Tulonsiirrot http://kimmotoroska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133911/all Mon, 19 Mar 2018 17:16:42 +0200 fi Tulonsiirtoja piilotetaan rakenteisiin http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252553-tulonsiirtoja-piilotetaan-rakenteisiin <p>Järjestäytyneissä yhteiskunnissa toteutettavilla tulonsiirroilla tarkoitetaan tilanteita, joissa tuloja siirretään tulonsaajalta toiselle jossakin yhteiskunnallisessa elimessä tehdyn päätöksen perusteella. Osa tulonsiirroista (kuten opintotuki, toimeentulotuki tai eläkkeet) toteutetaan keräämällä rahaa veroilla tai muilla pakollisilla maksuilla ja siirtämällä rahat valitulle kohteelle. Osa tulonsiirroista taas toteutuu rakenteellisella tasolla. Tarkoitan tässä kirjoituksessa rakenteellisella tulonsiirrolla mitä tahansa sellaista tilannetta, jossa julkishallinnon luoman pakottavan sääntelyn tai päätösten seurauksena on mahdollista erottaa taho, joka asetelmasta hyötyy, ja toinen taho, joka joutuu &quot;maksamaan&#39;&#39;. Rakenteelliselle tulonsiirrolle ominaista on, että hyötymiseen ja maksamiseen liittyvät summat eivät näy suoraan minkään tahon budjetissa.</p><p>Samalla tavalla kuin erilaisille veroille on määritettävissä kohtaanto (verot harvoin kohdistuvat täysimääräisesti siihen tahoon joka ne lopulta tilittää), olisi monille rakenteellisille tulonsiirroille mahdollista määrittää rahallinen arvo ja siitä hyötyjä. Suomalaisesta yhteiskunnasta on helppo osoittaa rakenteisiin kätkeytyviä tulonsiirtoja.</p><p>Varusmiespalveluksen aikana teetetty maanpuolustustyö hyödyttää koko yhteiskuntaa kohonneena maanpuolustuskykynä, mutta siitä &quot;maksavat&quot; vain nuoret miehet työn muodossa. Tämän tehdyn työn arvo on jotakuinkin se summa, jolla sama määrä henkilöitä hakeutuisi palvelukseen vapaaehtoisesti korvausta vastaan. Olisi paikallaan maksaa tästä koko yhteiskuntaa hyödyttävästä työstä oikeudenmukainen korvaus niille, jotka sitä tekevät. Nykyjärjestelmä on tavallaan tulonsiirto nuorilta miehiltä muille yhteiskunnan jäsenille.</p><p>Ristisubventiotilanteet ovat myös rakenteellisia tulonsiirtoja. Esimerkkejä ristisubventiosta ovat bussiyhtiöiden ja VR:n velvoitteet ottaa kannattavien reittien yhteydessä hoidettavaksi myös kannattamattomien reittien liikennettä. Kannattavien reittien matkustajat joutuvat siis lippujen hinnoissa maksamaan syrjäseutujen liikenteen järjestämisestä. Jos halutaan tukea syrjäseutujen junaliikennettä, kannattaisi tukeen tarvittavat rahat kerätä yleisen verotuksen kautta. Verottaminen juuri kannattavien reittien korkeampina lippujen hintoina on onnettoman tehoton ja epäoikeudenmukainen tapa verottaa.</p><p>Eräänlaisia tulonsiirtoja voi aiheutua myös määräsääntelystä. Määräsäänneltyjä toimialoja ovat Suomessa esimerkiksi apteekit ja taksit. Ne onnekkaat jotka sattuvat toimiluvan saamaan, saavat nauttia kilpailun rajoittamisesta johtuvasta ylisuuresta tuotosta. Mikäli jollekin toimialalle tarvitaan määräsääntelyä, oikeudenmukainen tapa jakaa toimiluvat olisi huutokaupata ne. Huutokaupalla määräsääntelystä aiheutuva ylisuuri tuotto saataisiin takaisin yhteiskunnalle.</p><p>Rakenteellisia tulonsiirtoja voivat olla myös tilanteet, joissa jokin julkinen rakennus, maa-ala tai muu omaisuuserä on jonkin rajatun ryhmän käytössä markkinahintaa alempaan hintaan. Esimerkiksi Helsingissä kaupungin omistamat Malmin lentokenttä ja Talin golfkenttä ovat olleet pitkään vuokralla räikeään alihintaan. Järjestelyllä on täsmälleen samat taloudelliset vaikutukset kuin sillä, että kaupunki antaisi suoraan erotuksen verran rahaa käytettäväksi samaan tarkoitukseen. Ainoa ero syntyy siitä, että nykyisellään todelliset kustannukset eivät ole missään näkyvissä. Samaan kategoriaan kuuluvat myös julkisten rakennusten julkisten käyttäjien (kuten oopperan) vuokrankorotukset, joissa vuokria tarkistetaan vastaamaan markkinavuokria. Kun rahoitus tulee valtiolta ja samalla valtio korottaa vuokria, on helppo ajatella, että kyseessä on vain ylimääräinen rahan siirtely taskusta toiseen. On kuitenkin tärkeää, että todelliset kustannukset tulevat näkyviin vertailukelpoisina ja yhteismitallisina muihin kustannuksiin.</p><p>Rakenteisiin piilotetut tulonsiirrot ovat useimmiten juuri sellaisia, joihin liittyy epäoikeudenmukaisuutta. Monissa tapauksissa samanarvoisille suorille tulonsiirroille olisi vaikeaa saada hyväksyntää. On epärehellistä luoda järjestelmiin sisäänrakennettuja tuloja siirtäviä rakenteita ja sitten teeskennellä, että niitä rakenteita ja tulonsiirtovaikutusta ei ole olemassa.</p><p>Yhteiskunnallisten järjestelmien erilaisten toteutustapojen vaikutusten ja oikeudenmukaisuuden arviointi muuttuu mahdottomaksi jos eri ryhmien &quot;maksamat&#39;&#39; ja &quot;saamat&#39;&#39; summat jäävät pimentoon. Kun summat eivät ole näkyvillä, on vaikeaa tai mahdotonta määrittää kuka asetelmasta hyötyy ja kuinka paljon. Usein varsin yksinkertaisilla toimenpiteillä olisi mahdollista tuoda rahavirrat näkyville ja arvioitaviksi.</p><p>Jos ja kun tarpeellisia tulonsiirtoja halutaan toteuttaa, taloudellisesti järkevintä olisi useimmiten toteuttaa ne suorina tulonsiirtoina, jotka rahoitettaisiin yleisen verotuksen kautta. Monissa tapauksissa samat vaikutukset voisi saavuttaa samanarvoisella suoralla tulonsiirrolla ilman hintasignaaleja hyödyntävien tuotantoketjujen häirinnästä aiheutuvaa taloudellista hukkaa.</p><p>Se, miksi rakenteellisten tulonsiirtojen korvaaminen suorilla on käytännössä niin vaikeaa, johtunee politiikan realiteeteista. Rakenteellisessa muodossaan tulonsiirrot ovat enemmän &quot;lukkoon lyötyjä&#39;&#39;. Muutosten tekeminen suoriin tulonsiirtoihin vaatii vain päätöksen, rakenteellisiin pääsee käsiksi aionastaan järjestelmää muuttamalla. Halukkuus hyödyntää hintasignaaleja ja suoria tulonsiirtoja saatetaan myös tulkita pyrkimykseksi muuttaa tulonjakoa tai tulonsiirtojen tasoa. Osa tulonsiirroista on myös heikosti perusteltuja ja rakenteiden purkamista vastustavat ne eturyhmät, jotka niistä hyötyvät.</p><p>Vaikka on naiivi ajatus, että kaikki yhteiskunnan monimutkaiset rakenteet voisi pelkistää rahavirroiksi, on surullista, että päätöksentekojärjestelmämme ei edes selkeissä tapauksissa mahdollista rakenteiden korvaamista samanarvoisilla suorilla tulonsiirroilla. Taloudellisen vapauden lisääntymisen lisäksi tehokkaammin toimivasta yhteiskunnasta hyötyisivät kaikki.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Järjestäytyneissä yhteiskunnissa toteutettavilla tulonsiirroilla tarkoitetaan tilanteita, joissa tuloja siirretään tulonsaajalta toiselle jossakin yhteiskunnallisessa elimessä tehdyn päätöksen perusteella. Osa tulonsiirroista (kuten opintotuki, toimeentulotuki tai eläkkeet) toteutetaan keräämällä rahaa veroilla tai muilla pakollisilla maksuilla ja siirtämällä rahat valitulle kohteelle. Osa tulonsiirroista taas toteutuu rakenteellisella tasolla. Tarkoitan tässä kirjoituksessa rakenteellisella tulonsiirrolla mitä tahansa sellaista tilannetta, jossa julkishallinnon luoman pakottavan sääntelyn tai päätösten seurauksena on mahdollista erottaa taho, joka asetelmasta hyötyy, ja toinen taho, joka joutuu "maksamaan''. Rakenteelliselle tulonsiirrolle ominaista on, että hyötymiseen ja maksamiseen liittyvät summat eivät näy suoraan minkään tahon budjetissa.

Samalla tavalla kuin erilaisille veroille on määritettävissä kohtaanto (verot harvoin kohdistuvat täysimääräisesti siihen tahoon joka ne lopulta tilittää), olisi monille rakenteellisille tulonsiirroille mahdollista määrittää rahallinen arvo ja siitä hyötyjä. Suomalaisesta yhteiskunnasta on helppo osoittaa rakenteisiin kätkeytyviä tulonsiirtoja.

Varusmiespalveluksen aikana teetetty maanpuolustustyö hyödyttää koko yhteiskuntaa kohonneena maanpuolustuskykynä, mutta siitä "maksavat" vain nuoret miehet työn muodossa. Tämän tehdyn työn arvo on jotakuinkin se summa, jolla sama määrä henkilöitä hakeutuisi palvelukseen vapaaehtoisesti korvausta vastaan. Olisi paikallaan maksaa tästä koko yhteiskuntaa hyödyttävästä työstä oikeudenmukainen korvaus niille, jotka sitä tekevät. Nykyjärjestelmä on tavallaan tulonsiirto nuorilta miehiltä muille yhteiskunnan jäsenille.

Ristisubventiotilanteet ovat myös rakenteellisia tulonsiirtoja. Esimerkkejä ristisubventiosta ovat bussiyhtiöiden ja VR:n velvoitteet ottaa kannattavien reittien yhteydessä hoidettavaksi myös kannattamattomien reittien liikennettä. Kannattavien reittien matkustajat joutuvat siis lippujen hinnoissa maksamaan syrjäseutujen liikenteen järjestämisestä. Jos halutaan tukea syrjäseutujen junaliikennettä, kannattaisi tukeen tarvittavat rahat kerätä yleisen verotuksen kautta. Verottaminen juuri kannattavien reittien korkeampina lippujen hintoina on onnettoman tehoton ja epäoikeudenmukainen tapa verottaa.

Eräänlaisia tulonsiirtoja voi aiheutua myös määräsääntelystä. Määräsäänneltyjä toimialoja ovat Suomessa esimerkiksi apteekit ja taksit. Ne onnekkaat jotka sattuvat toimiluvan saamaan, saavat nauttia kilpailun rajoittamisesta johtuvasta ylisuuresta tuotosta. Mikäli jollekin toimialalle tarvitaan määräsääntelyä, oikeudenmukainen tapa jakaa toimiluvat olisi huutokaupata ne. Huutokaupalla määräsääntelystä aiheutuva ylisuuri tuotto saataisiin takaisin yhteiskunnalle.

Rakenteellisia tulonsiirtoja voivat olla myös tilanteet, joissa jokin julkinen rakennus, maa-ala tai muu omaisuuserä on jonkin rajatun ryhmän käytössä markkinahintaa alempaan hintaan. Esimerkiksi Helsingissä kaupungin omistamat Malmin lentokenttä ja Talin golfkenttä ovat olleet pitkään vuokralla räikeään alihintaan. Järjestelyllä on täsmälleen samat taloudelliset vaikutukset kuin sillä, että kaupunki antaisi suoraan erotuksen verran rahaa käytettäväksi samaan tarkoitukseen. Ainoa ero syntyy siitä, että nykyisellään todelliset kustannukset eivät ole missään näkyvissä. Samaan kategoriaan kuuluvat myös julkisten rakennusten julkisten käyttäjien (kuten oopperan) vuokrankorotukset, joissa vuokria tarkistetaan vastaamaan markkinavuokria. Kun rahoitus tulee valtiolta ja samalla valtio korottaa vuokria, on helppo ajatella, että kyseessä on vain ylimääräinen rahan siirtely taskusta toiseen. On kuitenkin tärkeää, että todelliset kustannukset tulevat näkyviin vertailukelpoisina ja yhteismitallisina muihin kustannuksiin.

Rakenteisiin piilotetut tulonsiirrot ovat useimmiten juuri sellaisia, joihin liittyy epäoikeudenmukaisuutta. Monissa tapauksissa samanarvoisille suorille tulonsiirroille olisi vaikeaa saada hyväksyntää. On epärehellistä luoda järjestelmiin sisäänrakennettuja tuloja siirtäviä rakenteita ja sitten teeskennellä, että niitä rakenteita ja tulonsiirtovaikutusta ei ole olemassa.

Yhteiskunnallisten järjestelmien erilaisten toteutustapojen vaikutusten ja oikeudenmukaisuuden arviointi muuttuu mahdottomaksi jos eri ryhmien "maksamat'' ja "saamat'' summat jäävät pimentoon. Kun summat eivät ole näkyvillä, on vaikeaa tai mahdotonta määrittää kuka asetelmasta hyötyy ja kuinka paljon. Usein varsin yksinkertaisilla toimenpiteillä olisi mahdollista tuoda rahavirrat näkyville ja arvioitaviksi.

Jos ja kun tarpeellisia tulonsiirtoja halutaan toteuttaa, taloudellisesti järkevintä olisi useimmiten toteuttaa ne suorina tulonsiirtoina, jotka rahoitettaisiin yleisen verotuksen kautta. Monissa tapauksissa samat vaikutukset voisi saavuttaa samanarvoisella suoralla tulonsiirrolla ilman hintasignaaleja hyödyntävien tuotantoketjujen häirinnästä aiheutuvaa taloudellista hukkaa.

Se, miksi rakenteellisten tulonsiirtojen korvaaminen suorilla on käytännössä niin vaikeaa, johtunee politiikan realiteeteista. Rakenteellisessa muodossaan tulonsiirrot ovat enemmän "lukkoon lyötyjä''. Muutosten tekeminen suoriin tulonsiirtoihin vaatii vain päätöksen, rakenteellisiin pääsee käsiksi aionastaan järjestelmää muuttamalla. Halukkuus hyödyntää hintasignaaleja ja suoria tulonsiirtoja saatetaan myös tulkita pyrkimykseksi muuttaa tulonjakoa tai tulonsiirtojen tasoa. Osa tulonsiirroista on myös heikosti perusteltuja ja rakenteiden purkamista vastustavat ne eturyhmät, jotka niistä hyötyvät.

Vaikka on naiivi ajatus, että kaikki yhteiskunnan monimutkaiset rakenteet voisi pelkistää rahavirroiksi, on surullista, että päätöksentekojärjestelmämme ei edes selkeissä tapauksissa mahdollista rakenteiden korvaamista samanarvoisilla suorilla tulonsiirroilla. Taloudellisen vapauden lisääntymisen lisäksi tehokkaammin toimivasta yhteiskunnasta hyötyisivät kaikki.

