi ymmärtää Antti Palolan esittämiä väitteistä siitä, että maahanmuutto olisi jotenkin suoraviivainen ratkaisu huoltosuhdeongelmiin, ei edes siinä tapauksessa, että maahanmuutto olisi pääsääntöisesti työperäistä. Työperäisyys ja yrittäjyys kuulostavat hienolta, mutta usein karu todellisuus on matalapalkkaisuus, valtion tuet ja harmaa talous. Ajatellaan vaikka aika tyypillistä työllistymisen väylää: ravintoala- ja kahvila-alaa. Verottajan (julkisesta) yritysaineistosta (ks. viite alla) voi laskea esimerkiksi kaikkien pizza- pizzeria ja kebab –nimikkeisten yritysten verotettavat tulot ja maksetut tuloverot. Tulojen keskiarvo (mediaani) vuodelle 2016 on 10700  (0) euroa ja vastaavasti maksettujen verojen keskiarvo (mediaani) on 2200 (0) euroa. On vaikea nähdä, että tämän sektorin kasvu – oli se sitten miten työperäistä tahansa – olisi valtiolle jokin kultakaivos.

Ns. työperäistä maahanmuuttoa perustellaan huoltosuhteen ohella myös sillä, että ”työvoimasta on pulaa”. Tähän argumenttiin on hieman vaikea päästä käsiksi, koska yleensä ei puhuta mitään palkasta. Selvää tietenkin on, että halvasta työvoimasta on (aina) pulaa. Olen hieman skeptinen sen suhteen, että työvoimasta todellakin olisi jokin krooninen pula kaikilla aloilla. Jos katsoo esimerkiksi oheista kuvaa reaalipalkkojen kehityksestä viimeisen 50 vuoden ajalta, ei vaikuta kovin ilmeiseltä, että pula olisi ehtinyt ainakaan palkkoihin asti. Suomessa on varmaan ainakin 200 000 työkuntoista ja ikäistä, joita ei syystä tai toisesta oli saatu työmarkkinoille. Minusta on äärimmäisen tyhmää sanoa esimerkiksi niille, jotka työnteon sijaan käyttävät aikansa nettipeleihin, rakennusten ja junien töhrimiseen ja kaiken sorttisiin huumeisiin, että ”olkaa vain vaan rauhassa, tuomme maahanmuuttaja tekemään työt teidän puolestanne”.  

Joskus ennen AY -liikkeen tavoitteena oli työväen aseman parantaminen – joskus tosin tavalla, joka ei ollut mitenkään työväestön etujen mukaista. Mutta nyt ei oikein tiedä, mikä on koko järjestelmän tarkoitus. Onko se kiinteistöbisness ja muu varain hankinta? Kun jotkut AY -liikkeen edustajat pääomapiirien tapaan vaativat maahanmuuton kasvattamista, eli työvoiman tarjonnan lisäämistä, he tietenkin ajavat takaa palkkojen laskua. Työvoiman tarjonnan kasvu laskee aina palkkoja. Aina. Ihan samalla logiikalla kuin pizzerioiden lukumäärän kasvaa laskee pizzojen hintaa tai mansikkasadon tuhoutuminen nostaa mansikoiden hintaa. Luulisi asian olevan tiedossa Hakaniemessä, mutta ehkä sielläkin kesäkuuma on tehnyt tepposet.

 

Verotiedot: https://www.vero.fi/__julk_2016/yhteis%C3%B6_tuloverotus_julk_2016_kunnat_005-257.pdf

 

Palola: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/254085-ay-puolelta-avaus-maahanmuutosta-ratkaisu-ei-voi-olla-rajat-kiinni

 

]]>
27 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258404-taas-se-impivaara#comments Maahanmuutto Tulonjako Verot Thu, 19 Jul 2018 09:42:35 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258404-taas-se-impivaara
Piiloteltu tieto SOTE:n maksajista http://ollijojanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256063-piiloteltu-tieto-soten-maksajista <p>SOTE-kustannusten suuruudesta kirjoitetaan paljon. Toisaalla taas kirjoitellaan paljon tulonjaosta ja kansalaisten jakautumisesta eri tulonsaajaryhmiin. Sensijaan SOTE-kustannusten jakautumisesta eri tulonsaajaryhmille ei kirjoitella eikä puhuta juuri ollenkaan.</p> <p>Kun SOTE-kustannukset katetaan nykyiseen tapaan kunnallisverotuksella, niin suurituloiset pääsevät huomattavasti vähemmällä kuin valtion tuloverotuksella katettaessa. Pääomatulojen saajien kohdalla helpotus on vielä tuntuvampi.</p> <p>Ei kannata yhtään ihmetellä, että erityisesti matalan veroäyrin alueilla kapinoidaan hallituksen SOTE-esityksiä vastaan. Eikä yhtään kannata ihmetellä sitä, että äänekkäimmät kapinoijat ovat itse vähintäänkin hyvä- tai yleensä suurituloista väkeä.</p> <p>Kansalaisten yleissivistyksen kannalta olisi toivottavaa, että jokua julkaisisi vertailun siitä, miten SOTE-kustannusten kattaminen eri verojärjestelmillä vaikuttaa eri tulonsaajaryhmiin. Yleissivistyksen paranemisen ohella saataisiin samalla näkyville perusteita SOTE:sta julkisuuteen vyörytetyille mielipiteille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SOTE-kustannusten suuruudesta kirjoitetaan paljon. Toisaalla taas kirjoitellaan paljon tulonjaosta ja kansalaisten jakautumisesta eri tulonsaajaryhmiin. Sensijaan SOTE-kustannusten jakautumisesta eri tulonsaajaryhmille ei kirjoitella eikä puhuta juuri ollenkaan.

Kun SOTE-kustannukset katetaan nykyiseen tapaan kunnallisverotuksella, niin suurituloiset pääsevät huomattavasti vähemmällä kuin valtion tuloverotuksella katettaessa. Pääomatulojen saajien kohdalla helpotus on vielä tuntuvampi.

Ei kannata yhtään ihmetellä, että erityisesti matalan veroäyrin alueilla kapinoidaan hallituksen SOTE-esityksiä vastaan. Eikä yhtään kannata ihmetellä sitä, että äänekkäimmät kapinoijat ovat itse vähintäänkin hyvä- tai yleensä suurituloista väkeä.

Kansalaisten yleissivistyksen kannalta olisi toivottavaa, että jokua julkaisisi vertailun siitä, miten SOTE-kustannusten kattaminen eri verojärjestelmillä vaikuttaa eri tulonsaajaryhmiin. Yleissivistyksen paranemisen ohella saataisiin samalla näkyville perusteita SOTE:sta julkisuuteen vyörytetyille mielipiteille.

]]>
3 http://ollijojanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256063-piiloteltu-tieto-soten-maksajista#comments Sote Tulonjako Wed, 30 May 2018 04:59:07 +0000 Olli Ojanen http://ollijojanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256063-piiloteltu-tieto-soten-maksajista
Pienituloiset pysyvät pienituloisina ja isotuloiset isotuloisina http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255733-pienituloiset-pysyvat-pienituloisina-ja-isotuloiset-isotuloisina <p><a href="http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?query=BOOKMARK_DS-387589_QID_-142FC4BD_UID_-3F171EB0&amp;layout=TIME%2CC%2CX%2C0%3BGEO%2CL%2CY%2C0%3BUNIT%2CL%2CZ%2C0%3BTRANS3Y%2CL%2CZ%2C1%3BQUANTILE%2CL%2CZ%2C2%3BINDICATORS%2CC%2CZ%2C3%3B&amp;zSelection=DS-387589INDICATORS%2COBS_FLAG%3BDS-387589QUANTILE%2CTOTAL%3BDS-387589UNIT%2CPC%3BDS-387589TRANS3Y%2CTO_1UP%3B&amp;rankName1=TIME_1_0_0_0&amp;rankName2=UNIT_1_2_-1_2&amp;rankName3=GEO_1_2_0_1&amp;rankName4=TRANS3Y_1_2_-1_2&amp;rankName5=INDICATORS_1_2_-1_2&amp;rankName6=QUANTILE_1_2_-1_2&amp;sortC=ASC_-1_FIRST&amp;rStp=&amp;cStp=&amp;rDCh=&amp;cDCh=&amp;rDM=true&amp;cDM=true&amp;footnes=false&amp;empty=false&amp;wai=false&amp;time_mode=NONE&amp;time_most_recent=false&amp;lang=EN&amp;cfo=%23%23%23%2C%23%23%23.%23%23%23">Eurostatilta</a> löytyi taas itselle uutta. Väestön liikkuminen eri tulotasojen välillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuva näyttää sitä, että kuinka suuri osuus eri tulodesiileissä olevista nousi paremmin ansaitsevien luokkaan, laski pienempituloisiin tai pysyi samalla tasolla 2014 -&gt; 2017. Ei mitenkään yllättävää, että liikehdintä on suurinta keskituloisissa ja pienintä pieni-, sekä suurituloisimpien joukossa. Erot parhaiten tienaavan 10% ja sitä seuraavan IX desiilin välillä ovat keskimäärin niin suuret, että tulotaso saisi tippua paljonkin, että tipahtaisi IX desiiliin ja siksi 2/3 isotuloisimmista on pysynyt isotuloisimpien joukossa. Pienituloisimmat ovat pysyneet pienituloisina 58% varmuudella samalla ajanjaksolla. Opinnoissa jatkavat, pienellä eläkkeellä elävät ja pitkäaikaistyöttömät. Suurella osalla heistä ei ole paljoa mahdollisuuksia parantaa asemaansa, joten tulevaisuudessakin lista on hyvin samantapainen.</p><p>&nbsp;</p><p>Pienituloiset pysyvät pienituloisina ja isotuloiset isotuloisina, muut kyllä vaihtelevat taloudellista asemaansa suuressa keskiluokassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurostatilta löytyi taas itselle uutta. Väestön liikkuminen eri tulotasojen välillä.

 

Kuva näyttää sitä, että kuinka suuri osuus eri tulodesiileissä olevista nousi paremmin ansaitsevien luokkaan, laski pienempituloisiin tai pysyi samalla tasolla 2014 -> 2017. Ei mitenkään yllättävää, että liikehdintä on suurinta keskituloisissa ja pienintä pieni-, sekä suurituloisimpien joukossa. Erot parhaiten tienaavan 10% ja sitä seuraavan IX desiilin välillä ovat keskimäärin niin suuret, että tulotaso saisi tippua paljonkin, että tipahtaisi IX desiiliin ja siksi 2/3 isotuloisimmista on pysynyt isotuloisimpien joukossa. Pienituloisimmat ovat pysyneet pienituloisina 58% varmuudella samalla ajanjaksolla. Opinnoissa jatkavat, pienellä eläkkeellä elävät ja pitkäaikaistyöttömät. Suurella osalla heistä ei ole paljoa mahdollisuuksia parantaa asemaansa, joten tulevaisuudessakin lista on hyvin samantapainen.

 

Pienituloiset pysyvät pienituloisina ja isotuloiset isotuloisina, muut kyllä vaihtelevat taloudellista asemaansa suuressa keskiluokassa.