]]>
2 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252553-tulonsiirtoja-piilotetaan-rakenteisiin#comments Helsinki-Malmin lentoasema Tulonsiirrot Mon, 19 Mar 2018 15:16:42 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252553-tulonsiirtoja-piilotetaan-rakenteisiin
Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, vai miten se menee? http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248035-rikkaat-rikastuvat-ja-koyhat-koyhtyvat-vai-miten-se-menee <p>Otsikko on yksi poliittisen fraseologian perusviisauksista. Toinen yhtä suosittu on &rdquo;hallitus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille&rdquo;. Mutta aina huonosti nämä lauseenparret sopivat yhteen datan kanssa. Tulonjakotilaston uudet luvut kertovat, että viime vuosina pienituloisten saamat nettotulonsiirrot (tulonsiirrot miinus tuloverot) ovat kasvaneet ja suurituloisten maksamat nettotulonsiirrot kasvaneet (kuvio 1). Tuloeroja mittaava Gini &ndash;indeksin arvo on sekin laskenut. Tosin muutosta on yleensä luonnehdittu sanomalla, että tuloerot ovat pysyneet ennallaan. Jos GINI &ndash;indeksi olisi hievahtanut piirunkin ylöspäin, tulkinta olisi varmaan ollut tyyliin &rdquo;tuloerot kasvoivat jälleen&rdquo;.</p><p>Kun katselee nettotulonsiirtoja, silmiinpistävää on se, että valtaosa kotitalouksista on saamapuolella. Oikeastaan vain kolme suurituloisinta tuloluokkaa (kymmenystä) on maksaa nettomääräisesti, ja niistäkin oikeastaan vain kaikkein suurituloisin (kuvio 2). Ero korostuu vielä, jos pelkkien tulonsiirtojen lisäksi huomioidaan julkiset palvelut (julkinen kulutus) ja hyödykeverot (olettaen, että kaikki ihmiset käyttävät julkisia palveluksia yhtä paljon ja että hyödykeverot määräytyvät suorassa suhteessa tulojen ja (yksityisen) kulutuksen kanssa). Maksajaksi ei oikeastaan jää kuin kaikkien suurituloisin kymmenys kotitalouksista (kuvio 3). Täytyy vaan toivoa, etteivät ne jonain päivänä pakkaa laukkujaan ja lähde paremmille tienesteille ulkomaille (tosin, kuten kuviosta 4 ilmenee, &rdquo;hyvään alkuun&rdquo; on jo päästy).</p><p>Ainakin yksi suuri ongelma tuloeroihin liittyy.&nbsp; Tulonjakotilaston luvuista käy nimittäin selvästi ilmi, että maahanmuuttajat (maahanmuuttajataustaiset) pakkautuvat entistä enemmän tulojakauman alapäähän (kuvio 5). Alimman tulokymmenyksen kotitalouksista kohta 20 % on maahanmuuttajataustaisia, vaikka heidän osuutensa pitäisi olla noin 6 %, mikäli heidän tulojakaumansa olisi samanlainen kuin kantaväestöllä. Itse asiassa tilanne on paljon &rdquo;huonompi&rdquo; kuin mitä kuvio näyttää, koska luokittelun pohjana olevissa tuloissa ovat mukana tulonsiirrot. Alimmista tuloluokista on nopeaan tahtiin tulossa leimallisesti maahanmuuttajataustaisia, millä on varmaan suuri merkitys myös poliittiseen ilmastoon Suomessa. Valitettavasti tilastot eivät kiinnosta poliitikkoja, heillä on &rdquo;näkemys&rdquo;, johon mitkään tosiasiat eivät vaikuta.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otsikko on yksi poliittisen fraseologian perusviisauksista. Toinen yhtä suosittu on ”hallitus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille”. Mutta aina huonosti nämä lauseenparret sopivat yhteen datan kanssa. Tulonjakotilaston uudet luvut kertovat, että viime vuosina pienituloisten saamat nettotulonsiirrot (tulonsiirrot miinus tuloverot) ovat kasvaneet ja suurituloisten maksamat nettotulonsiirrot kasvaneet (kuvio 1). Tuloeroja mittaava Gini –indeksin arvo on sekin laskenut. Tosin muutosta on yleensä luonnehdittu sanomalla, että tuloerot ovat pysyneet ennallaan. Jos GINI –indeksi olisi hievahtanut piirunkin ylöspäin, tulkinta olisi varmaan ollut tyyliin ”tuloerot kasvoivat jälleen”.

Kun katselee nettotulonsiirtoja, silmiinpistävää on se, että valtaosa kotitalouksista on saamapuolella. Oikeastaan vain kolme suurituloisinta tuloluokkaa (kymmenystä) on maksaa nettomääräisesti, ja niistäkin oikeastaan vain kaikkein suurituloisin (kuvio 2). Ero korostuu vielä, jos pelkkien tulonsiirtojen lisäksi huomioidaan julkiset palvelut (julkinen kulutus) ja hyödykeverot (olettaen, että kaikki ihmiset käyttävät julkisia palveluksia yhtä paljon ja että hyödykeverot määräytyvät suorassa suhteessa tulojen ja (yksityisen) kulutuksen kanssa). Maksajaksi ei oikeastaan jää kuin kaikkien suurituloisin kymmenys kotitalouksista (kuvio 3). Täytyy vaan toivoa, etteivät ne jonain päivänä pakkaa laukkujaan ja lähde paremmille tienesteille ulkomaille (tosin, kuten kuviosta 4 ilmenee, ”hyvään alkuun” on jo päästy).

Ainakin yksi suuri ongelma tuloeroihin liittyy.  Tulonjakotilaston luvuista käy nimittäin selvästi ilmi, että maahanmuuttajat (maahanmuuttajataustaiset) pakkautuvat entistä enemmän tulojakauman alapäähän (kuvio 5). Alimman tulokymmenyksen kotitalouksista kohta 20 % on maahanmuuttajataustaisia, vaikka heidän osuutensa pitäisi olla noin 6 %, mikäli heidän tulojakaumansa olisi samanlainen kuin kantaväestöllä. Itse asiassa tilanne on paljon ”huonompi” kuin mitä kuvio näyttää, koska luokittelun pohjana olevissa tuloissa ovat mukana tulonsiirrot. Alimmista tuloluokista on nopeaan tahtiin tulossa leimallisesti maahanmuuttajataustaisia, millä on varmaan suuri merkitys myös poliittiseen ilmastoon Suomessa. Valitettavasti tilastot eivät kiinnosta poliitikkoja, heillä on ”näkemys”, johon mitkään tosiasiat eivät vaikuta. 

]]>
170 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248035-rikkaat-rikastuvat-ja-koyhat-koyhtyvat-vai-miten-se-menee#comments köyhyys Maahanmuutto Tulonsiirrot Thu, 21 Dec 2017 19:50:34 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248035-rikkaat-rikastuvat-ja-koyhat-koyhtyvat-vai-miten-se-menee
Toimeentulotukea kaikille http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246956-toimeentulotukea-kaikille <p>Eduskunnan tarkastusvaliokunnan 1.12 julkaisema mietintö hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 2016 (Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2016 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta: Valiokunnan mietintö TrVM 8 2017 vp) sisältää kaikenlaista, mutta mielenkiintoisin kohta käsittelee perustoimeentulotuen siirtoa kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Valiokunnan arvio on hyvin tyrmäävä; siirto ei miltään osin onnistunut.</p><p>Siirtoa perusteltiin aikanaan tarpeella supistaa kuntien menoja (suunnitelmissa oli kuntien käyttömenojen supistaminen jopa yhdellä miljardilla eurolla, josta toimeentulotuen osuus oli noin 100 miljoonaa). Matkan varrella on jo luovuttu säästötavoitteesta, mutta masentavaa on, että siirto on merkinnyt vain kustannusten kasvua. Toimeentulotuen kokonaiskustannukset, jotka 2015 olivat 745 miljoonaa euroa, noussevat kuluvana vuonna selvästi yli 800 miljoonan euron (olettaen, että alkuvuoden (tammi-lokakuun) kasvu jatkuu samanlaisena marras-joulukuussa ja muun kuin perustoimeentulotuen osuus kokonaismenoista pysyy samana kuin 2015).</p><p>Resurssien käytöstä on vaikeampi sanoa mitään. Ennen siirtoa kunnissa oli 2400 henkilöä hoitamassa toimentulotukea (eli käsittelykustannukset olivat vajaat 20 % suhteessa jaettuun rahamäärään). Siirron jälkeen kunnista siirtyi KELAan vain 200 henkeä, KELAan sen sijaan rekrytointiin 733 henkeä. Näiden tietojen perusteella on vaikea sanoa, mikä on nettomuutos, mutta pahasti pelkään, että kuntien työntekijämäärä olisi supistunut vastaavasti (luku voi olla lähempänä edellä mainittua 200:aa). Kun ottaa huomioon henkilöstökustannukset maksaa toimeentulotuki yli miljardin ja menot näyttävät vain kasvavan &ndash; niihin ei talouden tai työllisyyden kasvu näytä vaikuttavan. No miljardi on &rdquo;vähän&rdquo;, jos sitä verrataan asumistuen menoihin, jotka ylittänevät jo kaksi miljardia tänä vuonna (menojen kattavuudessa Suomi näyttää muuten olevan ykköstilalla maailmassa, niin kuin oheisesta kuvasta ilmenee).</p><p>&nbsp;</p><p>Sosiologit ovat viime vuosikymmenet toistaneet mantraa siitä, että sosiaalitukein vajaakäyttö on suuri ongelma, jopa suurempi ongelma kuin niiden väärinkäyttö. Monet poliitikot ovat innokkaasti toistaneet sosiologien arvioita vajaakäytön kiroista ja samalla käyttäneet kaikki kaunopuheisuuden lahjansa kertoessaan, miten ihmisarvoa alentavaa on anoa toimentulotukea kunnan virastosta. Rahaa pitää saada vaivattomasti &rdquo;seinästä&rdquo;, samasta seinästä, josta poliitikot näyttävät sitä jatkuvasti lypsävän. Nykyvauhdilla sosiaalitukien vajaakäytöstä päästään varmaan eroon. Mutta pian alkaa olla aika vastata kysymykseen, miten sosiaalitukien täyskäytön kustannukset maksetaan. Jos talouskasvun ollessa kolme prosenttia valtion talouden alijäämä on luokkaa 3.5 miljardia, miten suu pannaan, kun taas palataan nollakasvuun tai yhden prosentin kasvuputkeen?</p><p>&nbsp;</p><p>Toimeentulotuen siirto on hyvä (tai toivon mukaan &rdquo;huono&rdquo;) esimerkki siitä, miten ns. rakenneuudistukset onnistuvat julkisella sektorilla (en edes ilkeä puhua ATK-järjestelmän uudistamisesta tai palkkajärjestelmästä). Siksi olisi varmaan SOTE -uudistuksesta puhuttaessa syytä panna sordiino päälle puhuttaessa kolmen miljardin euron säästöistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Julkisyhteisöjen menot viimeisen neljän vuosineljänneksen aikana ovat olleet 120 miljardia euroa (ks. oheinen kuva; näettekö muuten mitään korkeasuhdanteen menoja supistavaa vaikutusta?). Ehdottiko kukaan menojen supistamista budjettikeskustelun aikana? Ei minun tietääkseni. Ja jos puhuttiin muutoksista, puhuttiin miljoonista, ehkä kymmenistä miljoonista. Mutta 120 miljardiin oltiin laidasta laitaan tyytyväisiä hyvänä lähtötasona. Vielä 100 miljardia lisää, ja olemme päässeet eroon kirotusta markkinataloudesta. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan tarkastusvaliokunnan 1.12 julkaisema mietintö hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 2016 (Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2016 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta: Valiokunnan mietintö TrVM 8 2017 vp) sisältää kaikenlaista, mutta mielenkiintoisin kohta käsittelee perustoimeentulotuen siirtoa kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Valiokunnan arvio on hyvin tyrmäävä; siirto ei miltään osin onnistunut.

Siirtoa perusteltiin aikanaan tarpeella supistaa kuntien menoja (suunnitelmissa oli kuntien käyttömenojen supistaminen jopa yhdellä miljardilla eurolla, josta toimeentulotuen osuus oli noin 100 miljoonaa). Matkan varrella on jo luovuttu säästötavoitteesta, mutta masentavaa on, että siirto on merkinnyt vain kustannusten kasvua. Toimeentulotuen kokonaiskustannukset, jotka 2015 olivat 745 miljoonaa euroa, noussevat kuluvana vuonna selvästi yli 800 miljoonan euron (olettaen, että alkuvuoden (tammi-lokakuun) kasvu jatkuu samanlaisena marras-joulukuussa ja muun kuin perustoimeentulotuen osuus kokonaismenoista pysyy samana kuin 2015).

Resurssien käytöstä on vaikeampi sanoa mitään. Ennen siirtoa kunnissa oli 2400 henkilöä hoitamassa toimentulotukea (eli käsittelykustannukset olivat vajaat 20 % suhteessa jaettuun rahamäärään). Siirron jälkeen kunnista siirtyi KELAan vain 200 henkeä, KELAan sen sijaan rekrytointiin 733 henkeä. Näiden tietojen perusteella on vaikea sanoa, mikä on nettomuutos, mutta pahasti pelkään, että kuntien työntekijämäärä olisi supistunut vastaavasti (luku voi olla lähempänä edellä mainittua 200:aa). Kun ottaa huomioon henkilöstökustannukset maksaa toimeentulotuki yli miljardin ja menot näyttävät vain kasvavan – niihin ei talouden tai työllisyyden kasvu näytä vaikuttavan. No miljardi on ”vähän”, jos sitä verrataan asumistuen menoihin, jotka ylittänevät jo kaksi miljardia tänä vuonna (menojen kattavuudessa Suomi näyttää muuten olevan ykköstilalla maailmassa, niin kuin oheisesta kuvasta ilmenee).

 

Sosiologit ovat viime vuosikymmenet toistaneet mantraa siitä, että sosiaalitukein vajaakäyttö on suuri ongelma, jopa suurempi ongelma kuin niiden väärinkäyttö. Monet poliitikot ovat innokkaasti toistaneet sosiologien arvioita vajaakäytön kiroista ja samalla käyttäneet kaikki kaunopuheisuuden lahjansa kertoessaan, miten ihmisarvoa alentavaa on anoa toimentulotukea kunnan virastosta. Rahaa pitää saada vaivattomasti ”seinästä”, samasta seinästä, josta poliitikot näyttävät sitä jatkuvasti lypsävän. Nykyvauhdilla sosiaalitukien vajaakäytöstä päästään varmaan eroon. Mutta pian alkaa olla aika vastata kysymykseen, miten sosiaalitukien täyskäytön kustannukset maksetaan. Jos talouskasvun ollessa kolme prosenttia valtion talouden alijäämä on luokkaa 3.5 miljardia, miten suu pannaan, kun taas palataan nollakasvuun tai yhden prosentin kasvuputkeen?

 

Toimeentulotuen siirto on hyvä (tai toivon mukaan ”huono”) esimerkki siitä, miten ns. rakenneuudistukset onnistuvat julkisella sektorilla (en edes ilkeä puhua ATK-järjestelmän uudistamisesta tai palkkajärjestelmästä). Siksi olisi varmaan SOTE -uudistuksesta puhuttaessa syytä panna sordiino päälle puhuttaessa kolmen miljardin euron säästöistä.

 

Julkisyhteisöjen menot viimeisen neljän vuosineljänneksen aikana ovat olleet 120 miljardia euroa (ks. oheinen kuva; näettekö muuten mitään korkeasuhdanteen menoja supistavaa vaikutusta?). Ehdottiko kukaan menojen supistamista budjettikeskustelun aikana? Ei minun tietääkseni. Ja jos puhuttiin muutoksista, puhuttiin miljoonista, ehkä kymmenistä miljoonista. Mutta 120 miljardiin oltiin laidasta laitaan tyytyväisiä hyvänä lähtötasona. Vielä 100 miljardia lisää, ja olemme päässeet eroon kirotusta markkinataloudesta.  

]]>
9 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246956-toimeentulotukea-kaikille#comments Raha Markkinatalous Toimeentulotuki Tulonsiirrot Valtion menot Fri, 01 Dec 2017 20:52:56 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246956-toimeentulotukea-kaikille
PK-yritysten tukeminen Lapissa ja Uudellamaalla http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245412-pk-yritysten-tukeminen-lapissa-ja-uudellamaalla <p>Kärnän jälleen tekemä osaoptimointi tilastojen kanssa sai minut tutustumaan kuinka eri tavalla PK-yritysten liiketoimintaa tuetaan alueellisten rakennetukien avulla Lapissa ja Uudellamaalla. EU:lta tulevaa tukea jaettiin Lintilän johdolla vuoden alussa 346 miljoonaa eri alueille, joten pienistä summista ei ole kysymys. Vaikka tuki tulee EU:lta, niin Suomen ollessa nettomaksaja lopulta nämäkin katetaan verovaroin - eivät ne ilmaiseksi taivaasta putoa.</p><p>Työ- ja elinkeinoministeriöllä on<a href="https://www.eura2014.fi/rrtiepa/"> Eura 2014 -järjestelmä</a>, josta nämä tiedot on poimittu ja laskettu yhteen siellä olevista 2014 aloitetuista hankkeista tähän päivään.</p><p><strong>Lappiin PK-yritysten kehitykseen tukea 36 miljoonaa ja Uudellemaalle 2 miljoonaa</strong></p><p>Lappiin toimintalinjalta nimeltä PK- yritysten kilpailukyky on myönnetty 2014 lähtien tukea yhteensä 229 hankkeelle ja näiden yhteissummaksi muodostuu&nbsp;35 893 961 euroa eli pyöreästi 35,9 miljoonaa euroa.</p><p>Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 8 hanketta ja&nbsp;2 144 983 eli pyöreästi 2,1 miljoonaa euroa.</p><p>Jos katsotaan tuen saajia, niin Uudellamaalla on noissa muutamassa hankkeessa pääosin kyse yhteishankkeista ja Lapissa taas tuki on pääosin suoraa tukea yrityksille, joista löytyy mm matkailualan yrityksiä, konepajoja ja vaikkapa puutalojen elementtejä tekeviä yrityksiä.</p><p>Jos olet Uudellamaalla, niin on hyvin vaikea saada julkista rahoitusta, mutta Lapissa se vaikuttaa olevan varsin helppoa.</p><p>Tehdäänpä Kärnän suosimia per asukas -laskelmia, Lapin väkimäärä on noin 180 000 ja Uudenmaan&nbsp;1&nbsp;650 000 henkilöä. Tuosta saataisiin PK-yritystoiminnan tukemiseen Lapissa 200 euroa per asukas ja Uudellamaalla 1,27 euroa per asukas.&nbsp;</p><p><strong>Esimerkkiyrityksenä hirsituotteita valmistava Pellopuu Oy Turtolasta</strong></p><p>Yritys ilmoittaa toimialakseen puutalojen valmistuksen ja sen liikevaihto vuonna 2016 oli 5 285 000, liiketappiota tuli 138 000 ja omavaraisuusaste on korkea 93%.</p><p>Toukokuussa 2017 sille myönnettiin valtion ja EU:n suoraa tukea 1 083 000 euroa hankekuvauksella:</p><p>&quot;<em>Tuotanto prosessi ketjutetaan, uudistetaan, nopeuttaen läpimenoaikaa ja laadun tekeminen varmistetaan koko prosessin ajaksi</em>.&quot;&nbsp;</p><p>Aiemmin on myönnetty tukea vuosina 2014 ja 2015 &nbsp;ensin 109 000 euroa ja sitten 87 500 euroa.</p><p>Tuen yhteissummaksi saadaan siis 1,28 miljoonaa euroa suoraa yritystukea vuosina 2014-2017.</p><p><strong>Onko tämä tervettä kilpailua?</strong></p><p>Ymmärrän näiden alueellisten yritystukien tavoitteen työllisyyden ja eri alueiden asuttuna pitämisen kannalta. Kun taas ajattelen maan sisäistä kilpailua, jossa eri maakunnissa toimivat yritykset kilpailevat keskenään, niin muodostuuhan esimerkkiyritykselle valtava kilpailuetu vaikkapa Uudellamaalla toimivaan saman alan yritykseen.</p><p>Kuten alussa totesin, niin eilinen Kärnän kirjoitus sai minut tympiintymään ja päätin katsoa tarkemmin tätä minua jo pitkää askarruttanutta asiaa - olenhan jo useasti kirjoittanut yritystukien ongelmista. Tämäkin kertoo vain osatotuuden, mutta halusin tällä osoittaa etteivät asiat ole ollenkaan niin yksinkertaisia kuin esim Kärnä esittää.</p><p>Lappiakin tuetaan merkittävästi eri hankkeissa ja sinne tarjotaan merkittävää tukea yrityksille. Myös alueen oppilaitokset saavat EU-tukea merkittäviä määriä.</p><p>Mitäänhän näille tuille ei olla tekemässä paitsi että tulevaisuudessa lakiehdotuksen mukaan jakovastuu siirtyy syntyvälle maakuntahallinnolle. Siitä olen hieman huolissani.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kärnän jälleen tekemä osaoptimointi tilastojen kanssa sai minut tutustumaan kuinka eri tavalla PK-yritysten liiketoimintaa tuetaan alueellisten rakennetukien avulla Lapissa ja Uudellamaalla. EU:lta tulevaa tukea jaettiin Lintilän johdolla vuoden alussa 346 miljoonaa eri alueille, joten pienistä summista ei ole kysymys. Vaikka tuki tulee EU:lta, niin Suomen ollessa nettomaksaja lopulta nämäkin katetaan verovaroin - eivät ne ilmaiseksi taivaasta putoa.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on Eura 2014 -järjestelmä, josta nämä tiedot on poimittu ja laskettu yhteen siellä olevista 2014 aloitetuista hankkeista tähän päivään.

Lappiin PK-yritysten kehitykseen tukea 36 miljoonaa ja Uudellemaalle 2 miljoonaa

Lappiin toimintalinjalta nimeltä PK- yritysten kilpailukyky on myönnetty 2014 lähtien tukea yhteensä 229 hankkeelle ja näiden yhteissummaksi muodostuu 35 893 961 euroa eli pyöreästi 35,9 miljoonaa euroa.

Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 8 hanketta ja 2 144 983 eli pyöreästi 2,1 miljoonaa euroa.

Jos katsotaan tuen saajia, niin Uudellamaalla on noissa muutamassa hankkeessa pääosin kyse yhteishankkeista ja Lapissa taas tuki on pääosin suoraa tukea yrityksille, joista löytyy mm matkailualan yrityksiä, konepajoja ja vaikkapa puutalojen elementtejä tekeviä yrityksiä.

Jos olet Uudellamaalla, niin on hyvin vaikea saada julkista rahoitusta, mutta Lapissa se vaikuttaa olevan varsin helppoa.

Tehdäänpä Kärnän suosimia per asukas -laskelmia, Lapin väkimäärä on noin 180 000 ja Uudenmaan 1 650 000 henkilöä. Tuosta saataisiin PK-yritystoiminnan tukemiseen Lapissa 200 euroa per asukas ja Uudellamaalla 1,27 euroa per asukas. 

Esimerkkiyrityksenä hirsituotteita valmistava Pellopuu Oy Turtolasta

Yritys ilmoittaa toimialakseen puutalojen valmistuksen ja sen liikevaihto vuonna 2016 oli 5 285 000, liiketappiota tuli 138 000 ja omavaraisuusaste on korkea 93%.

Toukokuussa 2017 sille myönnettiin valtion ja EU:n suoraa tukea 1 083 000 euroa hankekuvauksella:

"Tuotanto prosessi ketjutetaan, uudistetaan, nopeuttaen läpimenoaikaa ja laadun tekeminen varmistetaan koko prosessin ajaksi." 

Aiemmin on myönnetty tukea vuosina 2014 ja 2015  ensin 109 000 euroa ja sitten 87 500 euroa.

Tuen yhteissummaksi saadaan siis 1,28 miljoonaa euroa suoraa yritystukea vuosina 2014-2017.

Onko tämä tervettä kilpailua?

Ymmärrän näiden alueellisten yritystukien tavoitteen työllisyyden ja eri alueiden asuttuna pitämisen kannalta. Kun taas ajattelen maan sisäistä kilpailua, jossa eri maakunnissa toimivat yritykset kilpailevat keskenään, niin muodostuuhan esimerkkiyritykselle valtava kilpailuetu vaikkapa Uudellamaalla toimivaan saman alan yritykseen.

Kuten alussa totesin, niin eilinen Kärnän kirjoitus sai minut tympiintymään ja päätin katsoa tarkemmin tätä minua jo pitkää askarruttanutta asiaa - olenhan jo useasti kirjoittanut yritystukien ongelmista. Tämäkin kertoo vain osatotuuden, mutta halusin tällä osoittaa etteivät asiat ole ollenkaan niin yksinkertaisia kuin esim Kärnä esittää.

Lappiakin tuetaan merkittävästi eri hankkeissa ja sinne tarjotaan merkittävää tukea yrityksille. Myös alueen oppilaitokset saavat EU-tukea merkittäviä määriä.

Mitäänhän näille tuille ei olla tekemässä paitsi että tulevaisuudessa lakiehdotuksen mukaan jakovastuu siirtyy syntyvälle maakuntahallinnolle. Siitä olen hieman huolissani.

 

]]>
7 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245412-pk-yritysten-tukeminen-lapissa-ja-uudellamaalla#comments Lappi Maakuntauudistus PK-sektori Tulonsiirrot Yritystuki Thu, 02 Nov 2017 07:41:29 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245412-pk-yritysten-tukeminen-lapissa-ja-uudellamaalla
Veroriekkujaisista http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245376-veroriekkujaisista <p><em>Ne</em> päivät ovat taas käsillä, kun kansalaisten väärinymmärrystä lietsotaan mediassa (puhumattakaan somesta) kaikin tavoin, sillä pelon lietsomisen lisäksi myös kateus myy, kun se sopivin riekkujaismaustein tarjoillaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Väärinymmärryksistä keskeisin on tietysti se, että kuvitellaan miljonäärien <em>ansainneen</em> tulonsa. <em>Kukaan</em> &ndash; siis <em>ensimmäinenkään</em> &ndash; kovapalkkainen ei tienaa koko palkkaansa <em>työllä</em>, sillä ei kukaan voi työllään tienata sata- ei edes kymmenkertaisesti sitä, minkä vaikkapa kokopäiväinen johtajien vessoja jynssäävä, tonnin käteen tienaava siivooja. Ei vaikka työaika olisi 24/7, koulutusta olisi vaikka kuinka paljon ja vastuu painaisi. Se ylimääräinen raha tulee pelaamalla (ei välttämättä itse ja aktiivisesti) tai perimällä, siis työtä&nbsp;tekemättä. Enimmäkseen kovapalkkaisen tulo muodostuu tulonsiirroista pienipalkkaisilta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun verotuksen progressiosta jaksetaan marista ehtimiseen, on huomattava että kokonaisverotuksesta vain 8 % kuuluu veroprogression piiriin ja valtaosa muusta verotuksesta on tasaveroa, pienin poikkeuksin (=vähennykset). Progressio tasaa &ndash; toki ei läheskään tarpeeksi &ndash; tuota köyhiltä rikkaille tehtävää tulonsiirtoa siirtämällä osan siitä yhteiseen kassaan, siis myös rikkaiden itsensä hyödyksi. Siksi veroprogressio on oikeudenmukaista, vaikka se ei nykyisellään tasaakaan tuloja kuin nimeksi.</p><p>&nbsp;</p><p>On aivan eri asia, miten verovaroja käytetään. Nykyhallinnon aikana veroprogressio pyritään mitätöimään ohjaamalla verovaroja takaisin isopalkkaisten kukkaroihin, kun yksityistämiskiihkon myötä huomattava potti verovaroista siirtyy taas omistajille &ndash; usein myös ulkomaille tai sitten kotimaahan, josta ne ohjataan veroparatiiseihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun 90-luvulla pääoma- ja ansiotuloverot erotettiin toisistaan ja pääomatuloverosta tehtiin kokonaan tasavero, tuo Lipposen-Niinistön operoima muutos tähtäsi nimenomaan ilman omaa työtä tienatun tulon suosimiseen ansiotyötä tekevien kustannuksella, ja helpotti tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Kaikkihan sen tietävät, ja siitä huolimatta se kiistetään: omistajaluokka harrastaa veronkiertoa maksamalla itselleen palkkatulon sijaan pääomatuloja. Jos vilkaisee suurituloisten verotusta, siitä suurin osa pyörii siellä 30 % tietämissä &ndash; poikkeuksena Supercellin yhteiskuntavastuuta kantavat perustajat, jotka maksavat kiltisti yli 50 % veroa &ndash; mitäpä he jäljellejääneillä miljoonillakaan henkilökohtaisesti tekisivät? Ja mitäpä ne veronvälttelijät niillä tekevät?</p><p>&nbsp;</p><p>Joko median toimijoissa on luokatonta tietämättömyyttä verotuksen tarkoituksesta &ndash; tai sitten toimitaan härskillä tavalla tietämättömyyttä tietoisesti kylväen. Vai onko kyseessä jonkinlainen ideologinen johdattelu? Tähän olisi mukava saada talousjournalismin edustajalta rehti (!) vastaus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ne päivät ovat taas käsillä, kun kansalaisten väärinymmärrystä lietsotaan mediassa (puhumattakaan somesta) kaikin tavoin, sillä pelon lietsomisen lisäksi myös kateus myy, kun se sopivin riekkujaismaustein tarjoillaan.

 

Väärinymmärryksistä keskeisin on tietysti se, että kuvitellaan miljonäärien ansainneen tulonsa. Kukaan – siis ensimmäinenkään – kovapalkkainen ei tienaa koko palkkaansa työllä, sillä ei kukaan voi työllään tienata sata- ei edes kymmenkertaisesti sitä, minkä vaikkapa kokopäiväinen johtajien vessoja jynssäävä, tonnin käteen tienaava siivooja. Ei vaikka työaika olisi 24/7, koulutusta olisi vaikka kuinka paljon ja vastuu painaisi. Se ylimääräinen raha tulee pelaamalla (ei välttämättä itse ja aktiivisesti) tai perimällä, siis työtä tekemättä. Enimmäkseen kovapalkkaisen tulo muodostuu tulonsiirroista pienipalkkaisilta.

 

Kun verotuksen progressiosta jaksetaan marista ehtimiseen, on huomattava että kokonaisverotuksesta vain 8 % kuuluu veroprogression piiriin ja valtaosa muusta verotuksesta on tasaveroa, pienin poikkeuksin (=vähennykset). Progressio tasaa – toki ei läheskään tarpeeksi – tuota köyhiltä rikkaille tehtävää tulonsiirtoa siirtämällä osan siitä yhteiseen kassaan, siis myös rikkaiden itsensä hyödyksi. Siksi veroprogressio on oikeudenmukaista, vaikka se ei nykyisellään tasaakaan tuloja kuin nimeksi.

 

On aivan eri asia, miten verovaroja käytetään. Nykyhallinnon aikana veroprogressio pyritään mitätöimään ohjaamalla verovaroja takaisin isopalkkaisten kukkaroihin, kun yksityistämiskiihkon myötä huomattava potti verovaroista siirtyy taas omistajille – usein myös ulkomaille tai sitten kotimaahan, josta ne ohjataan veroparatiiseihin.

 

Kun 90-luvulla pääoma- ja ansiotuloverot erotettiin toisistaan ja pääomatuloverosta tehtiin kokonaan tasavero, tuo Lipposen-Niinistön operoima muutos tähtäsi nimenomaan ilman omaa työtä tienatun tulon suosimiseen ansiotyötä tekevien kustannuksella, ja helpotti tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille. Kaikkihan sen tietävät, ja siitä huolimatta se kiistetään: omistajaluokka harrastaa veronkiertoa maksamalla itselleen palkkatulon sijaan pääomatuloja. Jos vilkaisee suurituloisten verotusta, siitä suurin osa pyörii siellä 30 % tietämissä – poikkeuksena Supercellin yhteiskuntavastuuta kantavat perustajat, jotka maksavat kiltisti yli 50 % veroa – mitäpä he jäljellejääneillä miljoonillakaan henkilökohtaisesti tekisivät? Ja mitäpä ne veronvälttelijät niillä tekevät?

 

Joko median toimijoissa on luokatonta tietämättömyyttä verotuksen tarkoituksesta – tai sitten toimitaan härskillä tavalla tietämättömyyttä tietoisesti kylväen. Vai onko kyseessä jonkinlainen ideologinen johdattelu? Tähän olisi mukava saada talousjournalismin edustajalta rehti (!) vastaus.

]]>
4 http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245376-veroriekkujaisista#comments Media Progressio Tietämättömyys Tulonsiirrot Verotus Wed, 01 Nov 2017 11:21:11 +0000 Mark Andersson http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245376-veroriekkujaisista
Koulutus, palkka ja tulonsiirrot http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244266-koulutus-palkka-ja-tulonsiirrot <p>Tilastokeskuksen sivuilta löytyi nippelitietoa palkkatasoista ja työurien pituudesta, sekä Veroviraston sivuilta laskin veroprosentit, sekä ETKn sivuilta työeläkkeiden laskukaavat. Koulutus takaa paremman ansiotason, mutta myös kovemmat verot, jotka kompensoituvat vasta työeläkkeellä jos pitkän iän sattuu saamaan. Luvut ovat 2015 vuoden tilastoista ja verotukset laskin 2017 perusteella, ilman mitään mahdollisia inflaatioita, indeksikorotuksia, palkankorotuksia yms. Ainut mikä on &quot;todellisuudesta irrallaan&quot; on, jotta laskin työuran jokaisen vuoden samanlaiseksi (palkka*työvuodet+työmarkkinatuki*ei työlliset vuodet)...niin ja oli toinenkin, työllisyysajan ulkopuolella olleen ajan laskin työmarkkinatuen perusteella pelkästään, etten sotkenut mahdollisia opintotukia, toimeentulotukia, asumistukia, ansiosidonnaisia ja mitä näitä nyt onkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Jokainen saa alkuun sen noin parikymmentä tonnia lapsilisiä tulonsiirto-sarakkeeseen lapsuusvuosiltaan ja 18 vuotiaina aloittavat työuran (no ehkä tässä on kolmas epärealistisuus, mutta ajattelinkin laskea koko iän mittaisena näitten tulonsiirtojen vaikutukset ja tasaantuvat tosiaan siinä vaiheessa, kun esimerkkihenkilöt menevät eläkkeelle).</p><p>&nbsp;</p><p>Niin ja nämä ovat edelleenkin keskiarvoja Tilastokeskuksen lukujen pohjalta. Jos saat satatonnia vuosiliksaa, niin hyvä sinulle.</p><p>&nbsp;</p><p>Muutama luku</p><p>Eläkkeelle esimerkkihenkilöt siirtyvät:<br />Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa&nbsp;&nbsp; &nbsp;56,6 vuotiaana<br />Keskiaste&nbsp;&nbsp; &nbsp;60,2<br />Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste&nbsp;&nbsp; &nbsp;61,3<br />Ylempi korkeakouluaste / Tutkijakoulutusaste&nbsp;&nbsp; &nbsp;62,7</p><p>&nbsp;</p><p>Työelämässä<br />Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa&nbsp;&nbsp; &nbsp;20,6 vuotta<br />Keskiaste&nbsp;&nbsp; &nbsp;31,7<br />Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste&nbsp;&nbsp; &nbsp;38,5<br />Ylempi korkeakouluaste / Tutkijakoulutusaste&nbsp;&nbsp; &nbsp;40,8</p><p>&nbsp;</p><p>Tulonsiirroissa &quot;voitolle jääminen&quot;</p><p>Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa&nbsp;&nbsp; &nbsp;60 vuotiaana<br />Keskiaste&nbsp;&nbsp; &nbsp;73<br />Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste&nbsp;&nbsp; &nbsp;82<br />Ylempi korkeakouluaste / Tutkijakoulutusaste&nbsp;&nbsp; &nbsp;91</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tilastokeskuksen sivuilta löytyi nippelitietoa palkkatasoista ja työurien pituudesta, sekä Veroviraston sivuilta laskin veroprosentit, sekä ETKn sivuilta työeläkkeiden laskukaavat. Koulutus takaa paremman ansiotason, mutta myös kovemmat verot, jotka kompensoituvat vasta työeläkkeellä jos pitkän iän sattuu saamaan. Luvut ovat 2015 vuoden tilastoista ja verotukset laskin 2017 perusteella, ilman mitään mahdollisia inflaatioita, indeksikorotuksia, palkankorotuksia yms. Ainut mikä on "todellisuudesta irrallaan" on, jotta laskin työuran jokaisen vuoden samanlaiseksi (palkka*työvuodet+työmarkkinatuki*ei työlliset vuodet)...niin ja oli toinenkin, työllisyysajan ulkopuolella olleen ajan laskin työmarkkinatuen perusteella pelkästään, etten sotkenut mahdollisia opintotukia, toimeentulotukia, asumistukia, ansiosidonnaisia ja mitä näitä nyt onkaan.