]]>
12 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255733-pienituloiset-pysyvat-pienituloisina-ja-isotuloiset-isotuloisina#comments Tuloerot Tulonjako Wed, 23 May 2018 15:46:01 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255733-pienituloiset-pysyvat-pienituloisina-ja-isotuloiset-isotuloisina
Globaali epätasa-arvo tulonjaon osalta vähenee http://mikkish.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252455-globaali-epatasa-arvo-tulonjaon-osalta-vahenee <p>Päivän uutiset voivat jättää meidät helposti huomioimasta, että kaikkien katastrofien ja kauhuskenaarioiden ympärille maailmaan mahtuu erityisen positiivisiakin kehityskulkuja. On helpompaa keskittyä valittamaan kuin todeta, että olemme ihmiskuntana edistyneet hyvinkin monella saralla. Väitän, että jos esimerkiksi tekisimme aikamatkan 1800-luvun Suomeen, niin vaatisimme välittömästi pääsyä takaisin pyykinpesukoneen ja internetin ääreen. Kehityksen pystymme näkemään usein vasta pitkällä aikavälillä.</p><p>Erityisen helppo on puhua rahasta ja sen valuvioista; varsinkin ellen itse ole tulonjaossa saamapuolella. Tiedämmehän, että rikkain prosentti omistaa enemmän kuin koko muu maailma yhteensä tai että planeetan kahdeksan vaurainta ihmistä omistaa enemmän kuin maailman köyhempi puolikas. Ja jos tähän yhteyteen väittäisin, että globaali epätasa-arvo tulonjaon osalta on kasvanut viimeiset neljäkymmentä vuotta, niin epäilemättä tähän väittämään saisin hyväksyviä katseita. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, sehän on itsestään selvä asia! Syy tähän olisi tietysti markkinatalous, ahneus, uusliberalismi, Johanneksen ilmestyskirja tai Juha Sipilä.</p><p>Mutta väite on väärä. Maailmanlaajuinen epätasa-arvo tulonjaon osalta ei ole kasvanut &mdash; se vähenee.</p><p>1800-luvulla suurin osa maailman maista eli käytännössä tilanteessa, jossa kaikista köyhimmät maat ovat nykyään. 200 vuotta sitten 95% ihmisistä eli tilanteessa, joka nykyään tunnetaan &quot;äärimmäisenä köyhyytenä&rdquo;. Suomessa eliniänodote oli tuolloin hiukan yli neljäkymmentä vuotta. Irtolaiset kuljeksivat pitäjissä ja lapset kaskesivat noenpolttamin kasvoin uutta viljamaata. Johan Ludwig Runeberg kirjoitti havainnoistaan Saarijärvellä vuonna 1826:</p><p><em>&rdquo;Ei voi sanoin kuvata sitä köyhyyttä, joka vallitsee Suomen kansan keskuudessa. Niukka, usein luonnoton ruoka vaikuttaa heidän ruumiinvoimiinsa, ja kun ei tunneta muita ruumiin nautinnoita kuin uni ja lepo, turvaudutaan yksinomaan niihin ja laiminlyödään tekemästä työtä muille. Harvoin nähdään heidän huolenpitonsa ulottuvan lähintä päivää edemmä, eikä sitä sovikaan ihmetellä, kun elatuksen hankkiminen huomiseksi jo antaa heille yllin kyllin huolehtimisen aihetta. Ei mikään teollisuuden haara ole juurtunut tässä pitäjässä . . . Maanviljelijän pahin uhka on hallayö . . . Sanat: hän syö selvää leipää koko vuoden ja: hän on upporikas, merkitsevät siellä samaa.&rdquo;</em></p><p>Vuoteen 1975 tultaessa maat olivat rikastuneet huomattavasti, mutta ne olivat hyvin epätasa-arvoisia tulonjaon osalta. Köyhimpien ja rikkaimpien maiden välillä oli kymmenkertainen ero. 70-luvun Suomessa rakennettiin hyvinvointiyhteiskuntaa. Peruskoulusta tuli maksutonta, opintotukijärjestelmä ja päivähoito luotiin sekä ensimmäiset isyyslomat pidettiin. Kotitalouksista alkoi löytyä monenlaista&nbsp;teknologiaa: televisiota, pyykinpesukonetta ja C-kasetteja. Samalla kuitenkin suurin osa maailman ihmisistä eli tulonjaon osalta kuten iso osa suomalaisista 1800-luvun alussa: äärimmäisessä köyhyydessä.&nbsp;</p><p>Tänä päivänä suurin osa köyhistä maista on loikannut absoluuttisen köyhyysrajan yläpuolelle. Tämä harppaus on tapahtunut pääosin Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Maailman tuloerot ovat pienentyneet. Maat ovat rikastuneet, ja maailman köyhempi puolisko vaurastuu nopeammassa tahdissa kuin planeetan rikkaampi puolisko.&nbsp;</p><p>Vuodesta 1975 globaali epätasa-arvo tulonjaon osalta on laskenut järjestäen ja köyhyys laskenut nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Neljä vuosikymmentä sitten yli kaksi miljardia ihmistä eli äärimmäisessä köyhyydessä. Tänä päivänä heitä on noin 700 miljoonaa. Kolme kertaa vähemmän kuin vuonna 1975. Ekonomisti Max Roser on kirjoittanut, että viimeiset kaksikymmentäviisi vuotta lehtien uutisotsikoissa olisi joka päivä voinut lukea, että <em>äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä laski 137 000 ihmisellä</em>.</p><p>Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät kuuluu 1900-luvun alkupuolen kertomukseen. Jostain syystä sitä edelleen hoetaan. Nyt tämä kertomus on toisenlainen: rikkaat rikastuvat ja niin rikastuvat myös köyhät.</p><p>Maailma on edelleen epätasa-arvoinen. Kehitys on ehkä liian hidasta, mutta oikeaan suuntaan olemme menneet. Miten tähän on tultu? Yksi osatekijä on helposti parjattava markkinatalous ja sen tuottama talouskasvu. Se nostaa ihmisiä pois köyhyydestä ja luo ihmiselle uudenlaisen mahdollisuuden muun muassa terveyden, koulutuksen ja tasa-arvon saralla.</p><p>Niin, uskookohan tätä monikaan? Suomi on maailman onnellisin maa, mutta ei iltapäivälehtien kommenttipalstojen mukaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><p><a href="https://ourworldindata.org/global-economic-inequality">Our World in Data</a></p><p>Steven Pinker - Enlightenment Now</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päivän uutiset voivat jättää meidät helposti huomioimasta, että kaikkien katastrofien ja kauhuskenaarioiden ympärille maailmaan mahtuu erityisen positiivisiakin kehityskulkuja. On helpompaa keskittyä valittamaan kuin todeta, että olemme ihmiskuntana edistyneet hyvinkin monella saralla. Väitän, että jos esimerkiksi tekisimme aikamatkan 1800-luvun Suomeen, niin vaatisimme välittömästi pääsyä takaisin pyykinpesukoneen ja internetin ääreen. Kehityksen pystymme näkemään usein vasta pitkällä aikavälillä.

Erityisen helppo on puhua rahasta ja sen valuvioista; varsinkin ellen itse ole tulonjaossa saamapuolella. Tiedämmehän, että rikkain prosentti omistaa enemmän kuin koko muu maailma yhteensä tai että planeetan kahdeksan vaurainta ihmistä omistaa enemmän kuin maailman köyhempi puolikas. Ja jos tähän yhteyteen väittäisin, että globaali epätasa-arvo tulonjaon osalta on kasvanut viimeiset neljäkymmentä vuotta, niin epäilemättä tähän väittämään saisin hyväksyviä katseita. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, sehän on itsestään selvä asia! Syy tähän olisi tietysti markkinatalous, ahneus, uusliberalismi, Johanneksen ilmestyskirja tai Juha Sipilä.

Mutta väite on väärä. Maailmanlaajuinen epätasa-arvo tulonjaon osalta ei ole kasvanut — se vähenee.

1800-luvulla suurin osa maailman maista eli käytännössä tilanteessa, jossa kaikista köyhimmät maat ovat nykyään. 200 vuotta sitten 95% ihmisistä eli tilanteessa, joka nykyään tunnetaan "äärimmäisenä köyhyytenä”. Suomessa eliniänodote oli tuolloin hiukan yli neljäkymmentä vuotta. Irtolaiset kuljeksivat pitäjissä ja lapset kaskesivat noenpolttamin kasvoin uutta viljamaata. Johan Ludwig Runeberg kirjoitti havainnoistaan Saarijärvellä vuonna 1826:

”Ei voi sanoin kuvata sitä köyhyyttä, joka vallitsee Suomen kansan keskuudessa. Niukka, usein luonnoton ruoka vaikuttaa heidän ruumiinvoimiinsa, ja kun ei tunneta muita ruumiin nautinnoita kuin uni ja lepo, turvaudutaan yksinomaan niihin ja laiminlyödään tekemästä työtä muille. Harvoin nähdään heidän huolenpitonsa ulottuvan lähintä päivää edemmä, eikä sitä sovikaan ihmetellä, kun elatuksen hankkiminen huomiseksi jo antaa heille yllin kyllin huolehtimisen aihetta. Ei mikään teollisuuden haara ole juurtunut tässä pitäjässä . . . Maanviljelijän pahin uhka on hallayö . . . Sanat: hän syö selvää leipää koko vuoden ja: hän on upporikas, merkitsevät siellä samaa.”

Vuoteen 1975 tultaessa maat olivat rikastuneet huomattavasti, mutta ne olivat hyvin epätasa-arvoisia tulonjaon osalta. Köyhimpien ja rikkaimpien maiden välillä oli kymmenkertainen ero. 70-luvun Suomessa rakennettiin hyvinvointiyhteiskuntaa. Peruskoulusta tuli maksutonta, opintotukijärjestelmä ja päivähoito luotiin sekä ensimmäiset isyyslomat pidettiin. Kotitalouksista alkoi löytyä monenlaista teknologiaa: televisiota, pyykinpesukonetta ja C-kasetteja. Samalla kuitenkin suurin osa maailman ihmisistä eli tulonjaon osalta kuten iso osa suomalaisista 1800-luvun alussa: äärimmäisessä köyhyydessä. 

Tänä päivänä suurin osa köyhistä maista on loikannut absoluuttisen köyhyysrajan yläpuolelle. Tämä harppaus on tapahtunut pääosin Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Maailman tuloerot ovat pienentyneet. Maat ovat rikastuneet, ja maailman köyhempi puolisko vaurastuu nopeammassa tahdissa kuin planeetan rikkaampi puolisko. 

Vuodesta 1975 globaali epätasa-arvo tulonjaon osalta on laskenut järjestäen ja köyhyys laskenut nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Neljä vuosikymmentä sitten yli kaksi miljardia ihmistä eli äärimmäisessä köyhyydessä. Tänä päivänä heitä on noin 700 miljoonaa. Kolme kertaa vähemmän kuin vuonna 1975. Ekonomisti Max Roser on kirjoittanut, että viimeiset kaksikymmentäviisi vuotta lehtien uutisotsikoissa olisi joka päivä voinut lukea, että äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä laski 137 000 ihmisellä.

Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät kuuluu 1900-luvun alkupuolen kertomukseen. Jostain syystä sitä edelleen hoetaan. Nyt tämä kertomus on toisenlainen: rikkaat rikastuvat ja niin rikastuvat myös köyhät.

Maailma on edelleen epätasa-arvoinen. Kehitys on ehkä liian hidasta, mutta oikeaan suuntaan olemme menneet. Miten tähän on tultu? Yksi osatekijä on helposti parjattava markkinatalous ja sen tuottama talouskasvu. Se nostaa ihmisiä pois köyhyydestä ja luo ihmiselle uudenlaisen mahdollisuuden muun muassa terveyden, koulutuksen ja tasa-arvon saralla.

Niin, uskookohan tätä monikaan? Suomi on maailman onnellisin maa, mutta ei iltapäivälehtien kommenttipalstojen mukaan.

 

 

Lähteet:

Our World in Data

Steven Pinker - Enlightenment Now

]]>
1 http://mikkish.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252455-globaali-epatasa-arvo-tulonjaon-osalta-vahenee#comments Epätasa-arvo Tulonjako Sat, 17 Mar 2018 10:48:25 +0000 Mikael Hernesniemi http://mikkish.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252455-globaali-epatasa-arvo-tulonjaon-osalta-vahenee
Yli 64 vuotiaiden kulutusmenot kasvussa, eikä ihme http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248288-yli-64-vuotiaiden-kulutusmenot-kasvussa-eika-ihme <p>Muunmuassa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9996417?origin=rss">YLE</a> uutisoi otsikon mukaisesti Tilastokeskuksen julkistusta. Tilastopäällikkö Tarja Hatakka pitää tuloksia yllätyksellisinä. Ei tuo nyt niiiin yllätys pitäisi olla, jos katsoo viikko aiemmin julkaistua <a href="http://tilastokeskus.fi/til/tjt/2016/01/tjt_2016_01_2017-12-21_tie_001_fi.html">Tulonjaon kokonaistilastoa</a> ja vertailee vuosia 2012 ja 2016 ikäryhmittäin. Toki eläkeläisten kulutus on edelleen keskimäärin pienempää kuin (työssäkäyvillä) työikäisillä, minkä nyt ei pitäisi olla yllätys. Sen sijaan vuosi vuodelta suuremmat työeläkkeet eläkkeelle jääville ja samanaikaiset nollakorotukset palkoissa ja indeksileikkaukset etuuksissa näkyvät.</p><p>&nbsp;</p><p>Eli lyhyesti: Yli 65 vuotiaiden kulutus on lisääntynyt, koska heillä on keskimäärin aiempaa enemmän millä mällätä. Sen sijaan alle 65 vuotiaiden tulokehitys mataa. Ainut yllätys oli oikeastaan, jotta veronkorotukset ovat syöneet alle 65 vuotiaiden tulojen kasvun.</p><p>&nbsp;</p><p>Niin ja luvut ovat edelleen keskiarvoja, jotka eivät lämmitä kansaneläkkeellä eläviä yli 65 vuotiaita tai kasvavien vuokrien kanssa painivia kotitalouksia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muunmuassa YLE uutisoi otsikon mukaisesti Tilastokeskuksen julkistusta. Tilastopäällikkö Tarja Hatakka pitää tuloksia yllätyksellisinä. Ei tuo nyt niiiin yllätys pitäisi olla, jos katsoo viikko aiemmin julkaistua Tulonjaon kokonaistilastoa ja vertailee vuosia 2012 ja 2016 ikäryhmittäin. Toki eläkeläisten kulutus on edelleen keskimäärin pienempää kuin (työssäkäyvillä) työikäisillä, minkä nyt ei pitäisi olla yllätys. Sen sijaan vuosi vuodelta suuremmat työeläkkeet eläkkeelle jääville ja samanaikaiset nollakorotukset palkoissa ja indeksileikkaukset etuuksissa näkyvät.

 

Eli lyhyesti: Yli 65 vuotiaiden kulutus on lisääntynyt, koska heillä on keskimäärin aiempaa enemmän millä mällätä. Sen sijaan alle 65 vuotiaiden tulokehitys mataa. Ainut yllätys oli oikeastaan, jotta veronkorotukset ovat syöneet alle 65 vuotiaiden tulojen kasvun.

 

Niin ja luvut ovat edelleen keskiarvoja, jotka eivät lämmitä kansaneläkkeellä eläviä yli 65 vuotiaita tai kasvavien vuokrien kanssa painivia kotitalouksia.