 

Jokainen saa alkuun sen noin parikymmentä tonnia lapsilisiä tulonsiirto-sarakkeeseen lapsuusvuosiltaan ja 18 vuotiaina aloittavat työuran (no ehkä tässä on kolmas epärealistisuus, mutta ajattelinkin laskea koko iän mittaisena näitten tulonsiirtojen vaikutukset ja tasaantuvat tosiaan siinä vaiheessa, kun esimerkkihenkilöt menevät eläkkeelle).

 

Niin ja nämä ovat edelleenkin keskiarvoja Tilastokeskuksen lukujen pohjalta. Jos saat satatonnia vuosiliksaa, niin hyvä sinulle.

 

Muutama luku

Eläkkeelle esimerkkihenkilöt siirtyvät:
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa    56,6 vuotiaana
Keskiaste    60,2
Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste    61,3
Ylempi korkeakouluaste / Tutkijakoulutusaste    62,7

 

Työelämässä
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa    20,6 vuotta
Keskiaste    31,7
Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste    38,5
Ylempi korkeakouluaste / Tutkijakoulutusaste    40,8

 

Tulonsiirroissa "voitolle jääminen"

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa    60 vuotiaana
Keskiaste    73
Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste    82
Ylempi korkeakouluaste / Tutkijakoulutusaste    91

]]>
0 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244266-koulutus-palkka-ja-tulonsiirrot#comments Koulutus Tulonsiirrot Wed, 11 Oct 2017 08:23:28 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244266-koulutus-palkka-ja-tulonsiirrot
Sosiaalisten tulonsiirtojen laskemisen automatisointi http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240684-sosiaalisten-tulonsiirtojen-laskemisen-automatisointi <p><strong>Sosiaalisten tulonsiirtojen automatisointi</strong></p><p>Yksi merkittävä askel siirryttäessä kohti perustuloyhteiskuntaa on sosiaalietuuksien laskennan automatisointi. Uutisissa on ollut otsikko jossa on kerrottu, että Kelan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9621708">asumistukihakemukset saattavat ruuhkautua</a> kun opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin.</p><p>Jo nykyisin Kela käsittelee automaattisesti mm. työttömyysturvahakemukset. Tosin ensimmäistä hakemusta ei käsitellä automaattisesti ja se johtaa monesti siihen, että asiakas joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, jonka käsittely myös olisi mahdollista automatisoida - ja pitäisi automatisoida.</p><p><strong>Sosiaalitukien käsittely pitäisi mielestäni automatisoida. </strong></p><p>Esimerkiksi asumistukea hakeva täyttäisi tietokantaan tietonsa, kuten; asumismuoto, vuokran määrä, ja tulot. Tietojen perusteella kone saman tien laskisi henkilölle myönnettävän asumistuen määrän. Ratkaisun saisi siis heti kun hakemuksen tekisi jos vaan pystyisi antamaan tarpeelliset tiedot. Kelaan tulisi luonnollisesti lähettää kopio vuokrasopimuksesta yms. asiakirjat.</p><p><strong>Huijaukset?</strong></p><p>Johtaisiko käytäntö huijauksiin - en usko. Hakemukset pitäisi tottakai tarkastaa jälkikäteen. Tuolloin huijarit jäisivät kiinni mutta tuen saaminen ei viivästyisi siksi, että henkilökuntaa ei olisi ruuhkahuipun hetkellä riittävästi. Lisäksi tottakai ohjelmallisesti tulisi aina tarkastella onko hakijan hakemus realistinen - automatiikka poimisi siis &quot;kummalliset&quot; hakemukset sivuun käsityönä käsiteltäviksi, ja siitä menisi saman tien ilmoitus myös tuen hakijalle joka voisi sitten heti lähettää lisätietoja Kelaan.</p><p><strong>Toimeentulotukihakemusten automatisointi</strong></p><p>Myös toimeentulotukihakemukset voitaisiin automatisoida, ainakin niiden kohdalta joilla tarve on jatkuva. Homma toimisi yksinkertaisimmillaan siten kuin Kelan maksamien työttömyysetuuksien hakeminen nykyisin: rasti ruutuun; haen toimeentulotukea ensi kuulle.</p><p>Toimeentulotuki laskettaisiin sitten automatiikalla samantien kun tiedettäisiin: vuokran määrä, kiinteä vesimaksu, säännölliset tulot. - - &gt; Ja hups: tuki olisi tilillä heti kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.</p><p>Lisäksi monella toimeentulotuen saajalla lienee muitakin huomioon otettavia menoja, kuten sähkölasku. Mielestäni senkin voisi siirtää automatiikkamaksuun. Asiakas ilmoittaisi hakemuksessa laskun määrän ja raha maksettaisiin asiakkaan tilille. Asiakkaan tulisi tottakai lähettää lasku tiedoksi Kelaan jotta väärinkäytöksiltä vältyttäisiin. Asiakas voisi myös halutessaan pyytää Kelaa maksamaan laskun suoraan laskuttajalle ilmoittamalla maksun saajan tilinumeron. Automatiikka ei tietenkään maksaisi kohtuutonta sähkönkulutusta vaan suuret sähkölaskut siirtyisivät virkailijan käsittelyyn.</p><p><strong>Tasapäistäminen = vähemmän byrokratiaa</strong></p><p>Toisaalta voisi olla helpompaa ja järkevämpää, että toimeentulotuen saajalle maksettaisiin talouden henkilöluvun mukaan suhteutettu summa sähkölaskuun. Esim. 30e/kk. Jos tuen saaja kuluttaisi sähköä vähemmän niin hän siitä vähän hyötyisi, ja silloin hänen olisi järkevää jopa kilpailuttaa sähkönhankintansa. Noin menetellen säästyisi myös virkailijoiden aikaa kun kaikkia sähkölaskuja ei olisi tarpeen tarkistaa.</p><p><em>Sama kuin sähkölaskuun pätee öljylämmitteisessä omakotitalossa asuvan osalta öljylaskuun.</em></p><p><strong>Robotiikassa on tulevaisuus!</strong></p><p>Kaikki sosiaalitukien maksatus olisi järkevää, ja jopa inhimillisitä, siirtää automatiikalla toteutettavaksi. Roboteille siis kuten nykyään on tapana mediassa sanoa - heh. Sitä, että tukia olisi maksettu oikein tarkasteltaisiin sitten jälkikäteisvalvonnalla joka olisi mahdollista merkittävästi nykyistä pienemmin henkilöstöresurssein. Säästöä siis syntyisi - enemmän kuin mitä huijausyrityksiin menisi rahaa.</p><p>Suurimpia vastalauseita voivat esittää ne jotka omaavat huijariluonteen ja uskovat sen vuoksi, että kaikki muutkin lähtökohtaisesti huijaavat heti kun se on mahdollista siten että saa edes hetken hyödyn.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaalisten tulonsiirtojen automatisointi

Yksi merkittävä askel siirryttäessä kohti perustuloyhteiskuntaa on sosiaalietuuksien laskennan automatisointi. Uutisissa on ollut otsikko jossa on kerrottu, että Kelan asumistukihakemukset saattavat ruuhkautua kun opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin.

Jo nykyisin Kela käsittelee automaattisesti mm. työttömyysturvahakemukset. Tosin ensimmäistä hakemusta ei käsitellä automaattisesti ja se johtaa monesti siihen, että asiakas joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, jonka käsittely myös olisi mahdollista automatisoida - ja pitäisi automatisoida.

Sosiaalitukien käsittely pitäisi mielestäni automatisoida.

Esimerkiksi asumistukea hakeva täyttäisi tietokantaan tietonsa, kuten; asumismuoto, vuokran määrä, ja tulot. Tietojen perusteella kone saman tien laskisi henkilölle myönnettävän asumistuen määrän. Ratkaisun saisi siis heti kun hakemuksen tekisi jos vaan pystyisi antamaan tarpeelliset tiedot. Kelaan tulisi luonnollisesti lähettää kopio vuokrasopimuksesta yms. asiakirjat.

Huijaukset?

Johtaisiko käytäntö huijauksiin - en usko. Hakemukset pitäisi tottakai tarkastaa jälkikäteen. Tuolloin huijarit jäisivät kiinni mutta tuen saaminen ei viivästyisi siksi, että henkilökuntaa ei olisi ruuhkahuipun hetkellä riittävästi. Lisäksi tottakai ohjelmallisesti tulisi aina tarkastella onko hakijan hakemus realistinen - automatiikka poimisi siis "kummalliset" hakemukset sivuun käsityönä käsiteltäviksi, ja siitä menisi saman tien ilmoitus myös tuen hakijalle joka voisi sitten heti lähettää lisätietoja Kelaan.

Toimeentulotukihakemusten automatisointi

Myös toimeentulotukihakemukset voitaisiin automatisoida, ainakin niiden kohdalta joilla tarve on jatkuva. Homma toimisi yksinkertaisimmillaan siten kuin Kelan maksamien työttömyysetuuksien hakeminen nykyisin: rasti ruutuun; haen toimeentulotukea ensi kuulle.

Toimeentulotuki laskettaisiin sitten automatiikalla samantien kun tiedettäisiin: vuokran määrä, kiinteä vesimaksu, säännölliset tulot. - - > Ja hups: tuki olisi tilillä heti kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

Lisäksi monella toimeentulotuen saajalla lienee muitakin huomioon otettavia menoja, kuten sähkölasku. Mielestäni senkin voisi siirtää automatiikkamaksuun. Asiakas ilmoittaisi hakemuksessa laskun määrän ja raha maksettaisiin asiakkaan tilille. Asiakkaan tulisi tottakai lähettää lasku tiedoksi Kelaan jotta väärinkäytöksiltä vältyttäisiin. Asiakas voisi myös halutessaan pyytää Kelaa maksamaan laskun suoraan laskuttajalle ilmoittamalla maksun saajan tilinumeron. Automatiikka ei tietenkään maksaisi kohtuutonta sähkönkulutusta vaan suuret sähkölaskut siirtyisivät virkailijan käsittelyyn.

Tasapäistäminen = vähemmän byrokratiaa

Toisaalta voisi olla helpompaa ja järkevämpää, että toimeentulotuen saajalle maksettaisiin talouden henkilöluvun mukaan suhteutettu summa sähkölaskuun. Esim. 30e/kk. Jos tuen saaja kuluttaisi sähköä vähemmän niin hän siitä vähän hyötyisi, ja silloin hänen olisi järkevää jopa kilpailuttaa sähkönhankintansa. Noin menetellen säästyisi myös virkailijoiden aikaa kun kaikkia sähkölaskuja ei olisi tarpeen tarkistaa.

Sama kuin sähkölaskuun pätee öljylämmitteisessä omakotitalossa asuvan osalta öljylaskuun.

Robotiikassa on tulevaisuus!

Kaikki sosiaalitukien maksatus olisi järkevää, ja jopa inhimillisitä, siirtää automatiikalla toteutettavaksi. Roboteille siis kuten nykyään on tapana mediassa sanoa - heh. Sitä, että tukia olisi maksettu oikein tarkasteltaisiin sitten jälkikäteisvalvonnalla joka olisi mahdollista merkittävästi nykyistä pienemmin henkilöstöresurssein. Säästöä siis syntyisi - enemmän kuin mitä huijausyrityksiin menisi rahaa.

Suurimpia vastalauseita voivat esittää ne jotka omaavat huijariluonteen ja uskovat sen vuoksi, että kaikki muutkin lähtökohtaisesti huijaavat heti kun se on mahdollista siten että saa edes hetken hyödyn.

]]>
7 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240684-sosiaalisten-tulonsiirtojen-laskemisen-automatisointi#comments Asumistuki köyhyys Opiskelijat Toimeentulotuki Tulonsiirrot Mon, 31 Jul 2017 05:08:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240684-sosiaalisten-tulonsiirtojen-laskemisen-automatisointi
Asumistuen yksinkertaistaminen - perustulo? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240577-asumistuen-yksinkertaistaminen-perustulo <p>Asumisen tukemista pitäisi yksinkertaistaa. Nykyisinhän asumisen tukemiseen maksetaan asumistukea johon vaikuttavat ainakin: ruokakunnan tulot, asumismuoto, asuinpaikkakunta, vesimaksu, saunamaksu, erilliset lämmityskulut.</p> <p>Asumisen tukemisesta kirjoitti eilen Pälvi Uusitalo seuraavaa: <a href="http://palviuusitalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240549-yhteiskunnan-asukit">Yhteiskunnan asukit</a>. Koska blogin kommentointi ei ollut mahdollista niin kommentoin asiaa <a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240571-yhteiskunnan-asukit-kommentti">blogikirjoituksella</a>. Yksi hyvä asiaa sivuava kirjoitus on myös Antti Raution: <a href="http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240564-yhteiskunnanko-pitaa-kaikki-elattaa">Yhteiskunnanko pitää kaikki elättää?</a></p> <p><strong>Asumisen tukemista pitäisi muuttaa.</strong></p> <p>Yhtenä ratkaisuna voisi olla perustulo jossa asumismenot sisältyisivät perustuloon. Perustulon määrän pitäisi olla sellainen, että siitä riittäisi rahaa asuntoon ja ruokaan, sekä muuhun välttämättömään, kuten vaatteisiin.</p> <p>Toimeentulotuki pitäisi säilyttää mm. suurten sairaskulujen huomioimiseksi. Toimeentulotukea voitaisiin lisäksi edelleen tarvita mm. muuttokuluihin ja vuokravakuuksiin, sekä romaninaisen hameen hankintaan.</p> <p>Asumista pitäisi tukea samalla summalla kautta Suomen, ja asumismuodosta riippumatta. Tuen pitäisi olla henkilökohtainen, ja ehkä jossain määrin tuen saajan iästä riippuva.</p> <p>Jos asumisen tukeminen sisältyisi perustuloon, mikä kiistatta olisi järkevää, niin perustulon pitäisi olla samansuuruinen Hangosta Nuorgamiin. Vai pitäisikö Nuorgamilaisen saada syrjäseutulisää - ehkä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Asumisen tukemista pitäisi yksinkertaistaa. Nykyisinhän asumisen tukemiseen maksetaan asumistukea johon vaikuttavat ainakin: ruokakunnan tulot, asumismuoto, asuinpaikkakunta, vesimaksu, saunamaksu, erilliset lämmityskulut.

Asumisen tukemisesta kirjoitti eilen Pälvi Uusitalo seuraavaa: Yhteiskunnan asukit. Koska blogin kommentointi ei ollut mahdollista niin kommentoin asiaa blogikirjoituksella. Yksi hyvä asiaa sivuava kirjoitus on myös Antti Raution: Yhteiskunnanko pitää kaikki elättää?

Asumisen tukemista pitäisi muuttaa.

Yhtenä ratkaisuna voisi olla perustulo jossa asumismenot sisältyisivät perustuloon. Perustulon määrän pitäisi olla sellainen, että siitä riittäisi rahaa asuntoon ja ruokaan, sekä muuhun välttämättömään, kuten vaatteisiin.

Toimeentulotuki pitäisi säilyttää mm. suurten sairaskulujen huomioimiseksi. Toimeentulotukea voitaisiin lisäksi edelleen tarvita mm. muuttokuluihin ja vuokravakuuksiin, sekä romaninaisen hameen hankintaan.

Asumista pitäisi tukea samalla summalla kautta Suomen, ja asumismuodosta riippumatta. Tuen pitäisi olla henkilökohtainen, ja ehkä jossain määrin tuen saajan iästä riippuva.

Jos asumisen tukeminen sisältyisi perustuloon, mikä kiistatta olisi järkevää, niin perustulon pitäisi olla samansuuruinen Hangosta Nuorgamiin. Vai pitäisikö Nuorgamilaisen saada syrjäseutulisää - ehkä.

]]>
11 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240577-asumistuen-yksinkertaistaminen-perustulo#comments Asumisen tukeminen Asumistuki Perustulo Toimeentulotuki Tulonsiirrot Fri, 28 Jul 2017 05:08:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240577-asumistuen-yksinkertaistaminen-perustulo
Loppu virkamiesdespotismille, kansalaisjärjestöjen tuet leikkuriin http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239457-loppu-virkamiesdespotismille-kansalaisjarjestojen-tuet-leikkuriin <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/RB6OW1Bwjwg?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/RB6OW1Bwjwg?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Tämän viikon alussa Työ- ja elinkeinoministeriöstä väläyteltiin, miltä veronmaksajien rahoilla sikailuun kytkeytyvä suomalainen virkamiesdespotismi näyttää, kun TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson ilmoitti kollegoineen nousseensa kapinaan ministeriön jakamien apurahojen suhteen.&nbsp;</p><p>Jos oli Gustafsson pöyristynyt Lindströmin antamalla mandaatilla toimineen erityisavustajan ohjeista karsia tuettavien yhdistysten listaa, niin minä olen pöyristynyt Gustafssonin seuraavista sanoista: &ldquo;<em>...jouduimme ministeriössä kuitenkin miettimään, mihin asti virkamiehet hyväksyvät poliittista ohjausta. Eivät virkamiehet toimi vain niin, että käsky on käsky ja se toteutetaan. Meillä on vahva oma etiikka</em>&rdquo;.</p><p>Toki, jokaisella on oikeus vaikka irtisanoutua työstään ja toimia ns. whistle blowerina, jos työnantajan toimintatavat ylittävät omien eettisten periaatteiden rajat. Mutta jos ministeriön virkamies katsoo oikeudekseen tehdä ministerin ohjeistuksen vastaisia päätöksiä oman ideologiansa pohjalta, niin mihin demokratiaa tai edes ministeriä avustajineen mahdetaan tarvita? Ehkä kaikki ministeriöt voitaisiin siirtää poliittisilla päätöksillä nimitettyjen virkamiesten johtamiksi, kun näyttää demokratia muuten tuottavan vääriä tuloksia? No ei tietenkään, vaan virkamiehistön tehtävä on suorittava hallinnollinen työ, ei suinkaan toteuttaa itseään vapaasti ilman kansanvaalin suomaa mandaattia.</p><p>Suomalaisessa parlamentarismissa poliittista päätöksentekoa ohjaa, tai ainakin pitäisi ohjata, vaaleilla valitut kansanedustajat ja heidän keskuudestaan valitut ministerit. Virkailijoiden tehtävä on ennemminkin taipua poliittisten tuulien mukana eikä suinkaan tehdä eturyhmäpolitiikkaa henkilökohtaisten mielihalujensa ohjaamana.</p><p>Gustafsson toki vetosi yhdenvertaisuusperiaatteeseen, mutta jos se estää tekemästä poliittista ohjausta tukien suhteen, niin vaihtoehdoiksi jää joko olla koskaan leikkaamatta mitään kolmannen sektorin tukia tai leikkaamalla ne kaikki pois. Joten mieluummin leikataan ne kaikki kuin jatketaan veronmaksajien rahojen haaskaamista.</p><p>Minä ainakin minä vierastan tällaisia kyseessä olevia etniseen segregaatioon perustuvia julkisrahoitteisia kansalaisjärjestötoimijoita. Jos halutaan kotouttaa, niin silloin pitäisi unohtaa tuollainen rotuerottelulta haiskahtava värkkääminen ja tehdä asioita tavalla, jotka oikeasti johtavat suomalaisen kielen oppimiseen ja kulttuurin hyväksymiseen, ja sitä kautta taloudelliseen turvaan työllistymisen kautta. Kielitaito, työllistyminen ja nuhteettomuus ovat ainoita relevantteja kotoutumisen mittareita, mutta paradoksaalisesti Suomessa ne ovat juuri niitä asioita, joista puhuminen halutaan idealististen maailmanparantajien toimesta leimata rasismiksi.</p><p>Meillä puhutaan jatkuvasti kotouttamisen ongelmista ja kotoutumisen epäonnistumisesta. Erityisen huono tilanne on somaleilla, joiden keskuudessa nykyiset kotouttamismallit ovat johtaneet vain reilun 20 prosentin työllisyysasteeseen ja katastrofaaliseen huoltosuhteeseen, jollaisen seurauksena mikä tahansa yhteisö kuolisi nälkään ilman ulkopuolista apua. En halua nostaa yksittäistä ihmisryhmää tikun nokkaan, mutta eivätkö tällaiset tilastot ole selkeä merkki siitä, että nykyiset kotouttamismetodit ovat yksinkertaisesti vääriä ja ne tulee lopettaa? Näihin vääriin tapoihin kuuluu olennaisena osana miljoonien kaataminen kolmannelle sektorille, joka on kehittänyt verorahojen kuppaamisesta aivan oman teollisuudenalan työllistäen itseään miljoonilla euroilla vuosittain.</p><p>Maahanmuuttajaryhmän X keskinäisen harrasteiden tukeminen ei ole mitään kotouttamista, vaan nimenomaan heidän sulkemistaan kulttuuriseen gulagiin, jonka sosiaalisesti eristävät aidat estävät pääsemästä osaksi ulkopuolista yhteiskuntaa. Minä esimerkiksi Yhdysvalloissa asuessani kävin Suomi-Amerikka-seuran tapaamisissa, mieleenpainuvimpana ehkäpä kökkäjäiset D.C.:n Suomen suurlähetystössä, missä tutustuttiin, puhuttiin suomea, saunottiin ja ryypättiin. Olo oli erittäin kotoisa ja hauskaahan siellä oli viimeisen päälle, mutta en eläissäni kehtaisi väittää, että kyse olisi ollut jotenkin kotoutumista tukevasta toiminnasta, päin vastoin.</p><p>Oikeasti sitä kotouttavaa toimintaa oli hengailla jenkkiläisten kavereiden kanssa, käydä koulussa ja töissä sekä opetella normaalin arjen kautta sitä, millaista on olla ja elää Yhdysvalloissa. Jos olisin koko kolme vuotta potkinut palloa suomalaisten expatriaattien kanssa, opetellut lastenleikkejä jonkun vitun heissuliveissuli-kukkahattutanttaran runopiirissä tai istunut jonkun tukirahoilla elävän iilimadon työpajassa puhumassa suomea, niin en uskaltaisi ääneen sanoa eläneeni Yhdysvalloissa. Aivan varmasti minulla olisi ollut merkittäviä ongelmia sopeutua Yhdysvaltoihin, oppia kieltä ja löytää töitä. Mutta sellaista mahdollisuutta minulle ei annettu ja hyvä niin.</p><p>Muutenkin suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa on valloilla aivan mielipuolinen ajatus siitä, että on nimenomaan suomalaisen yhteiskunnan tehtävä kotouttaa sen sijaan, että katsottaisiin maahanmuuttajan velvollisuudeksi kotoutua. Suomessa tehdään valtava karhunpalvelus maahanmuuttajille alentamalla heidät tukirahahakemusten täyttöön erikoistuneiden kansalaisjärjestöaktiivien lemmikeiksi, joilta viedään edellytykset kotoutua ja nousta omalla työllään menestyviksi oman onnensa sepiksi. Näiden maahanmuuttajien tulevaisuus tuhotaan hyvää tarkoittavien hölmöjen rakentamilla tulonsiirtoautomaateilla ja vaikka asian faktisuutta ei ole tilastoista vaikeaa lukea, ei sitä tunnuta Suomessa ääneen myönnettävän.</p><p>Ja se on yksi syy, miksi nuo Lindströmin leikkurissa olleet tuet olisi pitänyt leikata, kuten niin moni muukin ministeriöiden jakama järjestöavustus. Se voi kuulostaa rujolta, mutta katsokaapa vaikka sosiaali- ja terveysministeriön tai työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilta millaisia projekteja, toisin sanoen niiden vetäjiä, sinäkin verorahoillasi elätät. Nopealla laskemisella sata erilaista lehteä, mukaanlukien sellainen helmi kuin Noon Viestintä Oy:n viestintäammattilaisten aikakausjulkaisu Huili, 10 000 euron tuki vuodelle 2017, pari lehteä ja pari blogipostausta per vuosi. Mukana tukielättien listalla on myös umpivasemmistolainen Voima lehti, 50 000 &euro;, Naisasialiitto Unionin Tulva-lehti, 24 000 euroa sekä tietysti kaikkien kestosuosikki, itseään Sadankomiteaa ja Suomen Rauhanliittoa lähellä olevaksi, mutta silti poliittisesti sitoutumattomaksi, julistava Ydin-julkaisu, 20 000 euroa. Ja nämä esimerkit ovat vain pieni pintaraapaisu niistä miljoonista euroista, joilla kolmatta sektoria elätetään.</p><p>Minä olen tehnyt poliittista blogia vuodesta 2013 asti, ja käyttänyt satoja tunteja tuottaen luettavaa ja katseltavaa kymmeniksi tunneiksi saamatta mitään avustuksia siinä, missä feministit ja kommunistit raapivat hömppäjulkaisujaan kasaan verottajan minulta viemillä rahoilla. Esimerkiksi aloittelevan kellaribändin jäseniä ja uutta nettiuutissivustoa avaavia ihmisiä verotetaan ja heidän rahansa annetaan poliitikkojen selkiä oikealla tavalla rapsutteleville kilpailijoilleen. Millä argumentilla tällainen ryöstetyillä rahoilla sikailu oikein voidaan oikeuttaa?&nbsp;</p><p>Mutta ei tässä vielä kaikki. Ainakin minussa herättää epätoivonsekaista hilpeyttä sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen määrärahan käyttösuunnitelma vuodelle 2017. Minusta on hurjaa, että ihmiset, jotka eivät osaa tallentaa Word-dokumenttia PDF:ksi, ovat jakamassa miljoonien eurojen avustusrahoja erilaisten eturyhmien projekteihin.</p><p>Näistä rahavirroista, koplauksista, kytköksistä ja suhmuroinneista voisi todennäköisesti rakentaa vuokaavion, jollaista tämä planeetta ei ole aikaisemmin nähnyt.</p><p>Sitä voidaan tietysti aina pohtia, olisiko hyvä vain leikata kaikki veronmaksajilta kolmannelle sektorille kaadetut tuet, vai millaiseen logiikkaan perustuen osa tuista säilytetään ja mitä ei? Henkilökohtaisesti olisin valmis lakkauttamaan kaikki tuet kolmannelta sektorilta tai kompromissiesityksenä säilyttämään korkeintaan tietyt nuorten harraste- ja liikuntatoiminnan tuet, niistä kun saadaan pitkäaikaisia konkreettisia hyötyjä.</p><p>Tottakai tästä alkaa välittömästi itku ja valitus sydämettömästä porvarista, joka haluaa viedä uhridemografeilta leivän suusta ja sukatkin jalasta. Jokainen julkisella rahalla puuhasteleva eturyhmänsä edustaja tietysti näkee juuri oman tekemisensä täysin korvaamattomana toimintana, jota ilman Suomi on jollain abstraktilla mittarilla tietysti huomattavasti huonompi paikka ja on vaarassa tippua jossain &ldquo;sivistysvaltioiden&rdquo; mielikuvitusrankingissa viimeiseksi. Ja tähän syyllistämiseen lähes koko julkisrahoitteisen kolmannen sektorin olemassaolo perustuu: Tulonsiirroilla luotu tukimekanismi on synnyttänyt ihmisiä ja yhteisöjä, jotka ovat saamistaan tulonsiirroista riippuvaisia, joten tuen lopettaminen voidaan esittää automaattisesti ihmisoikeusrikosena ja henkilökohtaisena hyökkäyksenä jokaista tuesta hyötyvää kohtaan.</p><p>Todellisuudessa tuet lopettamalla antaisimme niille oikeasti halutuille ja hyvinvointia tuottaville kansalaisjärjestöille, taiteen muodoille ja muulle yhdistystoiminnalle paremmat edellytykset, kun ne voisivat tukihakemusten sijaan keskittyä tekemään sitä, missä niiden pitäisi olla hyviä.&nbsp;</p><p>Näin esimerkin omaisesti, ei tämä maa, tai edes tämä planeetta, tarvitse veronmaksajien lompakoista, Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkoston kautta rahoitettua, Askelten Palo Ry/ Pasos De Fuegoa saati muutakaan hevonvitunhumppa-järjestöä yhtään mihinkään. Jos täällä pohjolassa halutaan ylläpitää uljaita latinoperinteitä, niin esimerkiksi Macchu Picchu-veljekset puhaltelivat pan-huiluihin Oulun keskustassa jo 90-luvulla. Satun tietämään, kun olin silloin Rotuaarilla sijainneessa perheyrityksessä töissä ja kesät kuuntelin raikkaita soundeja suoraan Andeilta. Tämä poppoo on luonut omalla työllään, eli katumusisoimalla, myymällä levyjään ja korujaan, varmasti enemmän kulttuurivaihtoa ja hyvinvointia kuin mikään veronmaksajien rahoilla kantapäähyppyjä ja kärrynpyöriä tekevä humppaorkesteri.</p><p>Puhumattakaan nyt niistä yhden ihmisen vessanrakennusprojekteista Afrikkaan, poliittisten eturyhmien ja sidosryhmien lahjukset, subjektiivisen estetiikan eli taiteen ja kulttuurin tuet ja niin edespäin. Mikään näistä ei ole tarpeellinen tai valtion ydintehtäviin kuuluva toiminto, jota olisi perusteltua rahoittaa veronmaksajien rahoilla, ja ne tulisikin lopettaa välittömästi. Puuhastelkaa perkele omilla rahoillanne, niin kuin me muutkin.</p><p><a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005269047.html" title="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005269047.html">http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005269047.html</a><br /><a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005268241.html" title="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005268241.html">http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005268241.html</a><br /><a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005139833.html" title="http://www.hs.fi/talous/art-2000005139833.html">http://www.hs.fi/talous/art-2000005139833.html</a><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/175033-useampi-somali-tyoton-kuin-tyossa-suomi-kotouttaa-sosiaalitukeen" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/175033-useampi-somali-tyoton-kuin-tyossa-suomi-kotouttaa-sosiaalitukeen">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/175033-useampi-somali-tyoton-kuin-tyoss...</a><br /><a href="http://stm.fi/rahoitus-ja-avustukset" title="http://stm.fi/rahoitus-ja-avustukset">http://stm.fi/rahoitus-ja-avustukset</a><br /><a href="http://minedu.fi/avustukset" title="http://minedu.fi/avustukset">http://minedu.fi/avustukset</a><br /><a href="http://minedu.fi/documents/1410845/3875680/2017_P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6slista_kulttuurilehdet_www.pdf/1a38affe-a4e4-4fd9-95a2-77dfb7e21571" title="http://minedu.fi/documents/1410845/3875680/2017_P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6slista_kulttuurilehdet_www.pdf/1a38affe-a4e4-4fd9-95a2-77dfb7e21571">http://minedu.fi/documents/1410845/3875680/2017_P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6slis...</a><br /><a href="https://ydinlehti.fi/mika-ydin/" title="https://ydinlehti.fi/mika-ydin/">https://ydinlehti.fi/mika-ydin/</a><br /><a href="http://stm.fi/documents/1271139/1359032/1092164P__t_s_10_1_2017__liite_11906707208.pdf/aa5e25c9-4ed6-47ae-aa6c-ba86b8a1af2b" title="http://stm.fi/documents/1271139/1359032/1092164P__t_s_10_1_2017__liite_11906707208.pdf/aa5e25c9-4ed6-47ae-aa6c-ba86b8a1af2b">http://stm.fi/documents/1271139/1359032/1092164P__t_s_10_1_2017__liite_1...</a><br /><a href="https://askeltenpalo.com/" title="https://askeltenpalo.com/">https://askeltenpalo.com/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=RB6OW1Bwjwg

Tämän viikon alussa Työ- ja elinkeinoministeriöstä väläyteltiin, miltä veronmaksajien rahoilla sikailuun kytkeytyvä suomalainen virkamiesdespotismi näyttää, kun TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson ilmoitti kollegoineen nousseensa kapinaan ministeriön jakamien apurahojen suhteen. 

Jos oli Gustafsson pöyristynyt Lindströmin antamalla mandaatilla toimineen erityisavustajan ohjeista karsia tuettavien yhdistysten listaa, niin minä olen pöyristynyt Gustafssonin seuraavista sanoista: “...jouduimme ministeriössä kuitenkin miettimään, mihin asti virkamiehet hyväksyvät poliittista ohjausta. Eivät virkamiehet toimi vain niin, että käsky on käsky ja se toteutetaan. Meillä on vahva oma etiikka”.

Toki, jokaisella on oikeus vaikka irtisanoutua työstään ja toimia ns. whistle blowerina, jos työnantajan toimintatavat ylittävät omien eettisten periaatteiden rajat. Mutta jos ministeriön virkamies katsoo oikeudekseen tehdä ministerin ohjeistuksen vastaisia päätöksiä oman ideologiansa pohjalta, niin mihin demokratiaa tai edes ministeriä avustajineen mahdetaan tarvita? Ehkä kaikki ministeriöt voitaisiin siirtää poliittisilla päätöksillä nimitettyjen virkamiesten johtamiksi, kun näyttää demokratia muuten tuottavan vääriä tuloksia? No ei tietenkään, vaan virkamiehistön tehtävä on suorittava hallinnollinen työ, ei suinkaan toteuttaa itseään vapaasti ilman kansanvaalin suomaa mandaattia.

Suomalaisessa parlamentarismissa poliittista päätöksentekoa ohjaa, tai ainakin pitäisi ohjata, vaaleilla valitut kansanedustajat ja heidän keskuudestaan valitut ministerit. Virkailijoiden tehtävä on ennemminkin taipua poliittisten tuulien mukana eikä suinkaan tehdä eturyhmäpolitiikkaa henkilökohtaisten mielihalujensa ohjaamana.