]]>
3 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248288-yli-64-vuotiaiden-kulutusmenot-kasvussa-eika-ihme#comments kulutus Tulonjako Fri, 29 Dec 2017 08:18:49 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248288-yli-64-vuotiaiden-kulutusmenot-kasvussa-eika-ihme
Kun on liikaa rahaa http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244770-kun-on-liikaa-rahaa <p>Kauppalehti kertoi 19.10, että Suomen ruotsinkieliset korkeakoulut ovat lisäämässä ruotsalaisten määrää korkeakouluissa. Hanken aikoo ottaa ensi vuonna 15 opiskelijaa Ruotsista sikäläisen pääsykokeen perusteella. &nbsp;Vastaavasti suomalaisten opiskelupaikat vähenevät.&nbsp; Uutinen on mielenkiintoinen etenkin siksi, että koulutusväki on viime aikoina pitänyt kovaa ääntä koulutuksen leikkauksista. Uutinen kuitenkin kertoo, että ainakin korkeakouluilla on liikaa rahaa, kun ne kykenevät kouluttamaan ilmaiseksi naapurimaiden asukkaita. Syy ei ole tietenkään pelkästään korkeakouluissa; korkeakoulujen valtionosuudet kasvavat ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden mukaan. Oikeastaan korkeakoulujen kannattaisi hätistää Suomen kansalaiset kokonaan pois ja ottaa tilalle vain ulkomaalaisia, jotta rahantulot maksimoituisivat.</p><p>Hankenin ja Åbo Akademin tapauksessa kyse ei liene niinkään valtionosuuksista, vaan kielipolitiikasta; pakkoruotsi pitää säilyttää maksoi, mitä maksoi. &nbsp;Taas kerran voi sanoa, että jos kielipolitiikka on kaikki kaikessa ja koululaitoksella on varaa käyttää satoja miljoonia ruotsin kielen opetukseen, ei rahasta todellakaan ole pula ja siksi turha valittaa leikkauksista.</p><p>Muutenkin voi kysyä, onko koululaitos todellakin tehnyt kaikkensa kustannusten supistamiseksi. Ainakin korkeakouluissa on pakko ihmetellä, miten vähän kiinnitetään huomiota henkilökunnan työpanokseen ja koulutuksen laatuun. Päällimmäisin huoli koskee kontaktiopetuksen vähenemistä. Vielä 15 vuotta sitten henkilökunnalla oli selvät minimimäärät opetusvelvollisuuden suhteen (esim. professoreilla 140 tuntia vuodessa). Nyt ei ole mitään, ja keskimääräiset tuntimäärät ovat vain ehkä puolet edellä mainitusta. Sivumennen sanottuna kukaan ei tiedä, paljonko kontaktiopetusta on korkeakouluissa (mielenkiintoinen tuotantoprosessi, muuten). Kiintiöiden poistamista perusteltiin aikanaan &rdquo;opetuksen monimuotoisuuden lisäämisellä&rdquo;, mikä oli tietenkin vain verbaalinen sumuverho työmäärän vähentämiselle (sinänsä loistavaa lobbaritoimintaa; onneksi olkoon professoriliitto).</p><p>Kontaktiopetuksen supistuminen on tunnettu tosiasia, mutta kovin vähän siihen on kiinnitetty huomiota, osin siksi, että kukaan ei tiedä, missä mennään. Opettajat eivät tietenkään itse ota asiaa esille, mutta yhtä vähän opiskelijat pitävät siitä ääntä. Osin sen ymmärtää. Ainakin maisteriopintojen vaiheessa yli puolet opiskelijoista on töissä. Ensimmäiselle luonnolle tulee 100 ja toisella 20. Luennot ja seminaarit häiritsevät (palkka)työn tekoa jopa niin, että opiskelijoilla ei ole aikaa tulla tentteihin (sitä varten onkin kehitetty tenttiakvaario, jossa voi käydä aina luppoaikana pelaamassa tenttilottoa, eli kokeilemassa tärppien pitävyyttä).</p><p>On selvää, että tällainen sivutoiminen opiskelu on äärimmäisen tehotonta ja tuottaa huonolaatuisia tutkintoja. Laadusta ei tietenkään kukaan valita; opetus on ilmaista, ja ilmaiseksi ei tunnetusti saa mitään hyvää.</p><p>Eri asia tietenkin olisi, jos meillä olisi edes nimelliset lukukausimaksut, jolloin olisi pakko pohtia, olenko seurat kolme vuotta Prisman kassalla vain luennoilla. Pakko olisi myös vaatia luennoilta jotain laatua; sellaista, jota tarvitaan työelämässä. Jos joku haluaa käyttää kymppitonnin tai kaksi esimerkiksi sukupuolen tutkimuksen opetuksen seuraamiseen, niin mitä siitä &ndash; be my guest.</p><p>Minusta englantilais-australialainen järjestelmä, jossa on lukukausimaksut, jotka kuitenkin maksetaan vain jos (nimenomaan vain JOS) opintojen jälkeiset tulot ylittävät kohtuullisen minimitason, hoitaisi monta nykyistä vääristymää korkeakouluissa. Jos haluaisi opiskella 20 vuotta eri oppiaineita ja tutkintoja, niin siitä vaan. Jos joku korkeakoulu haluaa ottaa vain ulkomaalaisia opiskelijoita, niin taas kerran, be my guest! Se että korkeakouluun haluava sitoutuu maksamaan opinnoistaan, on monta kertaa parempi indikaatio motivoituneisuudesta, kuin jossain ylioppilas- tai pääsykokeessa osoitettu hetken nokkeluus.</p><p>Mutta tiedän että lukukausimaksuista on mahdoton puhua Suomessa. Alkaa heti parku köyhistä ja rikkaista, vaikka maksuton korkeakoulutus on itse asiassa massiivinen tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Ja miksi laittaa maksuja, kun rahaa saa &rdquo;seinästä&rdquo;. Ja eihän markkinamekanismi sovi koulutukseen, se on &rdquo;paha&rdquo;. Sosialismi on paras järjestelmä kaikissa muissa toimissa kuin autokaupassa! Taas kerran eduskunnasta löytyy kahdeksan täsmälleen samalla tavalla ajattelevaa puoluetta&rdquo;. Mutta joskus järjestelmää on pakko muuttaa. Tosin voi olla, että muutokseen taivutaan vasta, kun valtaosa korkeakoulutetuista muuttaa ulkomaille ja jättää korkeakoulutuksen kustantamisen kouluja käymättömien piikkiin.&nbsp; Tai viimeistään se tapahtuu, kun kaikkialla muualla on lukukausimaksut. Kun on pakko, niin sitten on pakko. Näin toimii suomalainen päätöksenteko.</p><p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaiskorkeakoulut-lahtevat-jahtaamaan-ruotsalaisopiskelijoita---hanken-ottaa-kayttoon-ruotsalaiskiintion/uL7NzjDG">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaiskorkeakoulut-lahtevat-jahtaamaan-ruotsalaisopiskelijoita---hanken-ottaa-kayttoon-ruotsalaiskiintion/uL7NzjDG</a></p><p>Lisää lukukausimaksuista: <a href="https://journal.fi/tt/article/view/4418/4156">https://journal.fi/tt/article/view/4418/4156</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kauppalehti kertoi 19.10, että Suomen ruotsinkieliset korkeakoulut ovat lisäämässä ruotsalaisten määrää korkeakouluissa. Hanken aikoo ottaa ensi vuonna 15 opiskelijaa Ruotsista sikäläisen pääsykokeen perusteella.  Vastaavasti suomalaisten opiskelupaikat vähenevät.  Uutinen on mielenkiintoinen etenkin siksi, että koulutusväki on viime aikoina pitänyt kovaa ääntä koulutuksen leikkauksista. Uutinen kuitenkin kertoo, että ainakin korkeakouluilla on liikaa rahaa, kun ne kykenevät kouluttamaan ilmaiseksi naapurimaiden asukkaita. Syy ei ole tietenkään pelkästään korkeakouluissa; korkeakoulujen valtionosuudet kasvavat ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden mukaan. Oikeastaan korkeakoulujen kannattaisi hätistää Suomen kansalaiset kokonaan pois ja ottaa tilalle vain ulkomaalaisia, jotta rahantulot maksimoituisivat.

Hankenin ja Åbo Akademin tapauksessa kyse ei liene niinkään valtionosuuksista, vaan kielipolitiikasta; pakkoruotsi pitää säilyttää maksoi, mitä maksoi.  Taas kerran voi sanoa, että jos kielipolitiikka on kaikki kaikessa ja koululaitoksella on varaa käyttää satoja miljoonia ruotsin kielen opetukseen, ei rahasta todellakaan ole pula ja siksi turha valittaa leikkauksista.

Muutenkin voi kysyä, onko koululaitos todellakin tehnyt kaikkensa kustannusten supistamiseksi. Ainakin korkeakouluissa on pakko ihmetellä, miten vähän kiinnitetään huomiota henkilökunnan työpanokseen ja koulutuksen laatuun. Päällimmäisin huoli koskee kontaktiopetuksen vähenemistä. Vielä 15 vuotta sitten henkilökunnalla oli selvät minimimäärät opetusvelvollisuuden suhteen (esim. professoreilla 140 tuntia vuodessa). Nyt ei ole mitään, ja keskimääräiset tuntimäärät ovat vain ehkä puolet edellä mainitusta. Sivumennen sanottuna kukaan ei tiedä, paljonko kontaktiopetusta on korkeakouluissa (mielenkiintoinen tuotantoprosessi, muuten). Kiintiöiden poistamista perusteltiin aikanaan ”opetuksen monimuotoisuuden lisäämisellä”, mikä oli tietenkin vain verbaalinen sumuverho työmäärän vähentämiselle (sinänsä loistavaa lobbaritoimintaa; onneksi olkoon professoriliitto).

Kontaktiopetuksen supistuminen on tunnettu tosiasia, mutta kovin vähän siihen on kiinnitetty huomiota, osin siksi, että kukaan ei tiedä, missä mennään. Opettajat eivät tietenkään itse ota asiaa esille, mutta yhtä vähän opiskelijat pitävät siitä ääntä. Osin sen ymmärtää. Ainakin maisteriopintojen vaiheessa yli puolet opiskelijoista on töissä. Ensimmäiselle luonnolle tulee 100 ja toisella 20. Luennot ja seminaarit häiritsevät (palkka)työn tekoa jopa niin, että opiskelijoilla ei ole aikaa tulla tentteihin (sitä varten onkin kehitetty tenttiakvaario, jossa voi käydä aina luppoaikana pelaamassa tenttilottoa, eli kokeilemassa tärppien pitävyyttä).

On selvää, että tällainen sivutoiminen opiskelu on äärimmäisen tehotonta ja tuottaa huonolaatuisia tutkintoja. Laadusta ei tietenkään kukaan valita; opetus on ilmaista, ja ilmaiseksi ei tunnetusti saa mitään hyvää.

Eri asia tietenkin olisi, jos meillä olisi edes nimelliset lukukausimaksut, jolloin olisi pakko pohtia, olenko seurat kolme vuotta Prisman kassalla vain luennoilla. Pakko olisi myös vaatia luennoilta jotain laatua; sellaista, jota tarvitaan työelämässä. Jos joku haluaa käyttää kymppitonnin tai kaksi esimerkiksi sukupuolen tutkimuksen opetuksen seuraamiseen, niin mitä siitä – be my guest.

Minusta englantilais-australialainen järjestelmä, jossa on lukukausimaksut, jotka kuitenkin maksetaan vain jos (nimenomaan vain JOS) opintojen jälkeiset tulot ylittävät kohtuullisen minimitason, hoitaisi monta nykyistä vääristymää korkeakouluissa. Jos haluaisi opiskella 20 vuotta eri oppiaineita ja tutkintoja, niin siitä vaan. Jos joku korkeakoulu haluaa ottaa vain ulkomaalaisia opiskelijoita, niin taas kerran, be my guest! Se että korkeakouluun haluava sitoutuu maksamaan opinnoistaan, on monta kertaa parempi indikaatio motivoituneisuudesta, kuin jossain ylioppilas- tai pääsykokeessa osoitettu hetken nokkeluus.

Mutta tiedän että lukukausimaksuista on mahdoton puhua Suomessa. Alkaa heti parku köyhistä ja rikkaista, vaikka maksuton korkeakoulutus on itse asiassa massiivinen tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Ja miksi laittaa maksuja, kun rahaa saa ”seinästä”. Ja eihän markkinamekanismi sovi koulutukseen, se on ”paha”. Sosialismi on paras järjestelmä kaikissa muissa toimissa kuin autokaupassa! Taas kerran eduskunnasta löytyy kahdeksan täsmälleen samalla tavalla ajattelevaa puoluetta”. Mutta joskus järjestelmää on pakko muuttaa. Tosin voi olla, että muutokseen taivutaan vasta, kun valtaosa korkeakoulutetuista muuttaa ulkomaille ja jättää korkeakoulutuksen kustantamisen kouluja käymättömien piikkiin.  Tai viimeistään se tapahtuu, kun kaikkialla muualla on lukukausimaksut. Kun on pakko, niin sitten on pakko. Näin toimii suomalainen päätöksenteko.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaiskorkeakoulut-lahtevat-jahtaamaan-ruotsalaisopiskelijoita---hanken-ottaa-kayttoon-ruotsalaiskiintion/uL7NzjDG

Lisää lukukausimaksuista: https://journal.fi/tt/article/view/4418/4156

 

 