Gustafsson toki vetosi yhdenvertaisuusperiaatteeseen, mutta jos se estää tekemästä poliittista ohjausta tukien suhteen, niin vaihtoehdoiksi jää joko olla koskaan leikkaamatta mitään kolmannen sektorin tukia tai leikkaamalla ne kaikki pois. Joten mieluummin leikataan ne kaikki kuin jatketaan veronmaksajien rahojen haaskaamista.

Minä ainakin minä vierastan tällaisia kyseessä olevia etniseen segregaatioon perustuvia julkisrahoitteisia kansalaisjärjestötoimijoita. Jos halutaan kotouttaa, niin silloin pitäisi unohtaa tuollainen rotuerottelulta haiskahtava värkkääminen ja tehdä asioita tavalla, jotka oikeasti johtavat suomalaisen kielen oppimiseen ja kulttuurin hyväksymiseen, ja sitä kautta taloudelliseen turvaan työllistymisen kautta. Kielitaito, työllistyminen ja nuhteettomuus ovat ainoita relevantteja kotoutumisen mittareita, mutta paradoksaalisesti Suomessa ne ovat juuri niitä asioita, joista puhuminen halutaan idealististen maailmanparantajien toimesta leimata rasismiksi.

Meillä puhutaan jatkuvasti kotouttamisen ongelmista ja kotoutumisen epäonnistumisesta. Erityisen huono tilanne on somaleilla, joiden keskuudessa nykyiset kotouttamismallit ovat johtaneet vain reilun 20 prosentin työllisyysasteeseen ja katastrofaaliseen huoltosuhteeseen, jollaisen seurauksena mikä tahansa yhteisö kuolisi nälkään ilman ulkopuolista apua. En halua nostaa yksittäistä ihmisryhmää tikun nokkaan, mutta eivätkö tällaiset tilastot ole selkeä merkki siitä, että nykyiset kotouttamismetodit ovat yksinkertaisesti vääriä ja ne tulee lopettaa? Näihin vääriin tapoihin kuuluu olennaisena osana miljoonien kaataminen kolmannelle sektorille, joka on kehittänyt verorahojen kuppaamisesta aivan oman teollisuudenalan työllistäen itseään miljoonilla euroilla vuosittain.

Maahanmuuttajaryhmän X keskinäisen harrasteiden tukeminen ei ole mitään kotouttamista, vaan nimenomaan heidän sulkemistaan kulttuuriseen gulagiin, jonka sosiaalisesti eristävät aidat estävät pääsemästä osaksi ulkopuolista yhteiskuntaa. Minä esimerkiksi Yhdysvalloissa asuessani kävin Suomi-Amerikka-seuran tapaamisissa, mieleenpainuvimpana ehkäpä kökkäjäiset D.C.:n Suomen suurlähetystössä, missä tutustuttiin, puhuttiin suomea, saunottiin ja ryypättiin. Olo oli erittäin kotoisa ja hauskaahan siellä oli viimeisen päälle, mutta en eläissäni kehtaisi väittää, että kyse olisi ollut jotenkin kotoutumista tukevasta toiminnasta, päin vastoin.

Oikeasti sitä kotouttavaa toimintaa oli hengailla jenkkiläisten kavereiden kanssa, käydä koulussa ja töissä sekä opetella normaalin arjen kautta sitä, millaista on olla ja elää Yhdysvalloissa. Jos olisin koko kolme vuotta potkinut palloa suomalaisten expatriaattien kanssa, opetellut lastenleikkejä jonkun vitun heissuliveissuli-kukkahattutanttaran runopiirissä tai istunut jonkun tukirahoilla elävän iilimadon työpajassa puhumassa suomea, niin en uskaltaisi ääneen sanoa eläneeni Yhdysvalloissa. Aivan varmasti minulla olisi ollut merkittäviä ongelmia sopeutua Yhdysvaltoihin, oppia kieltä ja löytää töitä. Mutta sellaista mahdollisuutta minulle ei annettu ja hyvä niin.

Muutenkin suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa on valloilla aivan mielipuolinen ajatus siitä, että on nimenomaan suomalaisen yhteiskunnan tehtävä kotouttaa sen sijaan, että katsottaisiin maahanmuuttajan velvollisuudeksi kotoutua. Suomessa tehdään valtava karhunpalvelus maahanmuuttajille alentamalla heidät tukirahahakemusten täyttöön erikoistuneiden kansalaisjärjestöaktiivien lemmikeiksi, joilta viedään edellytykset kotoutua ja nousta omalla työllään menestyviksi oman onnensa sepiksi. Näiden maahanmuuttajien tulevaisuus tuhotaan hyvää tarkoittavien hölmöjen rakentamilla tulonsiirtoautomaateilla ja vaikka asian faktisuutta ei ole tilastoista vaikeaa lukea, ei sitä tunnuta Suomessa ääneen myönnettävän.

Ja se on yksi syy, miksi nuo Lindströmin leikkurissa olleet tuet olisi pitänyt leikata, kuten niin moni muukin ministeriöiden jakama järjestöavustus. Se voi kuulostaa rujolta, mutta katsokaapa vaikka sosiaali- ja terveysministeriön tai työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilta millaisia projekteja, toisin sanoen niiden vetäjiä, sinäkin verorahoillasi elätät. Nopealla laskemisella sata erilaista lehteä, mukaanlukien sellainen helmi kuin Noon Viestintä Oy:n viestintäammattilaisten aikakausjulkaisu Huili, 10 000 euron tuki vuodelle 2017, pari lehteä ja pari blogipostausta per vuosi. Mukana tukielättien listalla on myös umpivasemmistolainen Voima lehti, 50 000 €, Naisasialiitto Unionin Tulva-lehti, 24 000 euroa sekä tietysti kaikkien kestosuosikki, itseään Sadankomiteaa ja Suomen Rauhanliittoa lähellä olevaksi, mutta silti poliittisesti sitoutumattomaksi, julistava Ydin-julkaisu, 20 000 euroa. Ja nämä esimerkit ovat vain pieni pintaraapaisu niistä miljoonista euroista, joilla kolmatta sektoria elätetään.

Minä olen tehnyt poliittista blogia vuodesta 2013 asti, ja käyttänyt satoja tunteja tuottaen luettavaa ja katseltavaa kymmeniksi tunneiksi saamatta mitään avustuksia siinä, missä feministit ja kommunistit raapivat hömppäjulkaisujaan kasaan verottajan minulta viemillä rahoilla. Esimerkiksi aloittelevan kellaribändin jäseniä ja uutta nettiuutissivustoa avaavia ihmisiä verotetaan ja heidän rahansa annetaan poliitikkojen selkiä oikealla tavalla rapsutteleville kilpailijoilleen. Millä argumentilla tällainen ryöstetyillä rahoilla sikailu oikein voidaan oikeuttaa? 

Mutta ei tässä vielä kaikki. Ainakin minussa herättää epätoivonsekaista hilpeyttä sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen määrärahan käyttösuunnitelma vuodelle 2017. Minusta on hurjaa, että ihmiset, jotka eivät osaa tallentaa Word-dokumenttia PDF:ksi, ovat jakamassa miljoonien eurojen avustusrahoja erilaisten eturyhmien projekteihin.

Näistä rahavirroista, koplauksista, kytköksistä ja suhmuroinneista voisi todennäköisesti rakentaa vuokaavion, jollaista tämä planeetta ei ole aikaisemmin nähnyt.

Sitä voidaan tietysti aina pohtia, olisiko hyvä vain leikata kaikki veronmaksajilta kolmannelle sektorille kaadetut tuet, vai millaiseen logiikkaan perustuen osa tuista säilytetään ja mitä ei? Henkilökohtaisesti olisin valmis lakkauttamaan kaikki tuet kolmannelta sektorilta tai kompromissiesityksenä säilyttämään korkeintaan tietyt nuorten harraste- ja liikuntatoiminnan tuet, niistä kun saadaan pitkäaikaisia konkreettisia hyötyjä.

Tottakai tästä alkaa välittömästi itku ja valitus sydämettömästä porvarista, joka haluaa viedä uhridemografeilta leivän suusta ja sukatkin jalasta. Jokainen julkisella rahalla puuhasteleva eturyhmänsä edustaja tietysti näkee juuri oman tekemisensä täysin korvaamattomana toimintana, jota ilman Suomi on jollain abstraktilla mittarilla tietysti huomattavasti huonompi paikka ja on vaarassa tippua jossain “sivistysvaltioiden” mielikuvitusrankingissa viimeiseksi. Ja tähän syyllistämiseen lähes koko julkisrahoitteisen kolmannen sektorin olemassaolo perustuu: Tulonsiirroilla luotu tukimekanismi on synnyttänyt ihmisiä ja yhteisöjä, jotka ovat saamistaan tulonsiirroista riippuvaisia, joten tuen lopettaminen voidaan esittää automaattisesti ihmisoikeusrikosena ja henkilökohtaisena hyökkäyksenä jokaista tuesta hyötyvää kohtaan.

Todellisuudessa tuet lopettamalla antaisimme niille oikeasti halutuille ja hyvinvointia tuottaville kansalaisjärjestöille, taiteen muodoille ja muulle yhdistystoiminnalle paremmat edellytykset, kun ne voisivat tukihakemusten sijaan keskittyä tekemään sitä, missä niiden pitäisi olla hyviä. 

Näin esimerkin omaisesti, ei tämä maa, tai edes tämä planeetta, tarvitse veronmaksajien lompakoista, Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkoston kautta rahoitettua, Askelten Palo Ry/ Pasos De Fuegoa saati muutakaan hevonvitunhumppa-järjestöä yhtään mihinkään. Jos täällä pohjolassa halutaan ylläpitää uljaita latinoperinteitä, niin esimerkiksi Macchu Picchu-veljekset puhaltelivat pan-huiluihin Oulun keskustassa jo 90-luvulla. Satun tietämään, kun olin silloin Rotuaarilla sijainneessa perheyrityksessä töissä ja kesät kuuntelin raikkaita soundeja suoraan Andeilta. Tämä poppoo on luonut omalla työllään, eli katumusisoimalla, myymällä levyjään ja korujaan, varmasti enemmän kulttuurivaihtoa ja hyvinvointia kuin mikään veronmaksajien rahoilla kantapäähyppyjä ja kärrynpyöriä tekevä humppaorkesteri.

Puhumattakaan nyt niistä yhden ihmisen vessanrakennusprojekteista Afrikkaan, poliittisten eturyhmien ja sidosryhmien lahjukset, subjektiivisen estetiikan eli taiteen ja kulttuurin tuet ja niin edespäin. Mikään näistä ei ole tarpeellinen tai valtion ydintehtäviin kuuluva toiminto, jota olisi perusteltua rahoittaa veronmaksajien rahoilla, ja ne tulisikin lopettaa välittömästi. Puuhastelkaa perkele omilla rahoillanne, niin kuin me muutkin.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005269047.html
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005268241.html
http://www.hs.fi/talous/art-2000005139833.html
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/175033-useampi-somali-tyoton-kuin-tyossa-suomi-kotouttaa-sosiaalitukeen
http://stm.fi/rahoitus-ja-avustukset
http://minedu.fi/avustukset
http://minedu.fi/documents/1410845/3875680/2017_P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6slista_kulttuurilehdet_www.pdf/1a38affe-a4e4-4fd9-95a2-77dfb7e21571
https://ydinlehti.fi/mika-ydin/
http://stm.fi/documents/1271139/1359032/1092164P__t_s_10_1_2017__liite_11906707208.pdf/aa5e25c9-4ed6-47ae-aa6c-ba86b8a1af2b
https://askeltenpalo.com/

]]>
7 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239457-loppu-virkamiesdespotismille-kansalaisjarjestojen-tuet-leikkuriin#comments Kansalaisjärjestöt Kotouttaminen Tukihimmelit Tulonsiirrot Verotus Fri, 30 Jun 2017 05:59:14 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239457-loppu-virkamiesdespotismille-kansalaisjarjestojen-tuet-leikkuriin
Duunari on palkkansa ansainnut http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232903-duunari-on-palkkansa-ansainnut <p><a href="https://www.pam.fi/uutiset/2017/03/pamin-selvitys-kaupalla-on-palkanmaksuvaraa-maksattaa-tyontekijoidensa-toimeentuloa-yhteiskunnalla.html" title="https://www.pam.fi/uutiset/2017/03/pamin-selvitys-kaupalla-on-palkanmaksuvaraa-maksattaa-tyontekijoidensa-toimeentuloa-yhteiskunnalla.html">https://www.pam.fi/uutiset/2017/03/pamin-selvitys-kaupalla-on-palkanmaks...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Hyvä, että tämä asia alkaa näkemään päivänvaloa. Meidän yhteiskunta ei kestä tällaista järjestelmää, että yritykset tekevät voittoa ja veronmaksajat kustantavat sosiaaliturvan. Työllä on tultava ensisijaisesti toimeen mikäli yrityksillä on varaa maksaa kunnollisia palkkoja ja isoilla työnantajilla on siihen mahdollisuus. Suurin osa haluaa käydä työssä, koska elämä on silloin mielekkäämpään, mutta ei ole oikein saada niin pientä palkkaa ja sen lisäksi käydään Kelasta hakemassa asumistuet, toiset myös työttömyyspäivärahaa osa-aikatyön lisäksi. Onneksi on herätty keskusteluun myös asumistukiasioista, jotka valuvat suoraan voittoa tekeville tahoille ja näissä asunnoissa usein asuvat nämä samaiset pienituloiset.</p><p>&nbsp;</p><p>Ongelma on varmasti samanlainen ympäri Suomea, mutta täällä Lahdessa huomaa hyvin kuinka pieniä palkkoja tarjotaan tekijöille ja palkka jää niin pieneksi ettei se yllä sille tasolle mitä kuuluisi työntekijälle (onhan työtä tekevällä ihmisellä oikeus ostoksiin ja matkusteluun eikä laskea kuinka rahat riittävät työmatkoihin ja ruokaan). Eräskin henkilö vaihtoi pienipalkkaisen kokoaikatyön päätoimiseen opiskeluun ja tulot eivät pienentyneet kuin pari sataa. Silloin systeemissä on tosiaan vikaa. Kyseisellä henkilöllä meni palkka matkoihin ja ruokailuihin, jotka olivat välttämättömiä. On yleistä, että maakunnissa yritykset sijaitsevat paikoissa mihin ei ole julkista liikennettä niihin aikoihin kuin työläiset liikkuvat, joten halvin mahdollinen autokin vielä hankittava. Työstä on tullut kannattamatonta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuka meistä oikeasti tekee iloisena vuodesta toiseen 38-40 tuntista viikkoa fyysisessä työssä saadaakseen siitä ylimääräistä käyttörahaa vain 200 e tai osa-aikatyöläisenä niin vähän, että Kela maksaa lisäksi asumistuen? Kaikki eivät kuitenkaan voi opiskella tutkintoja, joissa on iso palkkaus, mutta ei yhteiskunnassa yhteisöllä ole hyvä olla mikäli iso joukko elää koko elämänsä niin pienellä palkalla ettei ole rahaa laittaa kiertoon eikä pysty käyttämään yhteiskunnan palveluja lähes ollenkaan. Raha pitää saada kiertoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> https://www.pam.fi/uutiset/2017/03/pamin-selvitys-kaupalla-on-palkanmaksuvaraa-maksattaa-tyontekijoidensa-toimeentuloa-yhteiskunnalla.html

 

Hyvä, että tämä asia alkaa näkemään päivänvaloa. Meidän yhteiskunta ei kestä tällaista järjestelmää, että yritykset tekevät voittoa ja veronmaksajat kustantavat sosiaaliturvan. Työllä on tultava ensisijaisesti toimeen mikäli yrityksillä on varaa maksaa kunnollisia palkkoja ja isoilla työnantajilla on siihen mahdollisuus. Suurin osa haluaa käydä työssä, koska elämä on silloin mielekkäämpään, mutta ei ole oikein saada niin pientä palkkaa ja sen lisäksi käydään Kelasta hakemassa asumistuet, toiset myös työttömyyspäivärahaa osa-aikatyön lisäksi. Onneksi on herätty keskusteluun myös asumistukiasioista, jotka valuvat suoraan voittoa tekeville tahoille ja näissä asunnoissa usein asuvat nämä samaiset pienituloiset.

 

Ongelma on varmasti samanlainen ympäri Suomea, mutta täällä Lahdessa huomaa hyvin kuinka pieniä palkkoja tarjotaan tekijöille ja palkka jää niin pieneksi ettei se yllä sille tasolle mitä kuuluisi työntekijälle (onhan työtä tekevällä ihmisellä oikeus ostoksiin ja matkusteluun eikä laskea kuinka rahat riittävät työmatkoihin ja ruokaan). Eräskin henkilö vaihtoi pienipalkkaisen kokoaikatyön päätoimiseen opiskeluun ja tulot eivät pienentyneet kuin pari sataa. Silloin systeemissä on tosiaan vikaa. Kyseisellä henkilöllä meni palkka matkoihin ja ruokailuihin, jotka olivat välttämättömiä. On yleistä, että maakunnissa yritykset sijaitsevat paikoissa mihin ei ole julkista liikennettä niihin aikoihin kuin työläiset liikkuvat, joten halvin mahdollinen autokin vielä hankittava. Työstä on tullut kannattamatonta.

 

Kuka meistä oikeasti tekee iloisena vuodesta toiseen 38-40 tuntista viikkoa fyysisessä työssä saadaakseen siitä ylimääräistä käyttörahaa vain 200 e tai osa-aikatyöläisenä niin vähän, että Kela maksaa lisäksi asumistuen? Kaikki eivät kuitenkaan voi opiskella tutkintoja, joissa on iso palkkaus, mutta ei yhteiskunnassa yhteisöllä ole hyvä olla mikäli iso joukko elää koko elämänsä niin pienellä palkalla ettei ole rahaa laittaa kiertoon eikä pysty käyttämään yhteiskunnan palveluja lähes ollenkaan. Raha pitää saada kiertoon.

]]>
2 http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232903-duunari-on-palkkansa-ansainnut#comments Kaupan ala PAM Sosiaaliturva Tulonsiirrot Työllisyys Wed, 08 Mar 2017 06:25:46 +0000 Linda Nevalainen http://lindanevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232903-duunari-on-palkkansa-ansainnut
Muutokset ikäluokkien tulonjaossa 2000-2015 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232456-suurten-ikaluokkien-puhallus <p>Lyhyesti kuvaaja esittää kuinka työeläkkeet ovat entistä suuremmat ja työurien pidentyminen pelkästään yli 60 vuotiaiden keskuudessa saa kuvaajan näyttämään tuolta. Nuoret eivät pääse työnsyrjään, eivätkä työmarkkina- ym tuet kasva yhtä rivakasti kuin työeläkkeet.&nbsp; Jos nyt jotain hyvää pitäisi keksiä, niin 60-64 vuotiaiden ikäluokassa kasvanut työllisyysaste on vähentänyt voimakkaasti tulonsiirtojen tarvetta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lyhyesti kuvaaja esittää kuinka työeläkkeet ovat entistä suuremmat ja työurien pidentyminen pelkästään yli 60 vuotiaiden keskuudessa saa kuvaajan näyttämään tuolta. Nuoret eivät pääse työnsyrjään, eivätkä työmarkkina- ym tuet kasva yhtä rivakasti kuin työeläkkeet.  Jos nyt jotain hyvää pitäisi keksiä, niin 60-64 vuotiaiden ikäluokassa kasvanut työllisyysaste on vähentänyt voimakkaasti tulonsiirtojen tarvetta.

]]>
2 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232456-suurten-ikaluokkien-puhallus#comments Taitettu indeksi Tulonjako Tulonsiirrot Wed, 01 Mar 2017 16:34:56 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232456-suurten-ikaluokkien-puhallus
Metropolialue imaisee asumistukien lisäksi myös T&K tuet http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231813-metropolialue-imaisee-asumistukien-lisaksi-myos-tk-tuet <p>Tulonsiirroista keskusteltaessa keskitytään hyvin usein puhumaan ainoastaan valtionosuusjärjestelmän tasauksesta. Helsingin Sanomatkin on usein esittänyt, että Uusimaa <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002815518.html">elättäisi</a> muuta maata. Nostin itse taannoin esille tulonsiirroista <a href="http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229680-maksaako-muu-suomi-asumisen-uudellamaalla">asumistuen</a>, josta suuri osa kohdentuu metropolialueelle. Tässä blogikirjoituksessani käsittelen tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Luvut osoittavat selkeästi, että metropolialueen ei voida katsoa &rdquo;elättävän muuta Suomea&rdquo;, kuten niin usein väitetään, vaan tulonsiirtoja toteutetaan myös sen suuntaan.</p><p>Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot vuonna 2015 olivat julkisen sektorin osalta 2,023 miljardia euroa. Eniten rahoitusta kohdentuu Uudellemaalle. Se saa tutkimus ja kehittämisrahoitusta yhteensä 946,6 miljoonaa euroa, eli 47 prosenttia kaikesta. Esimerkiksi Lapin maakuntaan kohdentuu tällaista rahoitusta vain 33,1 miljoonaa euroa, eli 1,6 prosenttia. Jos jakaisimme koko potin tasaisesti maakuntien väkiluvun suhteessa, tulisi Lapin saada 66,8 miljoonaa euroa ja Uudenmaan 606,9 miljoonaa euroa.</p><p>Valtionosuuksista keskusteltaessa tulonsiirtoja verrataan usein mekaanisesti juuri maakuntien väkilukuihin. Jos siis käyttäisin samaa retoriikkaa tässä yhteydessä voisin todeta, että Lapin maakunta siirtää vuositasolla 33,7 miljoonaa euroa muun maan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemiseen.Tämä on 187 euroa jokaista lappilaista kohden. Uusimaa puolestaan on tällaisessa tarkastelussa nettosaajana 339,7 miljoonan euron osuudella. Se on 207 euroa jokaista uusimaalaista kohden.&nbsp;&nbsp; &nbsp;</p><p>Mikäli asiaa puolestaan verrataan väkiluvun sijasta bruttokansantuotteen maakunnalliseen osuuteen, joka on Uudellamaalla 36,9% koko maasta, voidaan todeta Uudenmaan olevan nettosaaja 200,1 miljoonan euron osuudella. Lappi puolestaan on nettomaksajana 29,6 miljoonan euron osuudella.</p><p>Tässä yhteydessä on paikallaan palauttaa mieliin, että Uudeltamaalta peritään paljon puhuttuja valtionosuuksien tasausmaksuja yhteensä noin 521 miljoonaa euroa. Voisimmeko siis kaikki yhdessä todeta, että pelkkä tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä asumistuen kohdentuminen uudellemaalle kompensoi tämän tasauksen? Tämä tietysti sen lisäksi, että valtion budjettitalouden piirissä työskentelevistä henkilöistä 40,5% on <a href="http://vm.fi/documents/10623/2413886/1.2.5.2+Budjettitalouden+henkilöstö+maakunnittain+2015.pdf/b529c4c1-f61b-4faf-9a87-544bd5e05809">sijoitettuna</a> metropolialueelle.</p><p>Haluan vielä lopuksi tehdä selväksi, että en vastusta metropolialueen kehittämistä enkä sitä, että Suomella on vahva ja elinvoimainen sekä kehittyvä pääkaupunki. Sen sijaan vastustan täysin faktoihin perustumatonta ajattelua, jonka mukaisesti muu maa eläisi tämän pääkaupungin siivellä ja kustannuksella.&nbsp;</p><p>Suomi on yksi kokonaisuus, jonka eri alueet hyötyvät toisistaan ja se tulee myös nähdä kokonaisuutena. Tulonsiirrot liikkuvat valtion kassasta joka suuntaan, eikä metropolialue tee tässä poikkeusta. Tulonsiirtoja tulisikin tarkastella koko Suomen näkökulmasta vahvemmin niiden panos-tuottosuhteessa. Tässä mielessä valtionosuusjärjestelmän tasauksella on paikkansa, aivan kuten on asumistuella ja T&amp;K &ndash;toimintaan ohjattavalla rahoituksellakin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tulonsiirroista keskusteltaessa keskitytään hyvin usein puhumaan ainoastaan valtionosuusjärjestelmän tasauksesta. Helsingin Sanomatkin on usein esittänyt, että Uusimaa elättäisi muuta maata. Nostin itse taannoin esille tulonsiirroista asumistuen, josta suuri osa kohdentuu metropolialueelle. Tässä blogikirjoituksessani käsittelen tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Luvut osoittavat selkeästi, että metropolialueen ei voida katsoa ”elättävän muuta Suomea”, kuten niin usein väitetään, vaan tulonsiirtoja toteutetaan myös sen suuntaan.

Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot vuonna 2015 olivat julkisen sektorin osalta 2,023 miljardia euroa. Eniten rahoitusta kohdentuu Uudellemaalle. Se saa tutkimus ja kehittämisrahoitusta yhteensä 946,6 miljoonaa euroa, eli 47 prosenttia kaikesta. Esimerkiksi Lapin maakuntaan kohdentuu tällaista rahoitusta vain 33,1 miljoonaa euroa, eli 1,6 prosenttia. Jos jakaisimme koko potin tasaisesti maakuntien väkiluvun suhteessa, tulisi Lapin saada 66,8 miljoonaa euroa ja Uudenmaan 606,9 miljoonaa euroa.

Valtionosuuksista keskusteltaessa tulonsiirtoja verrataan usein mekaanisesti juuri maakuntien väkilukuihin. Jos siis käyttäisin samaa retoriikkaa tässä yhteydessä voisin todeta, että Lapin maakunta siirtää vuositasolla 33,7 miljoonaa euroa muun maan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemiseen.Tämä on 187 euroa jokaista lappilaista kohden. Uusimaa puolestaan on tällaisessa tarkastelussa nettosaajana 339,7 miljoonan euron osuudella. Se on 207 euroa jokaista uusimaalaista kohden.    

Mikäli asiaa puolestaan verrataan väkiluvun sijasta bruttokansantuotteen maakunnalliseen osuuteen, joka on Uudellamaalla 36,9% koko maasta, voidaan todeta Uudenmaan olevan nettosaaja 200,1 miljoonan euron osuudella. Lappi puolestaan on nettomaksajana 29,6 miljoonan euron osuudella.

Tässä yhteydessä on paikallaan palauttaa mieliin, että Uudeltamaalta peritään paljon puhuttuja valtionosuuksien tasausmaksuja yhteensä noin 521 miljoonaa euroa. Voisimmeko siis kaikki yhdessä todeta, että pelkkä tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä asumistuen kohdentuminen uudellemaalle kompensoi tämän tasauksen? Tämä tietysti sen lisäksi, että valtion budjettitalouden piirissä työskentelevistä henkilöistä 40,5% on sijoitettuna metropolialueelle.

Haluan vielä lopuksi tehdä selväksi, että en vastusta metropolialueen kehittämistä enkä sitä, että Suomella on vahva ja elinvoimainen sekä kehittyvä pääkaupunki. Sen sijaan vastustan täysin faktoihin perustumatonta ajattelua, jonka mukaisesti muu maa eläisi tämän pääkaupungin siivellä ja kustannuksella. 

Suomi on yksi kokonaisuus, jonka eri alueet hyötyvät toisistaan ja se tulee myös nähdä kokonaisuutena. Tulonsiirrot liikkuvat valtion kassasta joka suuntaan, eikä metropolialue tee tässä poikkeusta. Tulonsiirtoja tulisikin tarkastella koko Suomen näkökulmasta vahvemmin niiden panos-tuottosuhteessa. Tässä mielessä valtionosuusjärjestelmän tasauksella on paikkansa, aivan kuten on asumistuella ja T&K –toimintaan ohjattavalla rahoituksellakin.

 

]]>
19 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231813-metropolialue-imaisee-asumistukien-lisaksi-myos-tk-tuet#comments Asumistuki Lappi Metropolipolitiikka Tulonsiirrot Valtionosuudet Mon, 20 Feb 2017 12:45:06 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231813-metropolialue-imaisee-asumistukien-lisaksi-myos-tk-tuet
Asumistuki on haitallinen tulonsiirto http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228115-asumistuki-on-haitallinen-tulonsiirto <p>Kela maksoi yleistä asumistukea viime vuonna 1,7 miljardia euroa ja arvioi että kustannukset nousevat tänä vuonna 18 prosenttia. Lähes kaksi miljardia valtion budjetista siis käytetään &quot;asumisen tukemiseen&quot;. Todellisuudessa asumiseen korvamerkitty tuki maksaa yhteiskunnalle todella paljon eikä toteuta sille asetettuja tavoitteita.</p><p>Asumistuen suurin ongelma on siinä, että eniten siitä eivät hyödy tuensaajat, vaan verorahat siirtyvät Kelan kautta suoraan vuokranantajille &ndash; vapailla vuokramarkkinoilla asuntojen kysyntä ja tarjonta määräävät asuntojen hinnat ja kysyntää nostava asumistuki aiheuttaa vuokrien nousua.</p><p>&nbsp;</p><p><img height="296" src="https://lh5.googleusercontent.com/vA1BRcgeLTSxwYHEfvG2ffUABx9GlgKP-P5tI5NYHJSFQ-1G_RWO57zRwHrcVNytxmdrpEUal1a0PsY7P8p4IJpELFLwGAlGb0oydTr1mkVQZOD1LKhbsBehQaO7lyIT0gh0MLWa" width="430" /></p><p>Tulonsiirtojärjestelmät ovat irrottaneet vuokrat muusta hintakehityksestä</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Asumistuki kannustaa ihmisiä asumaan erillään ja liian kalliisti</strong></p><p>Asumisen hintaan sidottu tuki poistaa tuen saajalta valinnanvapauden siitä, haluaako asua halvemmalla paikalla ja käyttää enemmän rahaa ja aikaa kulkemiseen (ja muihin halvemman asuinpaikan kustannuksiin) vai kalliimmalla ja paremmalla paikalla. Tämä on valinta, joka jokaisen asunnon omalla rahalla vuokraavan täytyy tehdä.</p><p>Kun yleistä asumistukea saa enimmillään tietyn määrän, syntyy kannustin asua juuri niin kalliisti, että saa tuesta suurimman hyödyn. Tuettujen vuokra-asujien ei ole järkeä vuokrata halvempia asuntoja, koska kallimmassa asunnossa samalla hinnalla voi saavuttaa paremman elintason. Tämä nostaa vuokratasoa &ndash; hyödyt valuvat vuokranantajille.</p><p>Kaupungin parhailla paikoilla asumista on alettu pitää jonkinlaisena perusoikeutena, vaikka pitäisi olla aivan normaalia, että tulojen laskiessa saattaa joutua muuttamaan halvempaan asuntoon. Asumistuki kannustaa myös ihmisiä asumaan erillään. Suhteessa eniten tukea saavat yksin asuvat pienituloiset.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Asumistuki nostaa vuokria</strong></p><p>Asumistuen vuokria nostavan vaikutuksen puolesta puhuu myös se, että pääkaupunkiseudulla vuokrat eivät ole suoraan sidoksissa asunnon hintaan. Helsingin Sanomat julkaisi viime viikolla mielenkiintoisen artikkelin (HS 12.12.: <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005002986.html"><u>Mistä asunto kannattaa ostaa ja mistä vuokrata?</u></a>) siitä, miten pääkaupunkiseudulla vuokrien ja asuntojen neliöhintojen suhde vaihtelee alueittain. Analyysi ilmiön syistä jäi kuitenkin hieman puutteelliseksi.</p><p>Kalliit vuokrat suhteessa asuntojen hintoihin painottuvat selvästi niille alueille, joissa asuntojen neliöhinnat ovat matalia. Tämä johtuu siitä, että tulonsiirtojärjestelmät (toimeentulotuki ja yleinen asumistuki) käytännössä määrittävät vuokrille minimitason, joka on sama kaikkialla. Vuokranantajien ei ole järkeä vuokrata asuntoa halvemmalla, jos yhteiskunta tiettyyn rajaan asti tukee voimakkaasti asumista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Asumistuella on muita haittavaikutuksia</strong></p><p>Kenties typerin piirre asumistuessa on se, että <a href="http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210919-yrittaja-muista-hakea-yleista-asumistukea"><u>siihen on oikeutettu</u></a> myös kymppitonnin kuussa palkkaa nostava yrittäjä, sillä asumistuessa huomioidaan yrittäjän palkkatulona vain YEL-vakuutuksen laskennallinen työtulo, jonka minimi on noin 8000&euro; vuodessa.</p><p>Asumistukijärjestelmää on kritisoinut myös Kelan edellinen pääjohtaja Liisa Hyssälä, joka <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9218221"><u>ehdotti</u></a> että puolet asumistuesta siirrettäisiin kuntien maksettavaksi. Koska asumistuki tulee tällä hetkellä suoraan valtion budjetista eikä kunnilta, ei kunnilla ole kannustinta kaavoittaa riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Asumistuki on tarpeeton tulonsiirto</strong></p><p>Asumistuen haitat ylittävät selkeästi hyödyt ja koko järjestelmä pitäisi lakkauttaa kertaheitolla. Vähävaraisten tukemiseksi pitäisi korvamerkityn asumistuen sijasta oikeasti tukea vähävaraisia, suorilla tulonsiirroilla. Keskituloisille ja työssäkäyville taas ei pitäisi jakaa asumistuen kaltaisia tulonsiirtoja ollenkaan. Suomessa on aika päästä irti mentaliteetista, jossa kaikkea ja kaikkia pitää tukea verovaroista.</p><p>Asumistuki ei ole oikea vastaus pääkaupunkiseudun asuntopulaan, jota voisi oikeasti helpottaa lisäämällä asuntojen tarjontaa. Tämä onnistuisi esimerkiksi höllentämällä sääntelyä siitä, miten toimistorakennuksia saa muuttaa asuinrakennuksiksi. Ainakin Helsingissä edetään päinvastaiseen suuntaan: <a href="https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/13/13582de4e0e209960dc63df745e650964f60dd19.pdf"><u>kaupunkisuunnittelulautakunta puuhaa keskustaan täyskieltoa muuttaa toimistoja asunnoiksi.</u></a></p><p><br />&nbsp;</p><p><strong>Tuomas Tiainen</strong><br /><u><a href="https://www.facebook.com/tiainentuomas">https://www.facebook.com/tiainentuomas</a></u><br /><u><a href="https://twitter.com/tiainen_tuomas">https://twitter.com/tiainen_tuomas</a></u></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kela maksoi yleistä asumistukea viime vuonna 1,7 miljardia euroa ja arvioi että kustannukset nousevat tänä vuonna 18 prosenttia. Lähes kaksi miljardia valtion budjetista siis käytetään "asumisen tukemiseen". Todellisuudessa asumiseen korvamerkitty tuki maksaa yhteiskunnalle todella paljon eikä toteuta sille asetettuja tavoitteita.