]]>
28 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244770-kun-on-liikaa-rahaa#comments Kotimaa Koulutus Lukukausimaksut Tulonjako Fri, 20 Oct 2017 18:39:22 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244770-kun-on-liikaa-rahaa
Tulonjaon kehitys ikäluokittain 1989 - 2015 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243450-tulonjaon-kehitys-ikaluokittain-1989-2015 <p>Otin tarkasteluun vuodet 1989 ja 2015, koska aiemman kohdalla koettiin täystyöllisyyden huipentuma ja toinen on tuoreinta infoa. Jaoin väen ikäryhmiin, koska kuvastaa minusta tarkemmin väestön tulokehitystä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuva 1: Tuloviidensien nettotulot 1989. Pystyakseli on &quot;liian&quot; korkea, koska halusin sen olevan samassa mittakaavassa 2015 taulukon kanssa.</p><p>Kuva 2: Tuloviidensien nettotulot 2015.</p><p>Kuva 3: Tuloviidensien muutos euroissa mitattuna.</p><p>Kuva 4: Tuloviidensien muutos prosentteina.</p><p>Kuva 5: Ikäluokkien työllisyysasteet</p><p>&nbsp;</p><p>Rikkaat ovat rikastuneet tuolla aikavälillä, mutta ikäluokkia tarkastellessa on päinvastaistakin. Alle 24 vuotiaiden kotitalouksista vuotta 1989 suurempi osa (jatko-)opiskelee tai on muuten työelämän ulkopuolella, mutta sen työssäkäyvän puolikkaankin tulokehitys siellä ylemmissä tuloviidensissä on silti lähellä nollaa. Miksi? Sitä en tiedä.</p><p>Ikäryhmissä 25-54 vuotiaiden osalta tulokehitys on laveampaa. Työllisyysaste on laskenut 1989-&gt;2015, eivätkä sosiaalietuudet ole parantuneet palkkojen tahtia, joten ylemmät tuloviidennet ovat suhteessa enemmän saaneet kuin alemmat, mikä osaltaan kasvattaa tuloeroja. Mittauksen ainoana ikäluokan 25-34 vuotiaiden I tuloviidennes oli miinusmerkkinen. Jatko-opintoja työelämään siirtymisen sijasta voisin arvata syylliseksi.</p><p>55-64 vuotiaiden työllisyysaste on noussut (90-luvun laman jälkeen oikeastaan ainut ikäryhmä, jossa kehitystä on oikeasti tapahtunut) ja lopuista suuri osa on aiempia vuosia paremman tasoisella eläkkeellä. Tämä työllisyysasteen nousu melkeinpä yksin selittää sen miksi tämä ikäluokka on voittaja tässä tulokehitys-mittauksessa. Toki myös joukkoon mahtuu vuosia ja vuosia työttömyysetuudella roikotettuja, jotka ovat kokeneet vakuutuslääkärien ihmeparantamisen.</p><p>65-74 vuotiaiden ikäryhmä on suhteessa eniten &quot;rikastunut&quot;. Nyt en lähtenyt kaivelemaan, että miten on kansaneläkkeen määrän laita, mutta työeläkkeitä he ovat saaneet kerrytettyä isomman osan työurastaan kuin 1989 eläkkeelle jääneet. Hyvin he saavatkin työeläkettä, kun euromääräisestikin tulot ovat kehittyneet paremmin kuin minkään alle 55 vuotiaiden työssäkäyvien ikäluokkien.</p><p>Sitten vielä yli 75 vuotiaiden ikäluokka. Alle 24 vuotiaiden ikäryhmän jälkeen tulokehitys on tasaisinta. Vaikka miten olisi leikattua indeksiä sun muuta, niin silti esimerkiksi keskiluokkaisin (III) tuloviidennes on saanut lisännyt tulojaan aikavälillä ihan samaa tahtia kuin 35-54 vuotiaat työssäkäyvät.</p><p>&nbsp;</p><p>Kiitokset Tilastokeskukselle avusta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otin tarkasteluun vuodet 1989 ja 2015, koska aiemman kohdalla koettiin täystyöllisyyden huipentuma ja toinen on tuoreinta infoa. Jaoin väen ikäryhmiin, koska kuvastaa minusta tarkemmin väestön tulokehitystä.

 

Kuva 1: Tuloviidensien nettotulot 1989. Pystyakseli on "liian" korkea, koska halusin sen olevan samassa mittakaavassa 2015 taulukon kanssa.

Kuva 2: Tuloviidensien nettotulot 2015.

Kuva 3: Tuloviidensien muutos euroissa mitattuna.

Kuva 4: Tuloviidensien muutos prosentteina.

Kuva 5: Ikäluokkien työllisyysasteet

 

Rikkaat ovat rikastuneet tuolla aikavälillä, mutta ikäluokkia tarkastellessa on päinvastaistakin. Alle 24 vuotiaiden kotitalouksista vuotta 1989 suurempi osa (jatko-)opiskelee tai on muuten työelämän ulkopuolella, mutta sen työssäkäyvän puolikkaankin tulokehitys siellä ylemmissä tuloviidensissä on silti lähellä nollaa. Miksi? Sitä en tiedä.

Ikäryhmissä 25-54 vuotiaiden osalta tulokehitys on laveampaa. Työllisyysaste on laskenut 1989->2015, eivätkä sosiaalietuudet ole parantuneet palkkojen tahtia, joten ylemmät tuloviidennet ovat suhteessa enemmän saaneet kuin alemmat, mikä osaltaan kasvattaa tuloeroja. Mittauksen ainoana ikäluokan 25-34 vuotiaiden I tuloviidennes oli miinusmerkkinen. Jatko-opintoja työelämään siirtymisen sijasta voisin arvata syylliseksi.

55-64 vuotiaiden työllisyysaste on noussut (90-luvun laman jälkeen oikeastaan ainut ikäryhmä, jossa kehitystä on oikeasti tapahtunut) ja lopuista suuri osa on aiempia vuosia paremman tasoisella eläkkeellä. Tämä työllisyysasteen nousu melkeinpä yksin selittää sen miksi tämä ikäluokka on voittaja tässä tulokehitys-mittauksessa. Toki myös joukkoon mahtuu vuosia ja vuosia työttömyysetuudella roikotettuja, jotka ovat kokeneet vakuutuslääkärien ihmeparantamisen.

65-74 vuotiaiden ikäryhmä on suhteessa eniten "rikastunut". Nyt en lähtenyt kaivelemaan, että miten on kansaneläkkeen määrän laita, mutta työeläkkeitä he ovat saaneet kerrytettyä isomman osan työurastaan kuin 1989 eläkkeelle jääneet. Hyvin he saavatkin työeläkettä, kun euromääräisestikin tulot ovat kehittyneet paremmin kuin minkään alle 55 vuotiaiden työssäkäyvien ikäluokkien.

Sitten vielä yli 75 vuotiaiden ikäluokka. Alle 24 vuotiaiden ikäryhmän jälkeen tulokehitys on tasaisinta. Vaikka miten olisi leikattua indeksiä sun muuta, niin silti esimerkiksi keskiluokkaisin (III) tuloviidennes on saanut lisännyt tulojaan aikavälillä ihan samaa tahtia kuin 35-54 vuotiaat työssäkäyvät.

 

Kiitokset Tilastokeskukselle avusta.

]]>
3 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243450-tulonjaon-kehitys-ikaluokittain-1989-2015#comments Ikäluokat Tulonjako Tue, 26 Sep 2017 02:07:53 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243450-tulonjaon-kehitys-ikaluokittain-1989-2015
Isotuloiset ovat maksaneet omat sosiaalietuutensa http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242906-isotuloiset-ovat-maksaneet-omat-sosiaalietuutensa <p>Anna Kontula kertoi Juha Sipilälle, että isotuloisimmat saavat pienituloisimpia enemmän sosiaalietuuksia (<a href="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3777659-anna-kontula-oikaisi-paaministeria-sosiaalietuuksia-enemman-rikkaille-kuin-koyhille">Kansan Uutisten juttu</a>). Löysin lopulta mihin hän viittasi. <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__tjkt/160_tjkt_tau_116.px/?rxid=3f2ff1dd-f3ad-4c4f-8568-5a1edf5f5102">Tuollahan</a> nuo oli eritelty ja syykin löytyi &quot;epäsuhtaan&quot;. Kovapalkkaiset ovat maksaneet euromääräisesti enemmän palkastaan työttömyyden ja eläkkeen varalta, joten he saavat eniten ansiosidonnaisia etuuksia. Pääasiassa Kelan, verorahoista tulevia etuuksia pienituloiset saavatkin sitten eniten, kuten pitääkin. Tuskin kuitenkaan työeläke- ja ansiosidonnaisen päivärahan järjestelmiä Kontula on kumoamassa, kunhan jätti erittelemättä lukuja, jotka uppoavat Vasemmistoliiton kannattajiin?</p><p>&nbsp;</p><p>Kuva 1: Sosiaalietuuksien prosenttiosuudet tulodesiilien mukaan</p><p>&nbsp;</p><p>Kuva 2: Sosiaalietuuksien osuus tulodesiilien bruttotuloista. Lähinnä kuvaamaan, että kansaneläkeindeksien leikkaus sattuu eniten pienituloisimpiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Anna Kontula kertoi Juha Sipilälle, että isotuloisimmat saavat pienituloisimpia enemmän sosiaalietuuksia (Kansan Uutisten juttu). Löysin lopulta mihin hän viittasi. Tuollahan nuo oli eritelty ja syykin löytyi "epäsuhtaan". Kovapalkkaiset ovat maksaneet euromääräisesti enemmän palkastaan työttömyyden ja eläkkeen varalta, joten he saavat eniten ansiosidonnaisia etuuksia. Pääasiassa Kelan, verorahoista tulevia etuuksia pienituloiset saavatkin sitten eniten, kuten pitääkin. Tuskin kuitenkaan työeläke- ja ansiosidonnaisen päivärahan järjestelmiä Kontula on kumoamassa, kunhan jätti erittelemättä lukuja, jotka uppoavat Vasemmistoliiton kannattajiin?

 

Kuva 1: Sosiaalietuuksien prosenttiosuudet tulodesiilien mukaan

 

Kuva 2: Sosiaalietuuksien osuus tulodesiilien bruttotuloista. Lähinnä kuvaamaan, että kansaneläkeindeksien leikkaus sattuu eniten pienituloisimpiin.

]]>
7 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242906-isotuloiset-ovat-maksaneet-omat-sosiaalietuutensa#comments Sosiaalietuudet Tulonjako Fri, 15 Sep 2017 12:52:37 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242906-isotuloiset-ovat-maksaneet-omat-sosiaalietuutensa
Vasemmistoliiton tarkoitushakuinen tulonjakotutkimus http://sakarituomisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242494-vasemmistoliiton-tarkoitushakuinen-tulonjakotutkimus <p>Vasemmistoliitto toi tällä viikolla julkisuuteen Eduskunnan tietopalvelulla teetetyn <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/229235-eduskunnan-tietopalvelun-kuva-nain-sipilan-hallitus-kasvattaa-tuloeroja-pienituloisia#.r">laskelman</a> tulonjaon kehityksestä Sipilän hallituksen toimiaikana vuosina 2015-2018. Tulosten mukaan hallituksen päätökset olisivat kasvattaneet tuloeroja.</p><p>Tässä kirjoituksessa tutkimus laitetaan kriittiseen arviointiin ja lopuksi paljastetaan tutkimuksen kiistaton tarkoitushakuisuus.</p><p>Ihan ensin korostan, että eduskunnan tietopalvelu on erittäin luotettava ja pätevä poliittisen taustatiedon tuottaja. Heidän työnsä laatua en epäile pätkääkään. Syy kriittisyyteen johtuu siitä tosiasiasta, että tutkimuskysymykset ja käytettävät tutkimusmenetelmät määritellään tilaavan poliitikon tai eduskuntaryhmän pyynnön perusteella. Kun muuttujia ja tutkimusmenetelmiä riittävästi valikoidaan, voidaan tuloksesta tehdä halutun näköinen.</p><p>Vasemmistoliiton tutkimus on tehty suomalaisten tuloja, veroja ja kansantaloutta simuloivalla tietokonemallinnuksella. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2015 tulonjakotilasto. Aineistoon laskettiin sitten palkkakehityksen sekä poliittisten päätösten vaikutukset. Lopputuloksena oli vuoden 2018 tilannetta ennustava aineisto kansalaisten tulonjaosta. Käytetyllä menetelmällä tuotettiin johtopäätös, jonka mukaan suhteelliset tuloerot kasvaisivat vuosien 2015-2018 aikana.</p><p>Tutkimuksessa todettiin, että tuloeroja mittaava gini-kerroin kasvaisi 0,18 yksikköä. Kasvu on kasvua, mutta onko tämä muutos merkittävä? 2000-luvun aikana gini-keroin on Tilastokeskuksen mukaan vaihdellut noin 27-30 yksikön välillä. Edellisin virallinen luku on vuodelta 2015, jolloin kertoimen arvo oli 27,3. Edelleen ollaan siis 17 vuoden vertailussa keskimääräisen alapuolella. Muutokset ovat niin pieniä, että ne käytännössä katoavat vuosien väliseen satunnaisvaihteluun.</p><p>Yksi suuri kysymys tutkimusta arvioitaessa on, mitä muuttujia on jätetty ottamatta huomioon. Tutkimus oli tehty niin, että pelkästään verotukseen ja tulonsiirtoihin liittyvät poliittiset päätökset sekä palkkakehitys toimivat muuttujina. Työllisyyden muutoksia tai väestön siirtymistä elämäntilanteesta toiseen ei huomioitu mitenkään. Jostain syystä myöskään varhaiskasvatusmaksujen alennuksia ei ole otettu mukaan tuloeroihin vaikuttaviin tekijöihin. Täysin avoin kysymys on myös ensi syksyn työmarkkinakierros, jonka tuomat palkankorotukset ovat kohdentumiseltaan ja suuruudeltaan arvailujen varassa.</p><p>Vasemmistoliiton tutkimus on siis mallinnos, josta puuttuu keskeisiä lopputulokseen vaikuttavia muuttujia. Se ei kerro todellisesta tilanteesta vaan vaihtoehtoisesta todellisuudesta, jossa tietyt valikoidut tosiasiat on jätetty huomioimatta. Tästä huolimatta tutkimus osoittaa vain niin pientä muutosta, että se hukkuu vuosittaiseen satunnaisvaihteluun.</p><p>Vaikuttaa siltä, että tavoitteena on ollut vain johtaa äänestäjiä ja mediaa harhaan. Valitettavasti tähän syöttiin jotkut ovat erehdyksissään tarttuneet.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vasemmistoliitto toi tällä viikolla julkisuuteen Eduskunnan tietopalvelulla teetetyn laskelman tulonjaon kehityksestä Sipilän hallituksen toimiaikana vuosina 2015-2018. Tulosten mukaan hallituksen päätökset olisivat kasvattaneet tuloeroja.

Tässä kirjoituksessa tutkimus laitetaan kriittiseen arviointiin ja lopuksi paljastetaan tutkimuksen kiistaton tarkoitushakuisuus.

Ihan ensin korostan, että eduskunnan tietopalvelu on erittäin luotettava ja pätevä poliittisen taustatiedon tuottaja. Heidän työnsä laatua en epäile pätkääkään. Syy kriittisyyteen johtuu siitä tosiasiasta, että tutkimuskysymykset ja käytettävät tutkimusmenetelmät määritellään tilaavan poliitikon tai eduskuntaryhmän pyynnön perusteella. Kun muuttujia ja tutkimusmenetelmiä riittävästi valikoidaan, voidaan tuloksesta tehdä halutun näköinen.

Vasemmistoliiton tutkimus on tehty suomalaisten tuloja, veroja ja kansantaloutta simuloivalla tietokonemallinnuksella. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2015 tulonjakotilasto. Aineistoon laskettiin sitten palkkakehityksen sekä poliittisten päätösten vaikutukset. Lopputuloksena oli vuoden 2018 tilannetta ennustava aineisto kansalaisten tulonjaosta. Käytetyllä menetelmällä tuotettiin johtopäätös, jonka mukaan suhteelliset tuloerot kasvaisivat vuosien 2015-2018 aikana.

Tutkimuksessa todettiin, että tuloeroja mittaava gini-kerroin kasvaisi 0,18 yksikköä. Kasvu on kasvua, mutta onko tämä muutos merkittävä? 2000-luvun aikana gini-keroin on Tilastokeskuksen mukaan vaihdellut noin 27-30 yksikön välillä. Edellisin virallinen luku on vuodelta 2015, jolloin kertoimen arvo oli 27,3. Edelleen ollaan siis 17 vuoden vertailussa keskimääräisen alapuolella. Muutokset ovat niin pieniä, että ne käytännössä katoavat vuosien väliseen satunnaisvaihteluun.

Yksi suuri kysymys tutkimusta arvioitaessa on, mitä muuttujia on jätetty ottamatta huomioon. Tutkimus oli tehty niin, että pelkästään verotukseen ja tulonsiirtoihin liittyvät poliittiset päätökset sekä palkkakehitys toimivat muuttujina. Työllisyyden muutoksia tai väestön siirtymistä elämäntilanteesta toiseen ei huomioitu mitenkään. Jostain syystä myöskään varhaiskasvatusmaksujen alennuksia ei ole otettu mukaan tuloeroihin vaikuttaviin tekijöihin. Täysin avoin kysymys on myös ensi syksyn työmarkkinakierros, jonka tuomat palkankorotukset ovat kohdentumiseltaan ja suuruudeltaan arvailujen varassa.

Vasemmistoliiton tutkimus on siis mallinnos, josta puuttuu keskeisiä lopputulokseen vaikuttavia muuttujia. Se ei kerro todellisesta tilanteesta vaan vaihtoehtoisesta todellisuudesta, jossa tietyt valikoidut tosiasiat on jätetty huomioimatta. Tästä huolimatta tutkimus osoittaa vain niin pientä muutosta, että se hukkuu vuosittaiseen satunnaisvaihteluun.

Vaikuttaa siltä, että tavoitteena on ollut vain johtaa äänestäjiä ja mediaa harhaan. Valitettavasti tähän syöttiin jotkut ovat erehdyksissään tarttuneet. 

]]>
12 http://sakarituomisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242494-vasemmistoliiton-tarkoitushakuinen-tulonjakotutkimus#comments Tulonjako Vasemmistoliitto Thu, 07 Sep 2017 17:04:04 +0000 Sakari Tuomisto http://sakarituomisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242494-vasemmistoliiton-tarkoitushakuinen-tulonjakotutkimus
Kuinka paljon Suomessa onkaan pienituloisia? http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232754-kuinka-paljon-suomessa-onkaan-pienituloisia <p>Monesti pienituloisuutta mitataan sillä, että kuinka monta ihmistä jää alle <a href="http://www.findikaattori.fi/fi/103">60% mediaanitulojen</a>. Eihän se loppujen lopuksi kerro oikein mistään mitään. Jos kaikkien palkat ja tuet tuplattaisiin (leikitään ettei inflaatiota tulisi), niin silti yhtä moni olisi sen 60% mediaanitulon alla, vaikka he olisivat niillä tuloilla olleet ennen reilusti yli keskituloisia (120% mediaanituloista jos oikein osaan laskea). Sama olisi tietenkin toisin päin.<br />&nbsp;</p><p>On myös tehty erinäisiä mittareita, kuten &quot;<a href="https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152407/Viitebudjettien_paivitys_vuodelle_2013.pdf?sequence=1">Mitä kohtuullinen eläminen maksaa?</a>&quot;. Tässäkin kuitenkin erinäiset perhetyypit sun muut ovat saaneet ihan omia numeroitaan (mm miehet käyttävät tuossa enemmän ruokaan kuin naiset).</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi tulin siihen, että nämä rahasummat lasketaan järjestään vuokrien mukaan. Helposti velattomassa kämpässä asuva lasketaan pienituloiseksi, vaikka hänellä jäisi samoilla pienillä nettotuloilla tuplasti käteen mitä vuokra-asunnossa asuvalla, jolla iso osa tuloista on asumistukea ja asuminen vie suuren osan tuloista.</p><p>Esimerkiksi 2015 keskimääräinen neliövuokra oli Tilastokeskuksen mukaan: 12,34&euro;/neliö ja keskimääräiset omistusasuntojen hoitokulut 4,26&euro;/neliö.</p><p>&nbsp;</p><p>Koska halusin laskea jonkun kiinteän rajan, minkä alle menevä lasketaan pienituloiseksi, niin tässä on vielä pähkäiltävää, että mikä olisi &quot;järkevä raja&quot; vai onko sellaista olemassakaan mm erilaisten asumismuotojen takia?</p><p>Yhdellä tapaa sain ainakin laskettua:</p><p>Kulutusyksikköä kohti 20&euro;/vrk + 30 neliön keskivuokra. Prosentit ovat sumealla logiikalla laskettu <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__tjkt/130_tjkt_tau_113.px/?rxid=20d723ab-c220-43de-9f9e-b94dcb2d3742">Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston</a> mukaan.</p><p>Onko asunto liian pieni? Onko käteen jäävä rahasumma liian pieni? Pitäisikö omistusasujien pienempiä asumismenoja kompensoida tuohon mukaan?</p><p>Miljoonia vaihtoehtoja...ja toisaalta yhtä hyödytöntä :D Jatkan ja katson tuleeko joskus viisasten kivi vastaan asian tiimoilta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monesti pienituloisuutta mitataan sillä, että kuinka monta ihmistä jää alle 60% mediaanitulojen. Eihän se loppujen lopuksi kerro oikein mistään mitään. Jos kaikkien palkat ja tuet tuplattaisiin (leikitään ettei inflaatiota tulisi), niin silti yhtä moni olisi sen 60% mediaanitulon alla, vaikka he olisivat niillä tuloilla olleet ennen reilusti yli keskituloisia (120% mediaanituloista jos oikein osaan laskea). Sama olisi tietenkin toisin päin.
 

On myös tehty erinäisiä mittareita, kuten "Mitä kohtuullinen eläminen maksaa?". Tässäkin kuitenkin erinäiset perhetyypit sun muut ovat saaneet ihan omia numeroitaan (mm miehet käyttävät tuossa enemmän ruokaan kuin naiset).

 

Lisäksi tulin siihen, että nämä rahasummat lasketaan järjestään vuokrien mukaan. Helposti velattomassa kämpässä asuva lasketaan pienituloiseksi, vaikka hänellä jäisi samoilla pienillä nettotuloilla tuplasti käteen mitä vuokra-asunnossa asuvalla, jolla iso osa tuloista on asumistukea ja asuminen vie suuren osan tuloista.

Esimerkiksi 2015 keskimääräinen neliövuokra oli Tilastokeskuksen mukaan: 12,34€/neliö ja keskimääräiset omistusasuntojen hoitokulut 4,26€/neliö.

 

Koska halusin laskea jonkun kiinteän rajan, minkä alle menevä lasketaan pienituloiseksi, niin tässä on vielä pähkäiltävää, että mikä olisi "järkevä raja" vai onko sellaista olemassakaan mm erilaisten asumismuotojen takia?

Yhdellä tapaa sain ainakin laskettua:

Kulutusyksikköä kohti 20€/vrk + 30 neliön keskivuokra. Prosentit ovat sumealla logiikalla laskettu Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston mukaan.

Onko asunto liian pieni? Onko käteen jäävä rahasumma liian pieni? Pitäisikö omistusasujien pienempiä asumismenoja kompensoida tuohon mukaan?

Miljoonia vaihtoehtoja...ja toisaalta yhtä hyödytöntä :D Jatkan ja katson tuleeko joskus viisasten kivi vastaan asian tiimoilta.

]]>
15 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232754-kuinka-paljon-suomessa-onkaan-pienituloisia#comments Asuminen Pienituloisuus Tulonjako Mon, 06 Mar 2017 06:39:08 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232754-kuinka-paljon-suomessa-onkaan-pienituloisia
Muutokset ikäluokkien tulonjaossa 2000-2015 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232456-suurten-ikaluokkien-puhallus <p>Lyhyesti kuvaaja esittää kuinka työeläkkeet ovat entistä suuremmat ja työurien pidentyminen pelkästään yli 60 vuotiaiden keskuudessa saa kuvaajan näyttämään tuolta. Nuoret eivät pääse työnsyrjään, eivätkä työmarkkina- ym tuet kasva yhtä rivakasti kuin työeläkkeet.&nbsp; Jos nyt jotain hyvää pitäisi keksiä, niin 60-64 vuotiaiden ikäluokassa kasvanut työllisyysaste on vähentänyt voimakkaasti tulonsiirtojen tarvetta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lyhyesti kuvaaja esittää kuinka työeläkkeet ovat entistä suuremmat ja työurien pidentyminen pelkästään yli 60 vuotiaiden keskuudessa saa kuvaajan näyttämään tuolta. Nuoret eivät pääse työnsyrjään, eivätkä työmarkkina- ym tuet kasva yhtä rivakasti kuin työeläkkeet.  Jos nyt jotain hyvää pitäisi keksiä, niin 60-64 vuotiaiden ikäluokassa kasvanut työllisyysaste on vähentänyt voimakkaasti tulonsiirtojen tarvetta.