Asumistuen suurin ongelma on siinä, että eniten siitä eivät hyödy tuensaajat, vaan verorahat siirtyvät Kelan kautta suoraan vuokranantajille – vapailla vuokramarkkinoilla asuntojen kysyntä ja tarjonta määräävät asuntojen hinnat ja kysyntää nostava asumistuki aiheuttaa vuokrien nousua.

 

Tulonsiirtojärjestelmät ovat irrottaneet vuokrat muusta hintakehityksestä

 

Asumistuki kannustaa ihmisiä asumaan erillään ja liian kalliisti

Asumisen hintaan sidottu tuki poistaa tuen saajalta valinnanvapauden siitä, haluaako asua halvemmalla paikalla ja käyttää enemmän rahaa ja aikaa kulkemiseen (ja muihin halvemman asuinpaikan kustannuksiin) vai kalliimmalla ja paremmalla paikalla. Tämä on valinta, joka jokaisen asunnon omalla rahalla vuokraavan täytyy tehdä.

Kun yleistä asumistukea saa enimmillään tietyn määrän, syntyy kannustin asua juuri niin kalliisti, että saa tuesta suurimman hyödyn. Tuettujen vuokra-asujien ei ole järkeä vuokrata halvempia asuntoja, koska kallimmassa asunnossa samalla hinnalla voi saavuttaa paremman elintason. Tämä nostaa vuokratasoa – hyödyt valuvat vuokranantajille.

Kaupungin parhailla paikoilla asumista on alettu pitää jonkinlaisena perusoikeutena, vaikka pitäisi olla aivan normaalia, että tulojen laskiessa saattaa joutua muuttamaan halvempaan asuntoon. Asumistuki kannustaa myös ihmisiä asumaan erillään. Suhteessa eniten tukea saavat yksin asuvat pienituloiset.

 

Asumistuki nostaa vuokria

Asumistuen vuokria nostavan vaikutuksen puolesta puhuu myös se, että pääkaupunkiseudulla vuokrat eivät ole suoraan sidoksissa asunnon hintaan. Helsingin Sanomat julkaisi viime viikolla mielenkiintoisen artikkelin (HS 12.12.: Mistä asunto kannattaa ostaa ja mistä vuokrata?) siitä, miten pääkaupunkiseudulla vuokrien ja asuntojen neliöhintojen suhde vaihtelee alueittain. Analyysi ilmiön syistä jäi kuitenkin hieman puutteelliseksi.

Kalliit vuokrat suhteessa asuntojen hintoihin painottuvat selvästi niille alueille, joissa asuntojen neliöhinnat ovat matalia. Tämä johtuu siitä, että tulonsiirtojärjestelmät (toimeentulotuki ja yleinen asumistuki) käytännössä määrittävät vuokrille minimitason, joka on sama kaikkialla. Vuokranantajien ei ole järkeä vuokrata asuntoa halvemmalla, jos yhteiskunta tiettyyn rajaan asti tukee voimakkaasti asumista.

 

Asumistuella on muita haittavaikutuksia

Kenties typerin piirre asumistuessa on se, että siihen on oikeutettu myös kymppitonnin kuussa palkkaa nostava yrittäjä, sillä asumistuessa huomioidaan yrittäjän palkkatulona vain YEL-vakuutuksen laskennallinen työtulo, jonka minimi on noin 8000€ vuodessa.

Asumistukijärjestelmää on kritisoinut myös Kelan edellinen pääjohtaja Liisa Hyssälä, joka ehdotti että puolet asumistuesta siirrettäisiin kuntien maksettavaksi. Koska asumistuki tulee tällä hetkellä suoraan valtion budjetista eikä kunnilta, ei kunnilla ole kannustinta kaavoittaa riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

 

Asumistuki on tarpeeton tulonsiirto

Asumistuen haitat ylittävät selkeästi hyödyt ja koko järjestelmä pitäisi lakkauttaa kertaheitolla. Vähävaraisten tukemiseksi pitäisi korvamerkityn asumistuen sijasta oikeasti tukea vähävaraisia, suorilla tulonsiirroilla. Keskituloisille ja työssäkäyville taas ei pitäisi jakaa asumistuen kaltaisia tulonsiirtoja ollenkaan. Suomessa on aika päästä irti mentaliteetista, jossa kaikkea ja kaikkia pitää tukea verovaroista.

Asumistuki ei ole oikea vastaus pääkaupunkiseudun asuntopulaan, jota voisi oikeasti helpottaa lisäämällä asuntojen tarjontaa. Tämä onnistuisi esimerkiksi höllentämällä sääntelyä siitä, miten toimistorakennuksia saa muuttaa asuinrakennuksiksi. Ainakin Helsingissä edetään päinvastaiseen suuntaan: kaupunkisuunnittelulautakunta puuhaa keskustaan täyskieltoa muuttaa toimistoja asunnoiksi.


 

Tuomas Tiainen
https://www.facebook.com/tiainentuomas
https://twitter.com/tiainen_tuomas

 

]]>
22 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228115-asumistuki-on-haitallinen-tulonsiirto#comments Asumistuki Asumistukijärjestelmä Kansaneläkelaitos Tulonsiirrot Yleinen asumistuki Mon, 19 Dec 2016 05:01:00 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228115-asumistuki-on-haitallinen-tulonsiirto
Isotuloisimmille suurimmat tulonsiirrot http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226690-isotuloisimmille-suurimmat-tulonsiirrot <p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/208891-kelan-paajohtaja-sanoo-sen-uudestaan-meilla-ole-enaa-varaa-kasvaviin#.WDWhKYKRxJk.facebook">Kelan pääjohtaja sanoo sen uudestaan: &rdquo;Meillä ole enää varaa kasvaviin sosiaalitukimenoihin&rdquo;</a></p><p>Tuon Hyssälän puheen pohjalta tuli mieleen katsoa, että minne ne tulonsiirrot menevätkään.</p><p>Keksikää parempi kaava jos tulee mieleen. Tuo kuvaaja on sen pohjalta, että töissäkäyvä ei saisi suoria tulonsiirtoja lainkaan, vaan olisi otettu huomioon vain kotitalouksien työssäkäymättömät aikuiset ja lapset (Eli kotitalouden tulonsiirrot/työssäkäymättömien määrä)... &quot;Mitään tekemättömät&quot; isotuloiset saavat entistä enemmän ja alin tulodesiili jää muista jälkeen. Kertooko tuo taas sitten mistään mitään? Ison puljun pääjehu jäädessään ansiosidonnaiselle tai eläkkeelle voi pysyä ylimmässä tulodesiilissä, palkka vain muuttuu tulonsiirroksi. Muut ovat aika nätissä rykelmässä, paitsi ylin tulodesiili on karannut entisestään muilta ja alin tulodesiili jäänyt muista jälkeen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kelan pääjohtaja sanoo sen uudestaan: ”Meillä ole enää varaa kasvaviin sosiaalitukimenoihin”

Tuon Hyssälän puheen pohjalta tuli mieleen katsoa, että minne ne tulonsiirrot menevätkään.

Keksikää parempi kaava jos tulee mieleen. Tuo kuvaaja on sen pohjalta, että töissäkäyvä ei saisi suoria tulonsiirtoja lainkaan, vaan olisi otettu huomioon vain kotitalouksien työssäkäymättömät aikuiset ja lapset (Eli kotitalouden tulonsiirrot/työssäkäymättömien määrä)... "Mitään tekemättömät" isotuloiset saavat entistä enemmän ja alin tulodesiili jää muista jälkeen. Kertooko tuo taas sitten mistään mitään? Ison puljun pääjehu jäädessään ansiosidonnaiselle tai eläkkeelle voi pysyä ylimmässä tulodesiilissä, palkka vain muuttuu tulonsiirroksi. Muut ovat aika nätissä rykelmässä, paitsi ylin tulodesiili on karannut entisestään muilta ja alin tulodesiili jäänyt muista jälkeen.

 

 

]]>
5 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226690-isotuloisimmille-suurimmat-tulonsiirrot#comments Tulonsiirrot Wed, 23 Nov 2016 16:04:01 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226690-isotuloisimmille-suurimmat-tulonsiirrot
Miksei perustuloa maksettaisi myös lapsille? http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224237-miksei-perustuloa-maksettaisi-myos-lapsille <p>Perustulo on tämän hetkisissä suunnitelmissa rajattu työikäiselle väestölle. Kansalaisrahaa voisi pohtia maksettavaksi myös lapsille ja eläkeikäisille. Tämä lisäisi valinnanvapauksia koko elinkaaren ajan.</p><p>Perustulosta, perustilistä ja negatiivisesta tuloverosta on esitetty lukuisia erilaisia toteutusmalleja. Lähes kaikissa malleissa kansalaispalkka on rajattu vain työikäisille. Oletettavasti keskustelua ovat ohjanneet jo toteutusmallien nimiin sisältyvät käsitykset palkasta, tulosta ja verosta, jotka pääsääntöisesti yhdistetään työikäisen väestön elämänvaiheeseen. Näin ei tarvitsisi olla, kun pohditaan kaikkia tavoitteita, joita universaalille tulonsiirron muodolle on asetettu.</p><p>Hallituksen perustulokokeilu on ehkä liiallisestikin keskittymässä työllisyyden parantamiseen. Muut keskeiset vastikkeetonta perustuloa puoltavat argumentit ovat liittyneet tulonsiirtoviidakon selkeyttämiseen sekä yksilöiden valinnanvapauksien lisäämiseen. Näistä näkökulmista perustulon rajaaminen työikäisille ei ole perusteltua. Riittävän elintason kaikissa elämäntilanteissa ja erityisesti siirtymävaiheissa takaavan perustulon tärkeimpiä ominaisuuksia on sen valinnanvapautta lisäävä vaikutus. Siirtymiä esimerkiksi opiskelijasta osa-aikaiseksi työntekijäksi tai työttömästä yrittäjäksi eivät enää hankaloittaisi rakenteelliset kannustinloukut tai tulokatkokset.</p><p>Otetaan esimerkiksi parhaillaan käytävä keskustelu kunnallisen varhaiskasvatuksen painottamisesta kotihoidontuen sijasta. Perusteluiksi kotihoidontuen lakkauttamiselle on esitetty naisten työllisyyden edistämistä ja varhaiskasvatuksen myönteisiä vaikutuksia lapsen koulumenestykselle ja tulevaisuudelle. Hyviä perusteluja molemmat. Vastapuolen argumentteina taas ovat lapsen oikeus viettää varhaislapsuus lähiomaisten hoivassa ja vanhempien vapaus valita lapselleen ja omaan elämäntilanteeseen sopiva hoitomuoto. Hyviä perusteluita nämäkin.</p><p>Koska universaalia totuutta ei ole, valinnanvapauden voisi kuvitella olevan tärkein argumentti. Tilanne olisi mutkattomasti ratkaistavissa ulottamalla perustulo myös alaikäisiin kansalaisiin.</p><p>Hyvinvointivaltiomme eräs keskeisiä piirteitä on lapsiperheiden tukeminen ja näin lasten turvallisten kasvumahdollisuuksien varmistaminen. Tästä seuraten myös lapsiperheiden ja lapsista maksettavat erilaiset etuudet ovat vuosikymmenten aikana monimutkaistuneet yhtälailla sosiaaliturvan muiden muotojen kanssa. Jos perustuloa maksettaisiin myös lapsille, saataisiin yhdistettyä varhaiskasvatuksen tuet, lapsilisät ja moniin tulonsiirtoihin sisällytetyt erilliset lapsikorotukset. Tulonsiirtokanavien yhdistämistä seuraavat säästöt ovat saavutettavissa myös lasten tapauksessa. Ja koska valinnanvapaus on tulevassa SOTE:ssa tärkeää, eikö se ole tärkeää myös lastenhoidossa?</p><p>Lisäesimerkiksi voidaan ottaa Kokoomuksen ideoima tärkeä harrastustakuu. Uuden tulonsiirron sijasta harrastustakuukin saataisiin sisällytettyä perustuloon. Lapselle maksettavalla perustulolla voitaisiin turvata jokaiselle lapselle yksi harrastus ja ennenkaikkea taattaisiin valinnanvapaus harrastuksen valinnassa. Lasten lisäksi samat perusteet ovat tottakai löydettävissä perustulon maksamiseksi myös eläkeikäisille, perustulolla voitaisiin kattaa koko elinkaari.</p><p>Ehkä parempi nimi kaikille ikäluokille maksettavalle perustulolle olisi kansalaisraha?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustulo on tämän hetkisissä suunnitelmissa rajattu työikäiselle väestölle. Kansalaisrahaa voisi pohtia maksettavaksi myös lapsille ja eläkeikäisille. Tämä lisäisi valinnanvapauksia koko elinkaaren ajan.

Perustulosta, perustilistä ja negatiivisesta tuloverosta on esitetty lukuisia erilaisia toteutusmalleja. Lähes kaikissa malleissa kansalaispalkka on rajattu vain työikäisille. Oletettavasti keskustelua ovat ohjanneet jo toteutusmallien nimiin sisältyvät käsitykset palkasta, tulosta ja verosta, jotka pääsääntöisesti yhdistetään työikäisen väestön elämänvaiheeseen. Näin ei tarvitsisi olla, kun pohditaan kaikkia tavoitteita, joita universaalille tulonsiirron muodolle on asetettu.

Hallituksen perustulokokeilu on ehkä liiallisestikin keskittymässä työllisyyden parantamiseen. Muut keskeiset vastikkeetonta perustuloa puoltavat argumentit ovat liittyneet tulonsiirtoviidakon selkeyttämiseen sekä yksilöiden valinnanvapauksien lisäämiseen. Näistä näkökulmista perustulon rajaaminen työikäisille ei ole perusteltua. Riittävän elintason kaikissa elämäntilanteissa ja erityisesti siirtymävaiheissa takaavan perustulon tärkeimpiä ominaisuuksia on sen valinnanvapautta lisäävä vaikutus. Siirtymiä esimerkiksi opiskelijasta osa-aikaiseksi työntekijäksi tai työttömästä yrittäjäksi eivät enää hankaloittaisi rakenteelliset kannustinloukut tai tulokatkokset.

Otetaan esimerkiksi parhaillaan käytävä keskustelu kunnallisen varhaiskasvatuksen painottamisesta kotihoidontuen sijasta. Perusteluiksi kotihoidontuen lakkauttamiselle on esitetty naisten työllisyyden edistämistä ja varhaiskasvatuksen myönteisiä vaikutuksia lapsen koulumenestykselle ja tulevaisuudelle. Hyviä perusteluja molemmat. Vastapuolen argumentteina taas ovat lapsen oikeus viettää varhaislapsuus lähiomaisten hoivassa ja vanhempien vapaus valita lapselleen ja omaan elämäntilanteeseen sopiva hoitomuoto. Hyviä perusteluita nämäkin.

Koska universaalia totuutta ei ole, valinnanvapauden voisi kuvitella olevan tärkein argumentti. Tilanne olisi mutkattomasti ratkaistavissa ulottamalla perustulo myös alaikäisiin kansalaisiin.

Hyvinvointivaltiomme eräs keskeisiä piirteitä on lapsiperheiden tukeminen ja näin lasten turvallisten kasvumahdollisuuksien varmistaminen. Tästä seuraten myös lapsiperheiden ja lapsista maksettavat erilaiset etuudet ovat vuosikymmenten aikana monimutkaistuneet yhtälailla sosiaaliturvan muiden muotojen kanssa. Jos perustuloa maksettaisiin myös lapsille, saataisiin yhdistettyä varhaiskasvatuksen tuet, lapsilisät ja moniin tulonsiirtoihin sisällytetyt erilliset lapsikorotukset. Tulonsiirtokanavien yhdistämistä seuraavat säästöt ovat saavutettavissa myös lasten tapauksessa. Ja koska valinnanvapaus on tulevassa SOTE:ssa tärkeää, eikö se ole tärkeää myös lastenhoidossa?

Lisäesimerkiksi voidaan ottaa Kokoomuksen ideoima tärkeä harrastustakuu. Uuden tulonsiirron sijasta harrastustakuukin saataisiin sisällytettyä perustuloon. Lapselle maksettavalla perustulolla voitaisiin turvata jokaiselle lapselle yksi harrastus ja ennenkaikkea taattaisiin valinnanvapaus harrastuksen valinnassa. Lasten lisäksi samat perusteet ovat tottakai löydettävissä perustulon maksamiseksi myös eläkeikäisille, perustulolla voitaisiin kattaa koko elinkaari.

Ehkä parempi nimi kaikille ikäluokille maksettavalle perustulolle olisi kansalaisraha?

]]>
7 http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224237-miksei-perustuloa-maksettaisi-myos-lapsille#comments Perustulo Tulonsiirrot Varhaiskasvatus Tue, 11 Oct 2016 09:59:29 +0000 Marko Kettunen http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224237-miksei-perustuloa-maksettaisi-myos-lapsille