]]>
2 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232456-suurten-ikaluokkien-puhallus#comments Taitettu indeksi Tulonjako Tulonsiirrot Wed, 01 Mar 2017 16:34:56 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232456-suurten-ikaluokkien-puhallus
Talouspolitiikassa katse ruohonjuuritasolle http://askokorpela77.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231199-talouspolitiikassa-katse-ruohonjuuritasolle <p>20170209-Työttömyys<br />Surkuhupaisaa on isojen poikien päätön keskustelu. Perä edeltä on latvasta puuhun noustu. Nyt katsellaan ympärille ja ihmetellään kuinka rumalta näyttää. Eipäsjuupastellaan siitä, näytttäkö enemmän vai vähemmän rumalta kuin silloin kun edellisen kerran hampaattoman politiikan tuloksia pällisteltiin. Korkealla maanpinnan yläpuolella puhutaan ja puhutaan, yhteiskuntasopimuksia tehdään. Valtiontaloutta ja verotusta kiristetään ja löysätään. Kummastellaan kun ei politiikka pure.<br />Johtuu siitä, että yritetään narulla työntää ja käärmettä pyssyyn ahtaa. On nurinkurinen ja takaperoinen käsitys siitä, miten kansantalous toimii. Se ei toimi tarjontaa säädellen, tuputtaen ja työntäen, hurskaita toiveita kipailukyvystä ladellen. Sopimusvapauteen vedoten korkean tason kaikenkattavia sopimuksia tehdään. Jäsenmaksuiksi nimitetyt suojelurahapurot ohjataan joukkovoimaksi tulevia taisteluita varten. Tällä kaikella kuvitellaan kansantaloutta pyöritettävän. Pahinta on se, että jos pieni valon pilkahdus jossakin näkyy, sen katsotaan tämän politiikan ansiosta syntyneen. Todellisuudessa se on syntynyt tästä huolimatta. Siellä puun juurella, ruohonjuuritasolla.<br />Kansantaloutta globaalissa maailmassa pyörittää kuluttajien ja yrittäjien fyysisistä ja psyykkisistä tarpeista kumpuava kysyntä nyt kuten aina ennenkin. Ja ennemmin tai myöhemmin se murentaa korkean tason möykkymafian luomukset ja puskee markinoilla kysynnän ja tarjonnan yhteisvaikutuksen avulla tuotannoksi ja työllisyydeksi, taloudelliseksi kasvuksi, jos sikseen on. Ruohonjuuritason kysynnän ja tarjonnan ohjaamat markkinat ovat kaataneet kokonaisia keskusjohtoisia kansantalouksia kuten hyvin tiedetään.<br />Jos talousprosessiin halutaan vaikuttaa, on korkealla latvassa kinastelun asemesta katse suunnattava ruohonjuuritasolle ja käyttöön otettava talouspolitiikan terävin ase rajakulutusalttius. Mikä ihme se sellainen on? Se on lähes olematon, kaikesta päättäen täysin korkean tason silmälle näkymätön herhiläinen, joka kuitenkin puree tehokkaammin kuin mikään möykkymoukari, jollaisia yhteiskuntasopimuksilla ja joukkovoimaalla heilutetaan. Se nimittäin perustuu siihen oikeaan sopimusvapauteen, siihen joka kuuluu ruohonjuuritasolle, kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen tällä todellisten tarpeiden säätelemällä tasolla.<br />Automaation ja digitalisoinnin takia ostovoima kertyy yhä harvempien onnekkaiden käsiin, työpalkasta tulee arpalippu tarpeen tyydytyksen toteuttamiseen. Onnekkaiden rajakulutusalttius pienenee eli eurot kertyvät sellaisten käteen, jotka yhä pienemmän osan niistä käyttävät ja tarvitsevat kysyntään eli pyörittämään kansantaloutta. Olisiko siis automaatio ja digitalosointi pysäytettävä ja siten taattava, että rajakulutusalttius ei penene, lisäeuroista suurempi osa käytetään eikä panna laiskana makaamaan. Ei, vaan on huolehdittava siitä, että työtulosta ei tule arpalipuke, vaan ostovoimaa vyöryy myös niille, joita ei automatisoiduissa ja digitalisoisoiduissa prosesseissa tarvita. Muita keinoja ei tällä hetkellä ole näkyvissä kuin kansalaispalkka, joka tuotantoprosessiin osallistumisesta riippumatta takaa osuuden yleisestä kakun jakamisesta. Tähän kohtaan olisi talouspolitiikan kärki kohdistettava. Taattava ostovoima niile, joilla rajakulutusalttius on korkea eli jotka euron käteen saatuaan panevat sen pyörimään eivätkä pinoa laiskana lojumaan tai finanssisijoituksiksi olematonta korkotuottoa odottamaan.&nbsp;<br />Siis isoille pojille evästys: opetelkaa, mitä tarkoittaa rajakulutusalttius ja toimikaa sen mukaan. Rajakulutusalttius on vipu, joka panee talouden pyörimään. Tähän ruohonjuuritason pikku vipuun voidaan vaikuttaa kakun jakoa säätelemällä. &nbsp;Sen säätelyn &nbsp;kautta toteutuu myös työllisyys ja kasvu.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 20170209-Työttömyys
Surkuhupaisaa on isojen poikien päätön keskustelu. Perä edeltä on latvasta puuhun noustu. Nyt katsellaan ympärille ja ihmetellään kuinka rumalta näyttää. Eipäsjuupastellaan siitä, näytttäkö enemmän vai vähemmän rumalta kuin silloin kun edellisen kerran hampaattoman politiikan tuloksia pällisteltiin. Korkealla maanpinnan yläpuolella puhutaan ja puhutaan, yhteiskuntasopimuksia tehdään. Valtiontaloutta ja verotusta kiristetään ja löysätään. Kummastellaan kun ei politiikka pure.
Johtuu siitä, että yritetään narulla työntää ja käärmettä pyssyyn ahtaa. On nurinkurinen ja takaperoinen käsitys siitä, miten kansantalous toimii. Se ei toimi tarjontaa säädellen, tuputtaen ja työntäen, hurskaita toiveita kipailukyvystä ladellen. Sopimusvapauteen vedoten korkean tason kaikenkattavia sopimuksia tehdään. Jäsenmaksuiksi nimitetyt suojelurahapurot ohjataan joukkovoimaksi tulevia taisteluita varten. Tällä kaikella kuvitellaan kansantaloutta pyöritettävän. Pahinta on se, että jos pieni valon pilkahdus jossakin näkyy, sen katsotaan tämän politiikan ansiosta syntyneen. Todellisuudessa se on syntynyt tästä huolimatta. Siellä puun juurella, ruohonjuuritasolla.
Kansantaloutta globaalissa maailmassa pyörittää kuluttajien ja yrittäjien fyysisistä ja psyykkisistä tarpeista kumpuava kysyntä nyt kuten aina ennenkin. Ja ennemmin tai myöhemmin se murentaa korkean tason möykkymafian luomukset ja puskee markinoilla kysynnän ja tarjonnan yhteisvaikutuksen avulla tuotannoksi ja työllisyydeksi, taloudelliseksi kasvuksi, jos sikseen on. Ruohonjuuritason kysynnän ja tarjonnan ohjaamat markkinat ovat kaataneet kokonaisia keskusjohtoisia kansantalouksia kuten hyvin tiedetään.
Jos talousprosessiin halutaan vaikuttaa, on korkealla latvassa kinastelun asemesta katse suunnattava ruohonjuuritasolle ja käyttöön otettava talouspolitiikan terävin ase rajakulutusalttius. Mikä ihme se sellainen on? Se on lähes olematon, kaikesta päättäen täysin korkean tason silmälle näkymätön herhiläinen, joka kuitenkin puree tehokkaammin kuin mikään möykkymoukari, jollaisia yhteiskuntasopimuksilla ja joukkovoimaalla heilutetaan. Se nimittäin perustuu siihen oikeaan sopimusvapauteen, siihen joka kuuluu ruohonjuuritasolle, kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen tällä todellisten tarpeiden säätelemällä tasolla.
Automaation ja digitalisoinnin takia ostovoima kertyy yhä harvempien onnekkaiden käsiin, työpalkasta tulee arpalippu tarpeen tyydytyksen toteuttamiseen. Onnekkaiden rajakulutusalttius pienenee eli eurot kertyvät sellaisten käteen, jotka yhä pienemmän osan niistä käyttävät ja tarvitsevat kysyntään eli pyörittämään kansantaloutta. Olisiko siis automaatio ja digitalosointi pysäytettävä ja siten taattava, että rajakulutusalttius ei penene, lisäeuroista suurempi osa käytetään eikä panna laiskana makaamaan. Ei, vaan on huolehdittava siitä, että työtulosta ei tule arpalipuke, vaan ostovoimaa vyöryy myös niille, joita ei automatisoiduissa ja digitalisoisoiduissa prosesseissa tarvita. Muita keinoja ei tällä hetkellä ole näkyvissä kuin kansalaispalkka, joka tuotantoprosessiin osallistumisesta riippumatta takaa osuuden yleisestä kakun jakamisesta. Tähän kohtaan olisi talouspolitiikan kärki kohdistettava. Taattava ostovoima niile, joilla rajakulutusalttius on korkea eli jotka euron käteen saatuaan panevat sen pyörimään eivätkä pinoa laiskana lojumaan tai finanssisijoituksiksi olematonta korkotuottoa odottamaan. 
Siis isoille pojille evästys: opetelkaa, mitä tarkoittaa rajakulutusalttius ja toimikaa sen mukaan. Rajakulutusalttius on vipu, joka panee talouden pyörimään. Tähän ruohonjuuritason pikku vipuun voidaan vaikuttaa kakun jakoa säätelemällä.  Sen säätelyn  kautta toteutuu myös työllisyys ja kasvu.
 

]]>
1 http://askokorpela77.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231199-talouspolitiikassa-katse-ruohonjuuritasolle#comments Henkilökohtainen kasvu Rajakulutusalttius Tulonjako Työllisyys Thu, 09 Feb 2017 21:17:36 +0000 Asko Korpela http://askokorpela77.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231199-talouspolitiikassa-katse-ruohonjuuritasolle
Suurituloisten verovalituksen logiikka http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228146-suurituloisten-verovalituksen-logiikka <p>Aina silloin tällöin suurituloiset muistuttavat meitä siitä, kuinka pieni osa suurituloisista kustantaa maksamillaan veroilla suurimman osan yhteiskunnan menoista. Äkkiseltään se kuulostaa ihan asialliselta valitukselta, mutta kun hieman pureutuu asiaan, siihen liittyy muitakin näkökulmia.</p><p>Suomessa on lähes 2 miljoonaa sellaista palkansaajaa, joiden vuositulot ovat alle 20.000 euroa (Vuoden 2015 verotus). Samalla tavalla kuin isotuloiset provsoivat, voidaan kysyä, miksi niin moni joutuu tekemään tulonsiirtoja isotuloisille? Miksi heille ei voida maksaa parempaa palkkaa ja miksi pienipalkkaiset joutuvat vaikkapa maksamaan asumisesta niin paljon suhteessa tuloihinsa? Miksi meillä on lähes 900.000 veronmaksajaa, joiden tulot ovat alle 10.000 euroa vuodessa?</p><p>Tulonsiirrot johtuvat pääsääntöisesti siitä, että sen saaja ei saa työstään riittävää palkkaa elämiseen tai on sairauden, lasten saamisen, työttömyyden tai muun syyn vuoksi pois työelämästä. Tulonsiirtoja muuten maksetaan myös niille varakkaille, jotka jäävät vaikkapa vanhempainvapaalle.</p><p>Voidaanko tähän verotuskeskusteluun ottaa entistä useammin kokonaisuus, eikä vain miettiä yhtä erillistä yksityiskohtaa? Yksityiskohtiin keskittymällä meiltä hukkuu kokonaiskuva.</p><p>Pienipalkkaisuus tai palkatta oleminen on jollakin korvattava. Verotuksen kautta syntyvät tulonsiirrot ovat olleet siihen tähän saakka toimiva menetelmä. Jos kokonaisuus otetaan huomioon, mitä muita vaihtoehtoja meillä on?</p><p>Esimerkiksi ihmisten työllistäminen pienellä palkalla ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä taida tätä tasapainoa mihinkään kääntää. Mitä pienempää palkkaa ihminen saa, sitä enemmän tarvitaan tulonsiirtoja hänen elämänedellytysten turvaamiseen.</p><p>Hyvät ideat ovat tervetulleita.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aina silloin tällöin suurituloiset muistuttavat meitä siitä, kuinka pieni osa suurituloisista kustantaa maksamillaan veroilla suurimman osan yhteiskunnan menoista. Äkkiseltään se kuulostaa ihan asialliselta valitukselta, mutta kun hieman pureutuu asiaan, siihen liittyy muitakin näkökulmia.

Suomessa on lähes 2 miljoonaa sellaista palkansaajaa, joiden vuositulot ovat alle 20.000 euroa (Vuoden 2015 verotus). Samalla tavalla kuin isotuloiset provsoivat, voidaan kysyä, miksi niin moni joutuu tekemään tulonsiirtoja isotuloisille? Miksi heille ei voida maksaa parempaa palkkaa ja miksi pienipalkkaiset joutuvat vaikkapa maksamaan asumisesta niin paljon suhteessa tuloihinsa? Miksi meillä on lähes 900.000 veronmaksajaa, joiden tulot ovat alle 10.000 euroa vuodessa?

Tulonsiirrot johtuvat pääsääntöisesti siitä, että sen saaja ei saa työstään riittävää palkkaa elämiseen tai on sairauden, lasten saamisen, työttömyyden tai muun syyn vuoksi pois työelämästä. Tulonsiirtoja muuten maksetaan myös niille varakkaille, jotka jäävät vaikkapa vanhempainvapaalle.

Voidaanko tähän verotuskeskusteluun ottaa entistä useammin kokonaisuus, eikä vain miettiä yhtä erillistä yksityiskohtaa? Yksityiskohtiin keskittymällä meiltä hukkuu kokonaiskuva.

Pienipalkkaisuus tai palkatta oleminen on jollakin korvattava. Verotuksen kautta syntyvät tulonsiirrot ovat olleet siihen tähän saakka toimiva menetelmä. Jos kokonaisuus otetaan huomioon, mitä muita vaihtoehtoja meillä on?

Esimerkiksi ihmisten työllistäminen pienellä palkalla ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä taida tätä tasapainoa mihinkään kääntää. Mitä pienempää palkkaa ihminen saa, sitä enemmän tarvitaan tulonsiirtoja hänen elämänedellytysten turvaamiseen.

Hyvät ideat ovat tervetulleita. 

]]>
4 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228146-suurituloisten-verovalituksen-logiikka#comments Köyhät Tulonjako Verotus ja tulonjako Mon, 19 Dec 2016 09:20:38 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228146-suurituloisten-verovalituksen-logiikka
Varallisuuden kasautuminen suurin talousongelma http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216312-varallisuuden-kasautuminen-suurin-talousongelma <p>Maailman varallisuudesta yhä enemmän on yhä harvempien hallinnassa. Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin raportin mukaan (<a href="http://www.oxfam.org/en/pressroom/pressrelease/2014-01-20/rigged-rules-mean-economic-growth-increasingly-winner-takes-all-for-rich-elites"><u>raportissaan</u></a>) maailman 85 rikkaimman ihmisen omistama 1,7 biljoonan dollarin eli noin 1250 miljardin euron varallisuus on yhtä suuri kuin maailman köyhimmän puoliskon varallisuus.</p><p>&quot;On hämmästyttävää, että 2000-luvulla puolet maailman ihmisistä - yli kolme ja puoli miljardia ihmistä - omistavat vähemmän kuin pieni eliitti, joka mahtuisi mukavasti kaksikerroksiseen bussiin&quot;, sanoo Oxfamin toimitusjohtaja <strong>Winnie Byanyima </strong>tiedotteessa.</p><p>Oxfam sanoo raportissaan myös, että maailma rikkain prosentti väestö omistaa lähes puolet kaikesta varallisuudesta. Rikkaimman prosentin omaisuuden määrä on noin 110 biljoonaa dollaria, mikä on 65 kertaa enemmän kuin köyhimmän puoliskon omaisuus.</p><p>Varallisuus on Suomessakin jakautunut hyvin epätasaisesti. Varakkaimman viiden prosentin hallussa on noin neljännes koko varallisuudesta ja yhden prosentin hallussa, on kymmenesosa koko varallisuuden arvosta. Omistuksia tarkastaessa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vinous"><u>vinous</u></a> on vielä ilmeisempi: puolet kotitalouksista omistaa ainoastaan 11 prosenttia varallisuudesta. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet"><em><u>Lähde?</u></em></a> Varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun alun jälkeen.</p><p>Oxfam muistuttaa, että joka yhdeksäs ihminen ei saa tarpeeksi ruokaa syödäkseen, ja että yli miljardi ihmistä elää alle 1,25 dollarin eli 1,08 euron päivätuloilla. Lääkkeiksi tuloerojen kasvulle järjesto esittää aluksi suuryritysten verokikkailuihin puuttumista ja vaatii globaaleja sopimuksia ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.</p><p>Oxfamin mukaan epätasa-arvoisuuden kasvu hidastaa taistelua köyhyyttä vastaan. Järjestö muistuttaa, että joka yhdeksäs ihminen ei saa tarpeeksi ruokaa syödäkseen, ja että yli miljardi ihmistä elää alle 1,25 dollarin eli 1,08 euron päivätuloilla. Oxfam esittää lääkkeiksi tuloerojen kasvulle aluksi suuryritysten verokikkailuihin puuttumista ja vaatii globaaleja sopimuksia ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.</p><p>&quot;Haluammeko todellla elää maailmassa, missä yksi prosentti omistaa enemmän kuin muut yhteensä?&quot; Winnie Byanyima kysyy Oxfamin tiedotteessa.</p><p>Niinpä. Mitä maailma ja sen ihmiset hyötyvät varallisuuden kasaamisesta. Väitän, että se on talouskasvun varsinainen jarru. Kun omaisuus on osakkeissa ja erilaisissa rahastoissa, on se samalla pois varsinaiselta elinkeinoelämältä eli tuotannosta.</p><p>Varakkaat ihmiset pyrkivät vain kasvattamaan omaisuuksiaan muusta välittämättä. Samalla siinä hukkautuu valtava talouspotentiaali, joka saataisiin käyttöön vain sillä, että pienimpiä palkkoja korotettaisiin. Tulonsiirto pienituloisimpien hyväksi näkyisi välittömästi kysynnän kasvuna, talouden elpymisenä ja sen päälle vielä kokonaisvarallisuuden kasvuna. Suuri ihmettelyn aihe on, miksi varakkaat eivät huomaa, että kasaamispolitiikka on tuhon tie myös heille itselleen?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailman varallisuudesta yhä enemmän on yhä harvempien hallinnassa. Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin raportin mukaan (raportissaan) maailman 85 rikkaimman ihmisen omistama 1,7 biljoonan dollarin eli noin 1250 miljardin euron varallisuus on yhtä suuri kuin maailman köyhimmän puoliskon varallisuus.

"On hämmästyttävää, että 2000-luvulla puolet maailman ihmisistä - yli kolme ja puoli miljardia ihmistä - omistavat vähemmän kuin pieni eliitti, joka mahtuisi mukavasti kaksikerroksiseen bussiin", sanoo Oxfamin toimitusjohtaja Winnie Byanyima tiedotteessa.

Oxfam sanoo raportissaan myös, että maailma rikkain prosentti väestö omistaa lähes puolet kaikesta varallisuudesta. Rikkaimman prosentin omaisuuden määrä on noin 110 biljoonaa dollaria, mikä on 65 kertaa enemmän kuin köyhimmän puoliskon omaisuus.

Varallisuus on Suomessakin jakautunut hyvin epätasaisesti. Varakkaimman viiden prosentin hallussa on noin neljännes koko varallisuudesta ja yhden prosentin hallussa, on kymmenesosa koko varallisuuden arvosta. Omistuksia tarkastaessa vinous on vielä ilmeisempi: puolet kotitalouksista omistaa ainoastaan 11 prosenttia varallisuudesta. Lähde? Varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun alun jälkeen.

Oxfam muistuttaa, että joka yhdeksäs ihminen ei saa tarpeeksi ruokaa syödäkseen, ja että yli miljardi ihmistä elää alle 1,25 dollarin eli 1,08 euron päivätuloilla. Lääkkeiksi tuloerojen kasvulle järjesto esittää aluksi suuryritysten verokikkailuihin puuttumista ja vaatii globaaleja sopimuksia ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.

Oxfamin mukaan epätasa-arvoisuuden kasvu hidastaa taistelua köyhyyttä vastaan. Järjestö muistuttaa, että joka yhdeksäs ihminen ei saa tarpeeksi ruokaa syödäkseen, ja että yli miljardi ihmistä elää alle 1,25 dollarin eli 1,08 euron päivätuloilla. Oxfam esittää lääkkeiksi tuloerojen kasvulle aluksi suuryritysten verokikkailuihin puuttumista ja vaatii globaaleja sopimuksia ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.

"Haluammeko todellla elää maailmassa, missä yksi prosentti omistaa enemmän kuin muut yhteensä?" Winnie Byanyima kysyy Oxfamin tiedotteessa.

Niinpä. Mitä maailma ja sen ihmiset hyötyvät varallisuuden kasaamisesta. Väitän, että se on talouskasvun varsinainen jarru. Kun omaisuus on osakkeissa ja erilaisissa rahastoissa, on se samalla pois varsinaiselta elinkeinoelämältä eli tuotannosta.

Varakkaat ihmiset pyrkivät vain kasvattamaan omaisuuksiaan muusta välittämättä. Samalla siinä hukkautuu valtava talouspotentiaali, joka saataisiin käyttöön vain sillä, että pienimpiä palkkoja korotettaisiin. Tulonsiirto pienituloisimpien hyväksi näkyisi välittömästi kysynnän kasvuna, talouden elpymisenä ja sen päälle vielä kokonaisvarallisuuden kasvuna. Suuri ihmettelyn aihe on, miksi varakkaat eivät huomaa, että kasaamispolitiikka on tuhon tie myös heille itselleen?

]]>
40 http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216312-varallisuuden-kasautuminen-suurin-talousongelma#comments Maailman varallisuus Tulonjako Sun, 01 May 2016 04:48:54 +0000 Viljo Heinonen http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216312-varallisuuden-kasautuminen-suurin-talousongelma
Omistaminen luo rasitteita, mutta vain väliaikaisesti! http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215961-omistaminen-luo-rasitteita-mutta-vain-valiaikaisesti <p>(Ihmiskunnassa on karkeasti ottaen kaksi jakoa taloudellisesti, joko omistamme ja kannatamme omistamisen lisääntymistä tai sitten hyväksymme, että ei omistamista itse asiassa ole |1 &ndash; juuri nyt ministeri <strong>Anne Bernerin</strong> (Kesk.) kaavailut valtion yhtiöistä koskien julkisia väyliä |2 &ndash; on shokki monelle. On kysymys omistamisesta, tai sen oleellisesta muutosjärjestelystä)</p><p>&hellip;</p><p>|2 ~ <a href="http://www.hs.fi/sunnuntai/a1461299105660?jako=e0961afd3f6432f5e200ecfa5db43537">http://www.hs.fi/sunnuntai/a1461299105660</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>[ &hellip; <em>hautajaisissa kuuluisin lause, minkä kansalainen Erkki tuhahtaa on se, ettei käärinliinoissa ole taskuja. &nbsp;&nbsp;Toisaalta kansalainen Liisa laittaa Laihialla vainajan arkkuun shekin maksaakseen tälle velkansa. Ainoa omistamisen asia minkä omaamme on henkilökohtainen sosiaaliturvatunnus, jonka myöntää yhteiskunta</em> &hellip; ]</p><p><strong>Omistaminen tuo ongelmia, on pelko, että se varastetaan, huijataan tai pelaamalla hävitään. On siis valvojan huoli, miten maalliselle näyttö- ja vertailutalouden </strong>|3<strong> omistusreliikille käy. Emme omista kerrostalossa huoneistoamme, vain siihen hallintaoikeuden. Emme edes omista ruumistamme, sillä sekin on lainassa &ndash; tosin juuri meidän sosiaaliturvatunnuksen yksilöllisenä todisteena hallintaoikeudesta.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ideaali kommunisti ei halunnut omistusta </strong></p><p>Laitavasemmistolaiset halusivat jakaa, olla kollektiivinen ja nauttia yhteisestä hyvästä. Kuulostaako hienolta, kyllä, mutta se oli ideologiaa ja vain harvojen etuoikeus. Moni halusi kuitenkin olla toisin kuin yhteinen idea yhteisestä hyvästä.</p><p>Yhteistä hyvää ei huolehdita kuin sitä omaa. Miksi yhteistä ei huolehdita yhtä hyvin kuin yksityistä?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Berner haluaa yhtiöitystä sen kirjanpidon vuoksi </strong></p><p>[<em>Mikä Berner on oikein naisiaan?</em> ~ <a href="http://www.hs.fi/sunnuntai/a1461299105660">http://www.hs.fi/sunnuntai/a1461299105660</a> - ] |4</p><p>On paljon helpompaa hakea ja kohdistaa tuloja sekä menoja ja muodostaa liiketoimintasuunnitelma, jotta valtion budjetin yleismomentit eivät rasitu. Nyt haetaan tienkäyttäjälle tiliöintiä mihin tiliin mikäkin maksu ohjataan |5 ja mistä kehitystä ja korjaamista kustannetaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Anne Berner on liikenainen ja Vallila Interior on osakeyhtiö&nbsp; </strong></p><p>[<em>Vallila Interior teettää alihankintaa halpatyömaissa</em> ~ <a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/valmistettu-ehka-suomessa-sinivalkopesu-saa-tuotteet-nayttamaan-kotimaisilta/">http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/valmistettu-ehka-suomessa-sinivalkopesu-saa-tuotteet-nayttamaan-kotimaisilta/</a> - ]</p><p>Ydinkysymys on siinä, että pitikö aikanaan Posti- ja Telelaitos yhtiöittää? Oliko se tietoliikenteen kehityksen kannalta tarpeellista? Eikö myös liikelaitos voi harjoittaa tuotekehitystä, motivoimista ja innostavaa johtamista. Osuuskuntamuotoinen |6 Osuuspankki takoo hyvää tulosta ja huolehtii jäsenistään. Mitkä ovat osakeyhtiön jäsenet &ndash; omistajatko?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Berner haluaa kustannuspaikkakohtaista vastuunkantoa </strong></p><p>Onnistuuko se sellaisessa käyttöympäristössä, joka on luotu kansalaisille ilmaiseksi käyttää? &nbsp;Ilmaisia lounaita ei ole &ndash; ei teitäkään, vaan veroja keräämällä hoidetaan yhteiskuntavelvoitteita. Entä jos koko valtio yhtiöitetään?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ilmeisimmin Bernerin mielestä valtiolle ei kuulu kuin lainsäädäntö &ndash; tai? </strong></p><p>Ehkä näin, mutta haetaan eläinkunnasta viitteitä tehokkaasta hallinnosta.&nbsp; Kymmeniä miljoonia vuosia eläneet muurahaiskoloniat eivät itse muurahaisina <em>omista mitään</em>, vain tehtäväkeskeisen ohjelmakoodin, joka on tullut perintönä. Muurahaiset menestyvät hyvin. Ne ovat sopeutuneet hämmästyttävästi samalla kokonaisbiomassalla kuin ihmiskunta &ndash; aiheuttamatta juuri mitään <em>lajikirjo-ongelmaa</em> |7!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Muurahaisyhteisö lienee proletariaatin diktatuuri, jota ylläpitää kuningatar - orjana </strong></p><p>Omistus ymmärtämällämme tavalla on tuntematon ilmiö. Omistamisen sijasta on tehtäväkuva, joka on tarkkaan omistettu, ja niin tarkkaan, ettei luokkaristiriitoja tule, vaikka pesä sisältää myös vapaamatkustajia &ndash; loisia. Emme tunne loisien tehtäväkuvia hyvin. Omistus on muuttunut kolonioissa <em>omistautumiseksi</em> &ndash; täydelliseksi sellaiseksi.</p><p>&hellip;</p><p><em>Nappaamme juuri tähän tekstilinkin Kiinan kulttuurivallankumouksesta, joka maksoi monelle oman hengen, siis sen ainoan omistuksen</em> ~ <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1461381136041">http://www.hs.fi/ulkomaat/a1461381136041</a> - |*</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Haluaako Berner luokitella yhteiskuntansa? </strong></p><p>Omistajat ja sitten joukot ryhmittäin, jotka edesauttavat yhtiöiden menestystä. Täytyyhän lopulta sen kuuluisan viivan alle syntyä sitä jotain &ndash; voittoa. Haluavatko joukot syöttää eli lihottaa omistajia? Ennen omistajat huolehtivat kaikista tuotannontekijöistä, työläisistäänkin - ehkä hyvänä esimerkkinä todellinen patruuna |** <strong><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Juuso_Walden">Juuso Walden</a></strong>, kuuluisan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Walden">Rudolfin</a> poika.</p><p>Juuso operoi kaikkea mukavaa yhteistä omille työläisille, jotta he jaksaisivat takoa hihnoilla &ndash; omistaja Juusolle osinkoja. Ymmärsikö Juuso jakamisen periaatteen? Ilmeisesti, sillä häntä muistellaan hyvällä &ndash; myös tehtaiden lattioilta. Entä Anne Berner, hänkin työllistää noin 100 henkeä yhtiössään.</p><p>&hellip;</p><p>|** <em>Vastuu ja velvollisuus</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/mihin-on-kadonnut-velvollisuuden-ja.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/mihin-on-kadonnut-velvollisuuden-ja.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä Berner haluaa tehdä näillä kaavailemillaan valtion yhtiöillä? </strong></p><p>Tunnetusti osakeyhtiö on helpompi myydä kuin liikelaitos. Osakeyhtiö voi myös hakea uusia omistajia, suunnattujen osakeantien myötä. Haluaako Berner lopulta laittaa lihoiksi nämä myöhemmät valtioyhtiöt, jotka omistavat yhteiskunnan perusinfrastruktuurin, tiet, rautatiet, väylät niin vesissä kuin ilmassa?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Onko nyt alkanut se viimeinen valtiolaihdutus, </strong></p><p>&nbsp;&hellip; koska ei uskota <em>kollektiiviseen ylläpitoon</em>, ei haluta ymmärtää osuuskuntia eikä muita yhteistoiminnallisia omistusmuotoja. Nyt halutaan rahaa, joilla edesautetaan yksityisiä yhtiöitä luomaan entistä suurempia voittoja omistajilleen &ndash; myös työpaikkoja tovereille? Tuleeko lopulta meistä kaikista omistajia, varsinkin robotiikan kehittymisen myötä? |8</p><p>&nbsp;Divaanikauppiaille on syntymässä oivat jättimarkkinat!</p><p>&hellip;</p><p>|* &rdquo;<em>Menkää ja rikastukaa!</em>&rdquo; &ndash; <strong><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Deng_Xiaoping">Deng Xiaoping</a></strong></p><p>&nbsp;</p><p>EXTRA <em>Maailmanlaajuinen työn uudelleen jaon taistelu</em></p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/u-maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/u-maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html</a> - &nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Leipätekstin numerokohtioiden lisälinkit ja -kirjoitukset</strong></p><p>|1 Suuret tuloerot ja omistus ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-suuret-tuloerot-nkkulma.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-suuret-tuloerot-nkkulma.html</a> -</p><p>|3 Näyttötalous ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102043-vuosituhantinen-n%C3%A4ytt%C3%B6talous">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102043-vuosituhantinen-n%C3%A4ytt%C3%B6talous</a> &ndash;</p><p>|3 Näyttötaloudesta ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen</a> - &nbsp;</p><p>|4 Naamakirjasta lainattu - luvalla &rdquo; &hellip; annetaan iso tunnustus HS&#39; lle - erinomainen kirjoitus. Samassa lehdessä on juttu Kiinan kulttuurivallankumouksesta, joka määritettiin yhdellä haastattelulla katastrofiksi - syventymättä tarpeeksi. Berner on lojaali vain omalle väkevälle uskolle <em>yksityisomistajuudesta</em>. Anne ei ymmärrä, että politiikan hoitaminen ei ole aina yrityksen johtamista.</p><p>Valtiosta ei voida potkia pois heikkoja ja sairaita. Valtiokansalaisyhteistoimintaneuvottelua ei ole olemassa, mutta lojaalius eli vahva uskollisuus järjestelmälle on olemassa, mikäli vahva pitää huolen heikosta. Vahvat johtajat arvostavat lojaaliutta! Kiinan kulttuurivallankumous oli taistelua yksityisomistajuutta vastaan, siinä ollen vain yksi <em>omistamisen leima</em> - vahva usko ja lojaalius johtajaansa, puhemies <strong>Mao Zedong&rsquo;</strong> iin. Bernerillä on taas yksi vahva lojaalius - usko omiin kykyihin &hellip; &rdquo;</p><p>|5 Kilometriverotus ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156518-kilometriverotuksella-henkil%C3%B6verotileihin">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156518-kilometriverotuksella-henkil%C3%B6verotileihin</a> &ndash;</p><p>|5 Päämääränä verottamaton työ! ~ &nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/paamaarana-verottamaton-tyo.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/paamaarana-verottamaton-tyo.html</a> -</p><p>|6 Osuustoiminta &ndash; sinivalkoista omistamista ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/osuustoiminta-toimii-sinivalkoisen.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/osuustoiminta-toimii-sinivalkoisen.html</a> -</p><p>|7 Romahtava ravintotuotanto ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/bioenergia-romahduttaa-ravintotuotannon.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/bioenergia-romahduttaa-ravintotuotannon.html</a> -</p><p>|8 Robotiikka vie työmme? ~ <a href="http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/144230-alykkaat-robotit-korvaavat-ihmisen">http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/144230-alykkaat-robotit-korvaavat-ihmisen</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>...</p><p>AL | US | PZ | BL | BLOG 74462</p><p>---<em>25042016</em>---</p><p>DOC: Omistaminen luo rasitteita_25042016 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p>840 |&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> (Ihmiskunnassa on karkeasti ottaen kaksi jakoa taloudellisesti, joko omistamme ja kannatamme omistamisen lisääntymistä tai sitten hyväksymme, että ei omistamista itse asiassa ole |1 – juuri nyt ministeri Anne Bernerin (Kesk.) kaavailut valtion yhtiöistä koskien julkisia väyliä |2 – on shokki monelle. On kysymys omistamisesta, tai sen oleellisesta muutosjärjestelystä)

|2 ~ http://www.hs.fi/sunnuntai/a1461299105660 -

 

[ … hautajaisissa kuuluisin lause, minkä kansalainen Erkki tuhahtaa on se, ettei käärinliinoissa ole taskuja.   Toisaalta kansalainen Liisa laittaa Laihialla vainajan arkkuun shekin maksaakseen tälle velkansa. Ainoa omistamisen asia minkä omaamme on henkilökohtainen sosiaaliturvatunnus, jonka myöntää yhteiskunta … ]

Omistaminen tuo ongelmia, on pelko, että se varastetaan, huijataan tai pelaamalla hävitään. On siis valvojan huoli, miten maalliselle näyttö- ja vertailutalouden |3 omistusreliikille käy. Emme omista kerrostalossa huoneistoamme, vain siihen hallintaoikeuden. Emme edes omista ruumistamme, sillä sekin on lainassa – tosin juuri meidän sosiaaliturvatunnuksen yksilöllisenä todisteena hallintaoikeudesta.

 

Ideaali kommunisti ei halunnut omistusta

Laitavasemmistolaiset halusivat jakaa, olla kollektiivinen ja nauttia yhteisestä hyvästä. Kuulostaako hienolta, kyllä, mutta se oli ideologiaa ja vain harvojen etuoikeus. Moni halusi kuitenkin olla toisin kuin yhteinen idea yhteisestä hyvästä.

Yhteistä hyvää ei huolehdita kuin sitä omaa. Miksi yhteistä ei huolehdita yhtä hyvin kuin yksityistä?

 

Berner haluaa yhtiöitystä sen kirjanpidon vuoksi

[Mikä Berner on oikein naisiaan? ~ http://www.hs.fi/sunnuntai/a1461299105660 - ] |4

On paljon helpompaa hakea ja kohdistaa tuloja sekä menoja ja muodostaa liiketoimintasuunnitelma, jotta valtion budjetin yleismomentit eivät rasitu. Nyt haetaan tienkäyttäjälle tiliöintiä mihin tiliin mikäkin maksu ohjataan |5 ja mistä kehitystä ja korjaamista kustannetaan.

 

Anne Berner on liikenainen ja Vallila Interior on osakeyhtiö 

[Vallila Interior teettää alihankintaa halpatyömaissa ~ http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/valmistettu-ehka-suomessa-sinivalkopesu-saa-tuotteet-nayttamaan-kotimaisilta/ - ]

Ydinkysymys on siinä, että pitikö aikanaan Posti- ja Telelaitos yhtiöittää? Oliko se tietoliikenteen kehityksen kannalta tarpeellista? Eikö myös liikelaitos voi harjoittaa tuotekehitystä, motivoimista ja innostavaa johtamista. Osuuskuntamuotoinen |6 Osuuspankki takoo hyvää tulosta ja huolehtii jäsenistään. Mitkä ovat osakeyhtiön jäsenet – omistajatko?

 

Berner haluaa kustannuspaikkakohtaista vastuunkantoa

Onnistuuko se sellaisessa käyttöympäristössä, joka on luotu kansalaisille ilmaiseksi käyttää?  Ilmaisia lounaita ei ole – ei teitäkään, vaan veroja keräämällä hoidetaan yhteiskuntavelvoitteita. Entä jos koko valtio yhtiöitetään?

 

Ilmeisimmin Bernerin mielestä valtiolle ei kuulu kuin lainsäädäntö – tai?

Ehkä näin, mutta haetaan eläinkunnasta viitteitä tehokkaasta hallinnosta.  Kymmeniä miljoonia vuosia eläneet muurahaiskoloniat eivät itse muurahaisina omista mitään, vain tehtäväkeskeisen ohjelmakoodin, joka on tullut perintönä. Muurahaiset menestyvät hyvin. Ne ovat sopeutuneet hämmästyttävästi samalla kokonaisbiomassalla kuin ihmiskunta – aiheuttamatta juuri mitään lajikirjo-ongelmaa |7!

 

Muurahaisyhteisö lienee proletariaatin diktatuuri, jota ylläpitää kuningatar - orjana

Omistus ymmärtämällämme tavalla on tuntematon ilmiö. Omistamisen sijasta on tehtäväkuva, joka on tarkkaan omistettu, ja niin tarkkaan, ettei luokkaristiriitoja tule, vaikka pesä sisältää myös vapaamatkustajia – loisia. Emme tunne loisien tehtäväkuvia hyvin. Omistus on muuttunut kolonioissa omistautumiseksi – täydelliseksi sellaiseksi.

Nappaamme juuri tähän tekstilinkin Kiinan kulttuurivallankumouksesta, joka maksoi monelle oman hengen, siis sen ainoan omistuksen ~ http://www.hs.fi/ulkomaat/a1461381136041 - |*

 

Haluaako Berner luokitella yhteiskuntansa?

Omistajat ja sitten joukot ryhmittäin, jotka edesauttavat yhtiöiden menestystä. Täytyyhän lopulta sen kuuluisan viivan alle syntyä sitä jotain – voittoa. Haluavatko joukot syöttää eli lihottaa omistajia? Ennen omistajat huolehtivat kaikista tuotannontekijöistä, työläisistäänkin - ehkä hyvänä esimerkkinä todellinen patruuna |** Juuso Walden, kuuluisan Rudolfin poika.

Juuso operoi kaikkea mukavaa yhteistä omille työläisille, jotta he jaksaisivat takoa hihnoilla – omistaja Juusolle osinkoja. Ymmärsikö Juuso jakamisen periaatteen? Ilmeisesti, sillä häntä muistellaan hyvällä – myös tehtaiden lattioilta. Entä Anne Berner, hänkin työllistää noin 100 henkeä yhtiössään.

|** Vastuu ja velvollisuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/mihin-on-kadonnut-velvollisuuden-ja.html -

 

Mitä Berner haluaa tehdä näillä kaavailemillaan valtion yhtiöillä?

Tunnetusti osakeyhtiö on helpompi myydä kuin liikelaitos. Osakeyhtiö voi myös hakea uusia omistajia, suunnattujen osakeantien myötä. Haluaako Berner lopulta laittaa lihoiksi nämä myöhemmät valtioyhtiöt, jotka omistavat yhteiskunnan perusinfrastruktuurin, tiet, rautatiet, väylät niin vesissä kuin ilmassa?

 

Onko nyt alkanut se viimeinen valtiolaihdutus,

 … koska ei uskota kollektiiviseen ylläpitoon, ei haluta ymmärtää osuuskuntia eikä muita yhteistoiminnallisia omistusmuotoja. Nyt halutaan rahaa, joilla edesautetaan yksityisiä yhtiöitä luomaan entistä suurempia voittoja omistajilleen – myös työpaikkoja tovereille? Tuleeko lopulta meistä kaikista omistajia, varsinkin robotiikan kehittymisen myötä? |8

 Divaanikauppiaille on syntymässä oivat jättimarkkinat!

|* ”Menkää ja rikastukaa!” – Deng Xiaoping

 

EXTRA Maailmanlaajuinen työn uudelleen jaon taistelu

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/u-maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html -  

Leipätekstin numerokohtioiden lisälinkit ja -kirjoitukset

|1 Suuret tuloerot ja omistus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-suuret-tuloerot-nkkulma.html -

|3 Näyttötalous ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102043-vuosituhantinen-n%C3%A4ytt%C3%B6talous

|3 Näyttötaloudesta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen -  

|4 Naamakirjasta lainattu - luvalla ” … annetaan iso tunnustus HS' lle - erinomainen kirjoitus. Samassa lehdessä on juttu Kiinan kulttuurivallankumouksesta, joka määritettiin yhdellä haastattelulla katastrofiksi - syventymättä tarpeeksi. Berner on lojaali vain omalle väkevälle uskolle yksityisomistajuudesta. Anne ei ymmärrä, että politiikan hoitaminen ei ole aina yrityksen johtamista.

Valtiosta ei voida potkia pois heikkoja ja sairaita. Valtiokansalaisyhteistoimintaneuvottelua ei ole olemassa, mutta lojaalius eli vahva uskollisuus järjestelmälle on olemassa, mikäli vahva pitää huolen heikosta. Vahvat johtajat arvostavat lojaaliutta! Kiinan kulttuurivallankumous oli taistelua yksityisomistajuutta vastaan, siinä ollen vain yksi omistamisen leima - vahva usko ja lojaalius johtajaansa, puhemies Mao Zedong’ iin. Bernerillä on taas yksi vahva lojaalius - usko omiin kykyihin … ”

|5 Kilometriverotus ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156518-kilometriverotuksella-henkil%C3%B6verotileihin

|5 Päämääränä verottamaton työ! ~  http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/paamaarana-verottamaton-tyo.html -

|6 Osuustoiminta – sinivalkoista omistamista ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/09/osuustoiminta-toimii-sinivalkoisen.html -

|7 Romahtava ravintotuotanto ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/bioenergia-romahduttaa-ravintotuotannon.html -

|8 Robotiikka vie työmme? ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/144230-alykkaat-robotit-korvaavat-ihmisen -

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

...

AL | US | PZ | BL | BLOG 74462

---25042016---

DOC: Omistaminen luo rasitteita_25042016 – Microsoft Word Starter

840 | 

]]>
3 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215961-omistaminen-luo-rasitteita-mutta-vain-valiaikaisesti#comments Anne Berner Kulutusvero Omistaminen Sosiaaliturvatili Tulonjako Mon, 25 Apr 2016 14:27:26 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215961-omistaminen-luo-rasitteita-mutta-vain-valiaikaisesti